Kuninkaan-alut | Page 3

taistelua t?m?n Hookonin edustaman uuden kehitysasteen ja "vanhan tarinan", Skulen ja Nikolauksen pyrint?jen, v?lill?.
Eip? kuitenkaan Ibsen ole unhottanut ett? historia on toista kuin taide, ja ett'ei siis historiallinen todenper?isyys yksist??n riit? suuren draaman aikaansaamiseen, vaan ett? henkil?itten t?ytyy osottaa vilkasta persoonallista sielunel?m??kin. Niin onkin laita sek? t?ss? ett? Ibsenin edellisiss? historiallisissa draamoissa.
Jo Catilinassa esiintyy, niinkuin Ibsen itse sanoo, paljon siit?, jota tekij?n my?hemm?t teokset koskevat: "taistelu ky'yn ja halun, tahdon ja mahdollisuuden v?lill?". Samaten t?ss? ristiriita kolmen kuninkaan-alun v?lill? ei yksist??n synny siit? ett? Hookon edustaa "uutta", Nikolaus ja Skule sit? vastoin "vanhaa tarinaa", vaan my?s siit? ett? Hookon itse uskoo oikeuteensa, molemmat muut ep?ilev?t ja horjuvat. T?m? Hookonin luottamus kutsumukseensa on h?nen v?kevyyden-vy?, se vaikuttaa ett? muutkin h?neen luottavat. H?n kuulee "Herran pett?m?tt?m?n ??nen huutavan sis?ss?ns?: sinun pit?? toimittaman suuri kuninkaan-ty? Norjassa". Ja kun Skule on ottanut kuninkaan nimen, h?n uskaltaa kysy?: "Jumala, Jumala -- miksi rankaiset minua niin kovasti, minua, joka en ole mit??n rikkonut?". Mutta pian h?n havaitseekin rikkoneensa, Ingaa ja Margaretaa vastaan, joilta h?n on sulkenut syd?mmens?, voidaksensa muka siten paremmin t?ytt?? kuninkaallisia velvollisuuksiaan. Nyt h?n tunnustaa rikoksensa ja siten yhdistytty?ns? ?itiins? ja vaimoonsa on h?n taas vahvistunut. "Tulkoon mit? tahansa, min? tunnen itsess?ni Herran voiman!".
Vastakohtina Hookoniin ovat Nikolaus, jolla on palava himo hallitsemaan, mutta jolta kyky puuttuu, ja Skule, joka himossa on Nikolauksen vertainen samassa kuin h?nell? on kyky?kin. Mutta kuitenkin h?nen itsens? t?ytyy my?nt??: "Min? olen kuninkaan k?si, kentiesi kuninkaan p??kin mutta Hookon on t?ysi kuningas". Luottamus, joka Hookonissa on niin vahva, se puuttuu Skulelta, Ja t?h?nkin seikkaan n?emme persoonallisen syyn: Skule on samaten kuin Hookon kutistanut osan sis?llisest? el?m?st?ns?; h?nkin j?? vieraaksi niille, jotka h?nt? innokkaasti rakastavat. Mutta koska h?n on sen tehnyt itsekk?isess? tarkoituksessa niin tuo synti on h?nelle turmiollisempi kuin Hookonille; vasta kun on liian my?h??n h?n tuntee ja tunnustaa mit? h?n on rikkonut.
T?ten yhdist?m?ll? kuvailtujen henkil?itten persoonallisen ja historiallisen el?m?n suurellaiseksi kokonaiskuvaksi on Ibsen luonut teoksen semmoisen ett? joku arvostelija on voinut sanoa Kuninkaan-alut "ehk? suurimmaksi draamaksi, joka on n?ytt?m?lle annettu Shakespearen ajoista saakka".
VALENTIN VASENIUS.

KUNINKAAN-ALUT

Henkil?t:
HOOKON HOOKONINPOIKA, Birkebeinien valitsema kuningas. Inga VARTEIGIN ROUVA, h?nen ?itins?. SKULE JAARLI. RAGNHILD ROUVA, h?nen puolisonsa. MARGARETA, h?nen tytt?rens?. SIGRID, jaarlin sisar. GUTHORM INGENPOIKA. SIGURD RIBBUNG. NIKOLAUS ARNENPOIKA, Oslon piispa. DAGFINN BONDE, Hookonin tallimestari. IIVARI BODDE, h?nen sotapappinsa. VEGARD V?RADALIN herra, er?s h?nen seuruelaisistaan. GREGORIUS JUHONPOIKA, l??nitysmies. POOL FLIDA, l??nitysmies. INGEBORG, Antero Skjaldarbandin vaimo. PIETARI, h?nen poikansa, nuori pappi. SIRA VILJAM, Nikolaus piispan huonekappalainen. SIGARD MESTARI, Brabantilainen l??k?ri. JATGEIR RUNOILIJA, Islantilainen. BOORD BRATTE, p??llikk? Trondhjemin maakunnasta. Kansaa ja Bergenin, Oslon ja Nidarosin kaupunkien asukkaita. Ristivelji?, pappeja, munkkeja ja nunnoja. Vieraita, asemiehi? ja naisia. Sotav?ke? j.n.e.
Toiminta tapahtuu kolmannentoista vuosisadan alkupuolella.

ENSIMM?INEN N?YT?S.
(Kristuksenkirkon tarha Bergeniss?. Taka-alalla kirkko, jonka suun ovi on vastap??t? katsojia. Etualan vasemmalla puolella seisoo Hookon Hookoninpoika, Dagfinn Bonde, Vegard V?radalin herra, Iivari Bodde sek? joukko l??nitysmiehi? ja p??llikk?j?. Vastap??t? niit? seisoo Skule jaarli, Gregorius Juhonpoika, Pool Flida y.m. jaarlin miehi?. Taempana samalla puolen n?hd??n Sigurd Ribbung seuralaisinensa ja h?nt? et??mp?n? Guthorm Ingenpoika ynn? useampia p??llikk?j?. Kirkon sis??nk?yt?ville on asetettu vartioita; kansa t?ytt?? koko kirkkotarhan; useat ovat kiivenneet puihin ja kirkon aidalle; kaikki n?ytt?v?t hyvin tuskallisella mielell? odottavan jotakin juuri tapahtuvaa. Kaupungin kirkon torneista kaikuu joka haaralta kellojen soitto.)
SKULE JAARLI (levottomasti, alennetulla ??nell? Gregorius Juhonpojalle). Mit? siell? niin kauvan viivytell??n?
GREGORIUS JUHONPOIKA. Hiljaa; nyt virtt? alotetaan.
(Suljetusta kirkosta kuuluu pasuunain pauhu sek?:)
MUNKKIEN JA NUNNIEN KUORI. Domine coeli etc. etc.
(Laulun kaikuessa avataan kirkon ovi sis?puolelta; etuhuoneessa n?hd??n Nikolaus piispa pappien ja luostariveljien keskell?.)
NIKOLAUS PIISPA (kohotettu sauva k?dess?, astuu esiin kirkon ovelle, ja julistaa). Nyt Inga Varteigin rouva kokee raudankannantaa kuninkaan-alun Hookonin edest?!
(Kirkko suljetaan j?lleen; laulua jatketaan yh?.)
GREGORIUS JUHONPOIKA (alennetulla ??nell? jaarlille). Rukoile pyh?? Olavi kuningasta oikean asian avuksi.
SKULE JAARLI (?kisti ja poistavaisesti). Ei nyt. Parasta ett'ei minua h?nelle muistuteta.
IIVARI BODDE (tarttuu Hookonin k?sivarteen). Rukoile Jumalaa, Hookon Hookoninpoika.
HOOKON. Ei ole tarpeen, min? olen varma h?nest?.
(Laulu kirkossa kaikuu kovemmin; kaikki paljastavat p??ns?, moni lankeaa polvillensa ja rukoilee.)
GREGORIUS JUHONPOIKA (jaarlille). Ankara on t?m? hetki sinulle ja monelle.
SKULE JAARLI (katsoo kiinte?sti kirkkoa kohti). Ankara hetki Norjalle.
POOL FLIDA (jaarlin l?hell?). Nyt h?n pitelee rautaa.
DAGFINN BONDE (Hookonin puolella). Tullaan kirkon lattiata alasp?in.
IIVARI BODDE. Kristus varjelkoon sinun kirkkaita k?si?si, Inga kuninkaan-?iti!
HOOKON. Totisesti palkitsen min? h?nt? koko elinaikani t?st? hetkest?.
SKULE JAARLI (joka on tarkasti kuunnellut, huudahtaa ?kisti). Parkasiko h?n? P??stik? h?n raudan?
POOL FLIDA (menee yl?sp?in). En tied? mit? se oli.
GREGORIUS JUHONPOIKA. Vaimot itkev?t ??neens? etuhuoneessa.
KUORI KIRKON SIS?LL? (alkaa riemuiten). Gloria in excelsis deo!
[Ovi aukeaa. Inga astuu ulos, nunnat, papit ja munkit j?ljess?.]
INGA (kirkon-portailta). Jumala on tuominnut! Katsokaa n?it? k?si?; n?ill? olen raudan kantanut!
??NI KANSASTA. Ne ovat kirkkaat ja valkoiset, niinkuin ennen!
TOISIA ??NI?. Viel? ihanammat!
KOKO KANSA. H?n on totisesti Hookon Sverrenpojan poika!
HOOKON (syleilee h?nt?). Ole kiitetty, kiitetty, sin? i?ti siunattu!
NIKOLAUS PIISPA (k?yden jaarlin ohitse). Mielet?int? oli panna toimeen raudankannanta.
SKULE JAARLI. Ei niink??n, herra piispa, Jumalan t?ytyi t?ss? asiassa puhua.
HOOKON (syv?sti liikutettuna pit?en Ingaa k?dest?). Nyt se siis on tapahtunut, jota koko sieluni on niin kiivaasti vastustanut, -- jota odottaessa