Kultala | Page 4

katovuosia, ett? hein?t ja laihot meniv?t hukkaan. Mutta ei meid?n paha onnemme tule ainoastaan sodasta ja pahoista ajoista. Sill? muut kaupungit ja kyl?t ovat samoja k?rsineet kuin mekin, ja alkoivat kuitenkin jo taas menesty?. Mutta meid?n kyl?ss?mme tulevat asiat aina p?iv? p?iv?lt? pahemmaksi ja huonommaksi. Muut kaupungit ja kyl?t olivat surkiassa tilassa ja k?yhyyteen alaspainetut niin kuin mekin: kuitenkin rupeavat he jo Jumalan avulla nostamaan p??t?ns?. Mutta, Jumala n?hk??n! me vajoomme aina syvemp??n ja menemme hukkaan.?
?Jumala varjelkoon!? huusi Toivonen ?Mist??n se tulee??
Myll?ri vastasi: ?Siit?p? se tulee, ett? muut kaikilla voimin pyrkiv?t uida rannalle; mutta me j?t?mme itsemme aaltoin valtaan, emmek? tee itse mit??n auttaaksemme itsi?mme. Ja viel? p??lliseksi, ne jotka meit? voisivat auttaa, ne sys??v?t meit? viel? syvemm?lle.?
?Kutka ne ovat??
?Min? sanon sen sulle t?ss? kahden kesken;? sanoi myll?ri. ?Koska jonkun kansakunnan asiat k?yv?t takaperin, niin ole vissi siit?, ett? sill? on huono hallitus. Ja sep? on kyl?mme laita. Meid?n kyl?mme hallitus-miehet ovat taikka omaa etuansa pyyt?vi?, elikk? yksinkertaisia ja huonoja miehi?. Kahdella niist? on omat krouvinsa, ja kolmannen v?vyll? my?s krouvi. Sent?hden on heille paremmin mieliksi, ett? miehet ovat heid?n tyk?n?ns?; kuin omissa t?iss?ns?. Kansan kokoukset pidet??n yhdess? eli toisessa krouvissa ja p??tet??n aina juomisella. Jolla ei ole rahaa, se saapi lainaksi. Ja koska h?n sitten ei voi maksaa, ostetaan h?nelt? yksi maanpaikka toisen per?st? ja niin velka suoritetaan; elikk? mit? muutoin on, myyd??n julkisessa auksjonissa. T?st?p? niit? tulee kerj?l?isi?. Ja niin tulee v?hitellen kaikki kiinti? omaisuus muutamain rikasten haltuun. Joka tahtoo lainata rahaa, menee niiden tyk?, ja saa kaksi- eli kolme-vertaista korkoa vasten. N?in k?yh?t suunnattoman korkorahan makson kautta tulevat sit? pikemmin perikatoon.
?No, mutta miksik? eiv?t ne, jotka rahaa tarvitsevat, ennen lainaa muualta, ulkokylist? eli kaupungista?? kysyi Toivonen ?Sent?hden ett'ei meid?n kyl?n miehillen muualta en??n uskota kopeikkaakaan!? vastasi myll?ri. ?Sill? ett? kyl?n hallitusmiehet t?h?n asti ovat aivan huolettomasti ja kevi?mielisesti antaneet todistuksia rahaa tarvitseville, ovat ne, jotka niiden todistusten p??lle ovat heille lainanneet, kokonaan eli puoleksi tulleet rahoistansa petetyiksi; ja niin muodoin on hallitusmiestemme huolettomuus tehnyt, ett'ei meille uskota eik? ole apua ulkoa toivomista. Koska nyt ei kukaan kaupungista en??n tahdo meille lainata, niin meid?n kyl?n v?ki alinomaa haukkuu ja kiroo kaupunkilaisia ja uhkaa tulipalolla. Ja jos jolloinkin kaupunkia kohtaisi paha onni, niin se olisi meid?n roskav?ellemme suurimmaksi iloksi, vaikka meille viel? nytkin tulee kaupungista paljon voittoa ja apua.?
?Se on varsin kauhia asia!? huusi Toivonen. ?Mutta onhan meill? viel? oikia yhteinen omaisuus.?
?Niin kyll?, mutta senki p??ll? on velkaa ja sit? nauttivat ainoastansa rikkaat!? vastasi myll?ri. ?Sill? koska hallitusmiehet p??tt?v?t jonkun yhteisen kaupanteon, k?yv?t katselemassa kyl?n tiluksia ja rajoja, eli muita senkaltaisia yhteist? kansaa koskevia eri-t?it? toimittavat, pit?? aina juotaman ja sy?t?m?n yhteisell? kulutuksella. N?in juoksee k?yhemp?in tavarat hallitusmiesten kurkkuun. Jokaisesta, aivan v?himm?st?kin ty?st? he vaativat maksunsa. Lis?ksi tulee, ett? koska rikkaat voivat pit?? lehmi?, mutta k?yh?t ei yht??n, niin rikkaat yksin?ns? sy?tt?v?t kaikki laitumet ja yhteiset maat; mutta k?yhille ei ole yht?k??n etua eli hyv?? yhteisest? omaisuudesta.?
?Koska sin? nyt kaikki t?m?n tunnet, myll?ri, miksik? et sin? sano sit? kansalle ja avaa heid?n silmi?ns??? kysyi Toivonen vihap?iss??n.
?Eip? se auttaisi mit??n?? vastasi myll?ri. ?Sill? ett? useimmat kyl?st?mme ovat velkaa rikkaille, tekev?t rikkaat mit? tahtovat, eik? uskalla kukaan heit? vastustaa. Ja jos joku meist? tahtoo avatakkaan suutansa soimataksensa t?llaista m??r?? k?yt?st?, niin heti joukko rupeaa haukkumaan ja pauhaamaan, ett? ollaan hengen vaarassa. Sen kyll? tiet?v?t hallitusmiehet ja rikkaat. He pit?v?t niit? k?yhi? raukkoja koirinansa, joita he aina ?rsytt?v?t niiden p??lle, joista heille on v?h??k??n vastusta.
?Se on varsin onnetoin asia!? huusi Toivonen; ?Jos niill? ihmisill? ei ole ymm?rryst?, pit?isi heill? toki olla omaatuntoa ja Jumalan pelkoa.?
?Niinp? se pit?isi,? sanoi myll?ri; ?mutta mist?p? sit? tulisi? Meid?n Pappimme on vanha herra, joka katsoo tulojansa ja etuansa, saarnaa alinomaa uskosta, taivaasta ja helvetist?, toimittaa kaikki kirkko-askareensa niin kuin muukin tekee p?iv?ty?ns?, ja sit? tehty?ns?, ei huoli mist??n muusta ollenkaan. Mit? tehd? pit??, mit? synti on ja kuinka se pit?? v?ltett?m?n, mitk? kristilliset avut ovat, ja kuinka ne pit?? opittaman ja harjoitettaman sit? h?n ei opeta. Ei h?n k?y koskaan kenenk??n talonpojan huoneessa, muutoin kuin kutsuttuna. Niin muodoin h?n ei ole mik??n totinen neuvonantaja, mik??n totinen lohduttaja, eik? h?n sinne p?ink??n tunne perhekuntain tilaa, ett? h?n saattaisi olla heid?n koti-el?m?ss?ns? avuksi eli neuvoksi ja jumalisuutta ja parannusta heist? vaikuttaa. Ihmiset menev?t tavan vuoksi kirkkoon, Pappi saarnaa tavan vuoksi, ja kirkosta p??sty?ns? ryhtyv?t he tavalliseen pahuuteen ja ylellisyyteen. Ja kuin eiv?t ihmiset parane sis?st?ns? syd?mmen puolesta, niin ei my?sk??n heid?n ulkonainen el?m?ns? tule paremmaksi. Ja niin kuin vanhat ovat, niin nuoretkin.?
?Kuinka? Eik? kouluttajastakaan ole mit??n?? kysyi Toivonen.
Myll?ri sanoi: ?Sitte kuin is?si kuoli, joka oli Jumalata pelk??v? ja ymm?rt?v?inen mies, on koulumme laita varsin huono. Pojat ja tyt?t oppivat tuskin lukemaan, ja jonkun rukouksen. Mutta vanhemmiltansa kotona he oppivat, mit? he n?kev?t, niin kuin valetta ja petosta, vannomista ja kirousta, riettautta ja ulkokultaisuutta, toraa ja tappelua, kerjuuta ja varkautta, peli? ja juoppoutta, joutilaisuutta ja ilkeytt?, riitaa ja kateutta, panettelemista