Kuningas Lear | Page 7

Ja sijaan sapen toit. Oi, Lear, Lear, Lear! (Ly? otsaansa.) Ovea ly?, jok' ulos j?rkes p??sti Ja sis??n hulluuden! -- Pois, v?ki menk??!
ALBANIAN HERTTUA. Viaton olen; mielenliikuntoonne En syyt? tied?.
LEAR. Voi niin olla. -- Kuule, Oi luonto! kuule, jumalatar kallis! Per?yt? p??t?kses, jos oli aikees Tuo mato hedelm?lliseksi saattaa! Tee h?nen kohtuns' siki?tt?maksi! Pois siitysneuvot kuivaa! ?lk??n koskaan H?v?isty ruumiins' synnytt?k? lasta H?nelle kunniaks! Vaan siitt?? h?nen Jos t?ytyy, vihan laps luo, suo sen el?? Inhaksi, luonnottomaks tuskaks h?lle! Se h?nen nuoreen otsaans' uurteet sy?k??n, Ja poskiin purkoon itkun virranjuovat, Kaikk' ?idin ty?t ja vaivat palkitkoon se Ivalla, lasteella, ett' tuta sais h?n, Kuin katkerampi k??rmeenkielen haavaa On kiitt?m?t?n laps. -- Pois, pois!
(L?htee.)
ALBANIAN HERTTUA. Ikuiset jumalat! mit' ompi t?m??
GONERIL. Ei maksa vaivaa tiedustella syit?, Vaan antaa h?nen hourehensa menn? L?yhyyden viem?? tiet?.
(Lear palajaa)
LEAR. Kuin? Miest? viisikymment' yht? haavaa? Kahdessa viikossa?
ALBANIAN HERTTUA. Mit' ompi t?m??
LEAR. Saat kuulla. -- Elo ja surma! (Gonerilille.) H?peen ett? Noin j?rkytt?? sa miehuuttani saatat, Ett' itku kuuma vastoin tahtoani Sun t?htes vuotaa. Rutto sinut viek??n! Kuolettavaiset is?n kiron haavat Luus, lihas sy?k??t! -- Vanha houkko silm?, Jos t?t? viel? itket, pois sun revin Ja heitto-vesines sun kostukkeeksi Savehen viskaan. -- Onko n?iks siis tullut? No, olkoon vaan! Yks tyt?r mull' on viel?, Jok' on, sen takaan, lempe? ja hell?; Kun tekos kuulee h?n, niin kynsill?ns? H?n suden-naamas nylkee. Saatpa n?hd?, Ett' otan j?lleen hahmon, jonka luulit Mun heitt?neen jo ij?ks; saat, sen vannon.
(Lear, Kent ja seuralaiset l?htev?t.)
GONERIL. Tuon huomasitteko?
ALBANIAN HERTTUA. Niin suuresti kuin teit? rakastankin, Noin puoltomielinen en olla voi --
GONERIL. Rauhoittukaa, ma pyyd?n. -- Oswald, hoi! -- (Narrille.) Sa konna, et vaan narri, herraas seuraa.
NARRI. Set? Lear! set? Lear! varro ja ota mukaasi narri.
Ketun kun sais permehen, Ja tyt?r tuommoinen, Ne sopis hirtehen, Ja nuoraks p??hinen; Ja narri se j?lkehen.
(L?htee.)
GONERIL. H?ll' ?lykk??t on tuumat. -- Sata miest?! Varovaa, viisast' antaa h?nen pit?? Aseissa sata miest?! N?in jos saa h?n Mink' oikun, unen, houreen, kiusan, harmin, H?n hullunt?iss??n noiden voimaan luottaa Ja hengest?mme m??r??. -- Oswald!
ALBANIAN HERTTUA. Liiaks' Sa pelk??t.
GONERIL. Parempi kuin luottaa liiaks. Ma ennen est?n pelkoa, kuin itse Pelosta estyn. Niin, tuon miehen tunnen. Mit' on h?n lausunut, teen siskon tiedoks. Jos h?nt? ruokkii h?n ja sataa miest?, Kun ?lytt?m?ks n?ytin sen, -- (Oswald tulee.) No, Oswald! Kirjoititko jo siskolleni kirjeen?
OSWALD. Kirjoitin, rouva.
GONERIL. Nyt seuraa hanki vaan, ja ratsun selk??n. Selit? pelon aiheet kaikki h?lle Ja lis?? omastakin p??st?s syit?, Jotk' oikein tepsii. L?hde nyt, ja joutuun Takaisin rienn?. (Oswald l?htee.) Ei, ei, puolisoni, Tuot' ?itel?? ja lauhaa k?yt?st?nne En juuri laita, mutta -- suokaa anteeks -- Teiss' enemm?n saa moitett' ?lyn puute Kuin kiitosta tuo haittaavainen hellyys.
ALBANIAN HERTTUA. Kuin kauas n?k?s kannattaa, en tied?, -- Mut hyv? aina korjaamist' ei sied?.
GONERIL. Ei, mutta --
ALBANIAN HERTTUA. Niin, niin, mutta -- loppu.
(L?htev?t.)

Viides kohtaus.
Sama paikka. (Lear, Kent ja narri tulevat.)
LEAR. Vie edelt?p?in Glosteriin t?m? kirje. Siit?, mit? tied?t, ?l? tytt?relleni kerro rahtuakaan muuta, kuin mit? h?n itse kirjeen johdosta kysyy. Jos et hyvin rienn?, olen min? siell? ennen sinua.
KENTIN KREIVI. En silmi?ni ummista, ennenkuin olen kirjeenne perille vienyt.
(L?htee.)
NARRI. Jos olisi aivot kantap?iss?, eik? ne silloin piankin voisi paleltua?
LEAR. Voisi kyll?.
NARRI. No, ole iloinen sitten sin?: sinun j?rkesi ei kaipaa tallukoita.
LEAR. Ha, ha, ha!
NARRI. Saatpas n?hd?, ett? toinen tytt?resi kohtelee sinua kauniisti; sill? vaikka h?n on t?m?n kaltainen niin kuin raakila omenan kaltainen, niin tied?n ma sent??n mit? tied?n.
LEAR. No, mit? sitten tied?t, poikaseni?
NARRI. H?n maistuu t?lle niin kuin raakila raakilalle. Tied?th?n, miksi nen? on keskell? naamaa?
LEAR. En.
NARRI. Siksi ett? on silm? kummallakin puolen nen??, niin ett? voisi n?hd? sit?, mit? ei voi haistaa.
LEAR. Ma v??rin h?lle tein. --
NARRI. Voitko sanoa, miten simpukka tekee kuortaan?
LEAR. En.
NARRI. En min?k??n; mutta min? voin sanoa, miksi koteloisella on kota.
LEAR. Miksi?
NARRI. Siksi ett? saisi p??ns? siihen k?tke? eik? antaa sit? pois tytt?rilleen ja j?tt?? omat sarvensa kotelotta.
LEAR. Unohtaa tahdon luontoni. -- Niin hell? is?! -- Ovatko hevoset valmiit?
NARRI. Aasisi ovat niit? noutamassa. Syy, mink?t?hden seitsent?ht?si? on seitsem?n, on kelpo syy.
LEAR. Koska niit? ei ole kahdeksan.
NARRI. Niin, aivan niin! Sinusta tulisi hyv? narri.
LEAR. Takaisin v?kivallallako ottaa! -- Riitt?m?tt?myys, sa hirvi?!
NARRI. Jos sin?, set?, olisit minun narrini, niin saisit selk??si siit?, ett? olet ennen aikojasi tullut vanhaksi.
LEAR. Kuinka niin?
NARRI. Sinun ei olisi pit?nyt vanhentua, ennenkuin olit viisastunut.
LEAR. ?l? hulluks tee mua, hyv? Jumal', ?l?! ?ly?n' auta: hulluks en ma tahtoisi -- (Ritari tuke.) No, ovatko jo hevoseni valmiit?
RITARI. Ovat, mylord.
LEAR. Tule, poika.
NARRI. Se, joka impen? nyt mulle l?hteiss' ilkkuu, Ei immeks j??, jos vaan viel' osuu nuoli pilkkuun.
(L?htev?t.)

TOINEN N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Kreivi Glosterin linnan piha. (Edmund ja Curan tulevat eri haaroilta.)
EDMUND. Terveeksi, Curan!
CURAN. Samaa teille, herra. Olen ollut is?nne luona ilmoittamassa h?nelle, ett? Cornwallin herttua ja Regan, h?nen herttuattarensa, ovat t?nne tulossa t?n? iltana.
EDMUND. Mik? nyt on?
CURAN. En tied? min?. Oletten kai kuullut p?iv?n uutisia? Tarkoitan mit? huhutaan, sill? viel? se on pelkk?? korva-kuiskutusta.
EDMUND. Min?k?? En. Sano, mit? se on?
CURAN. Ettek? ole kuullut, ett? sota