Kuuluisia naisia 1 | Page 5

kautta kehoittaa h?n kenraalejaan rohkeuteen ja kest?v?isyyteen. He ?lk??t s??st?k? joukkoja eik? maalaisv?est??. ?Te sanotte?, kirjoittaa h?n, ?ett? olen julma. Se on totta. Mutta tied?n my?skin, ett? kykenen satakertaisesti hyvitt?m??n kaiken sen julmuuden, jota nyt sallin Teid?n harjoittaa maani puolustukseksi, ja olen sen tekev?. Mutta nyt suljen syd?meni s??lin tunteilta. -- -- Surkuttelen kaikkien Teid?n kohtaloa, jotka sy?ksen onnettomuuteen. -- Se on kenties suurin suruni, mutta olette aina l?yt?v? minussa ainakin kiitollisen syd?men.?
[1] H?nelle syntyi tyt?r toukokuussa 1742.
Ei se ole uudenaikainen ihmisyst?v?, joka t?ten puhuu. Se on ylpe?n Habsburgin suvun ylpe? j?lkel?inen. Huomaa kuitenkin l?mminsyd?misen personallisuuden kovien sanojen takana, mutta valtiollista ter?v?n?k?isyytt? ei h?mment?nyt mik??n, h?nen asemassaan sopimaton, tunteellinen herkk?mielisyys.
Vaihtelevista sotatapahtumista ja valtiollisista selkkauksista puhumme lyhyesti. Muistutamme ainoastaan ett? lokakuulla 1741, kun Saksi hiljakkoin oli liittynyt Maria Teresian vihollisiin ja Englannin kuningas Yrj? II pel?ten kadottavansa kuuriruhtinaskuntansa Hannoverin oli solminut puoluettomuusliiton Ranskan kanssa, n?ki Maria Teresia parhaaksi tehd? aselevon Klein-Schnellendorfissa vaarallisimman vastustajansa Fredrik II:sen kanssa ja t?ss? aselevossa tunnustaa h?nen valloittaneensa Schlesian. H?nen oikeuttansa Schlesian omistamiseen ei kuningatar silloin eik? my?hemmink??n tunnustanut, ja hyvill? perusteilla, sill? niist? viisastelevista todisteista, jotka Fredrik II antoi lakimiestens? sommitella, todistaakseen perint?oikeuttaan vanhaan it?valtalaiseen Schlesiaan puuttui kokonaan todellinen p?tevyys. H?nen oikeuttaan Schlesiaan kuvaa paraiten h?nen oma lausuntonsa preussil?iselle ministerille Wieniss?: ?Jos voimme jotakin saavuttaa rehellisyydell?, niin olemme rehelliset; jos sit?vastoin pett?minen on v?ltt?m?t?n, niin olkaamme sitten pettureita.?
Niin menetteli Fredrik II. Jo kev??ll? 1742 rikkoi h?n aselevon, ja h?nen voittonsa Czaslaussa vei Maria Teresialta viimeisen toivon valloittaa takaisin Schlesia, ja h?nen t?ytyi tehd? Fredrikin kanssa rauha Breslaussa kes?kuulla 1742, jossa It?valta muodollisesti luovutti Preussille koko yl?- ja ala-Schlesian sek? Glatzin kreivikunnan ja sai pit?? ainoastaan Teschenin ruhtinaskunnan ja pari l?heist? piirikuntaa yl?-Schlesiaa.
Maria Teresialla oli ollut kovat p?iv?t Pressburgin linnassa ennenkuin rauhanp??t?s tapahtui. Baijerin Kaarlo Albert oli valittu Saksan keisariksi tammikuulla 1742. Nelj?nnest?toista vuosisadasta alkaen olivat keisarinkruunua kantaneet ainoastaan habsburgilaiset ja oli melkein n?ytt?nyt silt? kuin olisi se perinn?llisesti kuulunut t?lle suvulle ja it?valtalaisille maille. Naista ei voinut valita keisariksi, mutta Maria Teresian hartain toivo niinkuin h?nen is?ns? tuumien tarkoitus oli se, ett? h?nen puolisonsa saisi t?m?n arvon. Se n?ytti nyt mahdottomuudelta.
Valonvilahdus Maria Teresian tukalassa asemassa oli, ett? samaan aikaan kuin keisarinvaali tapahtui n?ytti Englanti aikovan luopua puoluettomuuspolitiikastaan. Englanti ei voinut toimetonna katsella It?vallan paloittelua. Ranskan ja Espanjan valta olisi siin? tapauksessa k?ynyt Euroopan tasapainolle vaaralliseksi. Viimeksi mainitun vallan kanssa k?vi Englanti sit?paitsi jo jonkun aikaa kest?nytt? siirtomaasotaa. T?m? antoi lis?aihetta Englannille, rauhaa rakastavan ministeri Walpolen erottua tammikuulla 1742, suorastaan sekaantumaan mannermaan sotaan. Armeijanosasto l?hetettiin saksalaiseen armeijaan. Viel? suurempiarvoinen oli Englannin raha-avustus, sill? Maria Teresian raha-asiat olivat mit? surkuteltavimmassa tilassa.
Englannin apu ja aselepo Fredrik II:sen kanssa saivat v. 1743 voiton kallistumaan Maria Teresian puoleen. B?hmi valloitettiin uudelleen, jopa valloitettiin Baijerikin; ?skett?in valitun keisarin, joka juuri aikoi viett?? kruunajaisiaan, t?ytyi paeta, ja kun brittil?is-saksalainen sotajoukko oli saavuttanut voiton Dettingenin tappelussa l?hell? Aschaffenburgia, ajettiin ranskalaiset kokonaan Reinin taa. It?valta ja Englanti saivat my?skin kaksi uutta liittolaista, Sardinian ja Saksin, Alankomaat lupasivat l?hett?? apujoukkoja.
Maria Teresia ei ollut koskaan vastoink?ymisiss? kadottanut uskoa asiansa oikeudenmukaisuuteen, ja t?m? usko oli yll?pit?nyt ja vahvistanut h?nen ja h?nen palvelijainsa voimia. My?t?k?ymisess? pysyi h?n tyynen? ja arvokkaana, v?heksym?tt? silti niit? vaaroja, jotka viel? olivat voitettavina. N?in? vuosina oli h?n kalliista hinnasta saanut tutustua eurooppalaisen politiikan petollisuuteen sek? valtakuntansa moniin sis?llisiin puutteisiin. H?n oli v?sym?t?n ty?ss??n, ei s??st?nyt koskaan itse??n ja taisi siten monesti itse oikaista ja rohkaista. H?nen uskottunaan sis?hallinnossa oli yh? edelleen Bartenstein, ulkopolitiikassa alkoi esiinty? kreivi v. Kaunitz, jonka samalla varma ja notkea tapa hoitaa valtioviisautta kysyvi? asioita her?tti Maria Teresian mieltymyst?. Kenraalit ja valtiomiehet toimivat aina yksiss? neuvoin kuningattaren kanssa, jonka hallitsijaluonne yh? selvemmin esiintyi, samassa m??rin kuin h?n perehtyi yleisten asiain hoitoon.
Mutta vaikka Maria Teresia k?sittikin kaikki ne vaikeudet, jotka viel? olivat j?lell?, voi h?n nyt kuitenkin laskea vilkkaan luonteensa valloilleen. Vuoden 1743:n kuluessa ei h?nen hovinsa en?? ollut hiljainen ja synkk?, vaan siell? pidettiin komeita juhlia, etenkin karuselleja, jota huvitusta kuningatar erityisesti rakasti. Turvatakseen omistusoikeutensa B?hmiin antoi h?n suurella juhlallisuudella kruunata itsens? Pragissa ja ymm?rsi siell?kin voittaa kaikens??tyisten alamaistensa suosion miellytt?v?ll? k?yt?ksell??n.
Fredrik II ei voinut tyhjin toimin katsella Maria Teresian kasvavaa valtaa. H?n pelk?si menett?v?ns? Schlesian ja rikkoi lokakuussa 1743 Breslaun rauhan. Taaskin huolten ja levottomuuden aika. Sota raivosi vaihtelevalla onnella eri osissa Eurooppaa. V. 1745 tapahtui kuitenkin seikka, joka painoi vaa'an Maria Teresian eduksi. Keisari Kaarlo VII kuoli. H?nen poikansa tahtoi ainoastaan saada It?vallalta perint?maansa Baijerin, ja suostui tekem??n erityissovinnon Füsseniss? 1745 Fredrik II teki nyt rauhan Dresdeniss?. Yleinen mielipide Saksassa arveli, ett? Maria Teresian puoliso oli valittava keisariksi, ja kuuriruhtinaat valitsivatkin h?net syyskuussa 1745. Fredrik II suostui siihen kuitenkin vain sill? ehdolla, ett? h?nen omistusoikeutensa Schlesiaan viel?kin vahvistettaisiin. Wienin hovi p??tti, ett? vastavalittu keisari viipym?tt? kruunattaisiin, huolimatta rahanpuutteesta ja vaikka kruunajaismenot arvioitiin moneksi miljoonaksi. Frans Stefan ja it?valtalaiset ministerit pitiv?t eritt?in t?rke?n?, ett? Maria Teresia seuraisi puolisoaan kruunauskaupunkiin Frankfurt am Mainiin, koska he tarkalleen tunsivat h?nen miellytt?v?n olentonsa vaikutusvallan.