Kultala | Page 5

Heinrich Zschokke
ja soimausta,? j.n.e.
N?it? kaikkia kuultuansa Toivonen puisti p??t?ns? ja meni murheella mielin tiehens?.

4.
KUINKA TOIVONEN TEKEE KOETUKSEN, MUTTA EI MENESTY
Muutamana sunnuntaina saarnan j?lkeen tuli koko seurakunta kokoon; nyt muka tarvittiin hyv?? neuvoa, mist? rahaa saataisiin, sill? koko maan p??lle oli pantu erinomainen ulostekoin maksu, ja p??lliseksi haettiin ulos vanha velka, josta ei ollut korkoa (intressi?) oikiassa j?rjestyksess? maksettu. Koko kyl?kunta kokousi vanhan tavan j?lkeen suuren pihlajan alle. Hallitusmiehet seisoivat keskell? taloin is?nnilt? piiritettyin?, ja ulkopuolella olivat vaimot, tytt?ret ja lapset, kuultelemassa, mit? haastettanee.
Toivonen meni my?skin sinne ja oli itsekseen p??tt?nyt puhua kyl?nmiehillens? muutamia sanoja heid?n viheli?isest? tilastansa. Koska siis hallitusmiehet olivat asiat panneet keskusteltavaksi ja laanneet puhumasta, astui Toivonen kivelle kaikilta n?ht?v?ksi ja alkoi n?in puhua:
?Hyv?t yst?v?t ja kyl?nmiehet! Nuorna poikana min? l?ksin pois teid?n tyk??nne sotav?keen ja olen t?ysikasvuisena miehen? tullut takaisin. Mutta t?nne tultuani, min? tuskin taisin tuta en??n koko kyl??mme, ja minun syd?nt?ni s?rkee, n?hty?ni kuinka on kaikki niin muuttunut. Ennen aikojaan meid?n kyl?mme oikein ja syyst? kutsuttiin Kultalaksi, sill? se oliki oikia kultamaa, kussa Jumalan siunaus asui, enemmin kuin muualla. Usiammat meill? olivat rikkaat ja varakkaat; k?yhi? oli vaan muutamia ja kerj?l?isi? ei ollenkaan. Ja silloin meit? kutsuttiin t?st? syyst? koko maakunnassa Kultalan pohatoiksi. Sill? emme olleet r??p?leiss?, kerj?l?isten tavoin, vaan ehi?iss? ja puhtaissa vaikka ei liian koreissa eli tyyreiss? vaatteissa; ja meill? oli ei ainoastaan kotonamme t?ydet tarpeet, mutta my?skin aina joku rupla oli. Silloin ei ollut seurakunnalla mit??n korkoa maksettavaa laina-rahoista, mutta me saimme muualta vuokraa sinne lainatuista rahoista, joita olimma s??st?in kokoilleet. Silloin oli kaikki pelto-maa hyv?ss? sonnassa ja ruokossa, sill? jokaisella oli oma lehm?ns? ja hevosensa, ja my?skin muutamia lampaita ja sikoja. Silloin oli meid?n kyl?mme siev? ja pulskia kuin kaupunki. Huoneet olivat siistit ja puhtaat sek? sis?? ett? ulkoa, niin ett'ei kukaan kaupungin herroja olisi tarvinnut h?vet? niiss? asua. Ky?kkikalut ja muut talouden aseet osottivat kylliksi, ett? talossa oli varoja ja j?rjestyst?, ja akkunat olivat puhtaat ja loistivat kuin peilit. Harvalla miehell? oli velkaa, eik? senk??n tarvinnut pelj?t?, kuinka sen maksaisi. Niill? ajoin kultalalainen sai ilman velkakirjata eli pantita ja takaukseta, ainoastaan rehellist? sanaansa vastaan, kaupungista lainaksi satoja ruplia ja enemminkin. Silloin oli Kultalassa viel? kultainen aika.?
T?llainen Toivosen puhet oli kaikille mieliksi, ja muutamat sanoivat: ?Kyll?p? se puhuu oikein!?
Mutta h?n puhui viel? enemmin ja sanoi: ?Nyt ei ole en??n niin. Ei meid?n kyl??mme pit?isk??n en??n kutsua Kultalaksi, vaan sen oikia nimi olisi Sontala eli Likala. Pelloistamme on kaikki siunaus kadonnut; sill? muutamilla on liian paljon maata, toisilla taas ei ollenkaan; eiv?tk? ne tule oikiassa j?rjestyksess? viljellyksi. Kerj?t? moni ei en??n katsokkaan h?pi?ksi, vaan ik??n kuin oikiaksi elatuskeinoksi. Useimmat taloudet ovat velkauneet, ja yhdell? toisen per?st? on se p?iv? edess?, jona t?ytyy menn? pois talostansa. Ry?st? voudille ei koskaan puutu meid?n kyl?st?mme tekemist?. Naapuri-kyl?in kanssa meill? on riitoja ja k?r?j?nk?ymisi?, ja itse kesken?mme vihaa ja eripuraisuutta. Meill? on viel? entinen ylpeys, mutta ei entinen tavara. Meill? on huoneet ja syd?mmet yht? tyhj?t ja saastaiset. Sill? kukin t??ll? paremmin ymm?rt?? ryyp?t? kuin ty?t? tehd?; paremmin lainata kuin maksaa; paremmin varastaa ja kerj?t? kuin antaa; paremmin tehd? petosta kuin totuutta. Jos n?in kauvan k?ypi, niin me tulemma kaikki h?pi?ll? ja viheli?isyydell? perikatoon. Meille ei en??n uskota mit??n kaupungissa eik? maalla, ja kuin jotakuta tahdotaan haukkua roistoksi eli petturiksi, sanotaan: se on Kultalalainen.?
T?st?p? nousi nurina ja tohina kokouksessa, ja kaikki vihap?iss? Toivosen p??lle, niin ett? Elsa rukka oli sangen suuressa pelvossa. Sill? h?n seisoi siell? likell?, tarkkaan katsellen Toivosta, josta h?n piti varsin paljon. Mutta Toivonen ei ollut t?st? tohinasta ja huudosta mill??nk??n ja puhui edesp?in:
?Hyv?t yst?v?t ja kansaveljet! jos teiss? viel? on v?h??k??n kunniaa ja kelpoa, niin ottakaa toinen toistanne k?teen, sanoin: ei t?m? k?y laatuun; parannusta t?h?n tarvitaan. Mist?p? se tulee t?m? paha? Tuolta krouvista; teid?n peltonne ovat viinaryyppyihin hukkuneet ja karjanne ovat korteilta kumoon ly?dyt. S??st?? te oletta unhottaneet ja ty?ntekoon ett? te en??n oikein kykene. K?yhyys opettaa varastamaan, ja laiskuus on kaiken pahuuden alku. Is?inne tavarat ovat tuhlatut ja heid?n hyv?t vaatteensa ovat ryysyiksi ja r??p?leiksi muuttuneet. Mutta jos vaan on v?h?nk??n rahaa, niin pit?? juotaman ja vaimot lapsineen kotona saavat n?lk?? n?hd?. Kuinka t?m? loppuu? -- Min? kysyn kyl?kunnan hallitusmiehi? ja vanhempia: miss? ovat kyl?n omaisuudet ja kuinka te oletta k?ytt?neet is?imme j?lkeen j?tetyt tavarat? Miks'ette tee rehellist? tili? hallituksestanne ja miks'ette anna hyvi? neuvoja kuinka n?in pahoina aikoina apua saataisiin? Miksik? te yhteist? rahaa tuhlaatte kernaammin kuin sit? yhteisesti hyv?ksi k?ytt?isitte? Miks'ette sulje kiinni krouveja ja siihen sijaan laske ulos vett? yhteisist? maan-tiluksista ja paranna autioita peltojanne? Miksik? te oletta niin nopiat rahaa ulos lainaamaan, ja taas niin hitaat koska pit?isi auttaa ihmist? maantielle tulemasta??
Silloin kiljasivat muutamat hallitusmiehist?: ?pid? suusi kiinni, elikk? tulet edesvastauksen ja sakon alaiseksi.? Ja koko kansa huusi samaten: ?ole vaiti! pid? suusi kiini!?
Mutta Toivonen vastasi: ?Te saatatte vaatia minua edesvastaukseen; mutta saatan min?kin teid?n p??llenne valittaa. Jos min? ilmoitan kuinka te oletta t??ll? hallinneet ja yhteisi?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 46
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.