Kultala | Page 2

syd?mmens?. Mutta viikon per?st? taisi jo Toivonen muuttaa is?ns? v?h?iseen huoneeseen. H?nell? oli viiden tynnyrin alaa mets?? ja niitty? ja viiden tynnyrin alaa peltomaata. T?h?n osti h?n muutaman lehm?n myll?rin s??st?mill? rahoilla.
Ja koska huonet oli vanha ja huonossa tilassa, sai h?n kyl?kunnalta hirsi? ja kivi?. Nyt rupesi h?n kaikki parantamaan, veist?m??n, h?yl??m??n ja puhdistamaan. Itse h?n muurasi, ja teki kaikki ty?t, aamusta iltaan saakka askaroiten, ett? se tulisi kauniiksi ja siev?ksi, eik? kuitenkaan paljon rahaa maksaisi. Syksyll? oli h?nen v?h? huoneensa sievin ja kauniin kaikista koko kyl?ss?, ja seisoi virran vieress? olevan kryytimaan keskell?. Ja kryytimaa oli koria kuin ik??n joku kaupungissa oleva. Viel? olivat sen tiet ja polut hiedalla ja soralla peitetyt. H?n oli varsin hyvill? mielin, koska myll?rin Elsa v?list? viheri?iseksi maalatun aidan yli kurkisti h?nen kryytimaahansa; Elsa oli my?s kukkiakin ja kukan siemeni? antanut, ja lupasi h?nelle viel? enemmin kev?imeksi.
Kultalan asukkaat eiv?t isoon aikaan tiet?neet, mit? he Toivosesta ajattelisivat. H?n oli sodasta takaisin tullut yht? k?yh?n? kuin sinne oli l?htenytkin; sen he kyll? havaitsivat. Kaupungista oli h?n tuottanut vaatet-arkkunsa, jossa my?s oli ollut kirjoja. Siin? oli kaikki h?nen tavaransa. Mutta ei suinkaan rahat n?ytt?neet arkusta liian painaneen.
?Kuinka h?nen liene laitansa?? sanoivat muutamat. ?H?n on k?yh? raukka ja typer? p??lliseksi, joka ei ole ymm?rt?nyt sodassa etuansa katsoa. Ei h?n sunnuntainakaan voi eli raski menn? krouviin ryyppyj? ottamaan. Ja ty?t? h?n tekee kuin hevoinen, p?iv?n koitosta pimi??n y?h?n saakka. Se nyt oli h?nen onnensa, ett? h?n is?lt?ns? oli jotain perinyt; muutoin h?n olisi seurakunnalle vaivaksi.?
?Kuinka h?nen lienee laitansa?? sanoivat toiset. ?Ei h?n juuri paljon uro-tekoja ole tehnyt, kosk'ei h?n tied? mit??n niist? jutella niinkuin muut sotamiehet. Ja Jumala tiennee, mist? h?n lienee saanut tuon naarman otsaansa. H?n mahtaa olla iloinen ett'ei h?n en??n tarvitse kruutia haistaa.?
?Kuinka h?nen lienee laitansa?? sanoivat taas toiset: ?Ei h?n kenest?k??n huoli, ja sent?hden ett? h?n on ollut sotamiehen?, vaatii h?n, ett? jokaisen pit?? h?nt? kumartaa. Mutta saadaan n?hd?. H?n on ylpi?s peto, vaan varokoon, ett'ei h?n lankea.?
?Kuinka h?nen lienee laitansa?? sanoivat viel? toiset: ?Ei suinkaan h?n ole sodassa mit??n hyv?? oppinut. H?nell? on kirjoja, joita ei kukaan taida lukea, kukatiesi ei itse Pappikaan. Ja niiss? on niin kummia merkkej? ja piiruja, ett? hirvitt?? niit? katsella. Kuka takaa, ett'ei h?n ole pirun kanssa liitossa.?
?Jumala n?hk??n!? huusivat muutamat: ?Ei h?nen ole oikein laitansa, se nyt on tosi. Ei h?n ole yht??n ihmist? p??st?nyt sis?-kamariinsa, ei myll?rink??n v?ke? ket??n, joilla kuitenki on h?nen kanssansa paljo tekemist?. Joka y? siell? on n?hty valkia palavan, ja akkuna-luukkuin l?pi loistavan. Se kamari on aina lukittu, ja luukut ovat p?iv?ll?kin kiini.?
Niin puhuivat ihmiset, kaikkea pahaa ajatellen Toivosesta.

2.
MIT? TOIVONEN KYL?SS? N?KEE
Vaikka ihmiset n?in Toivosesta pahaa ajattelivat ja puhuivat, oli h?n kuitenki leppi?s ja kaikkia kohtaan yst?v?llinen. Alussa h?n kulki ymp?ri jokaisen tyk?n? heid?n kotonansa, kyseli heid?n lapsistansa, ja heid?n taloudestansa, mill? tavalla he tiluksiansa viljeliv?t, ja kaikista muista asioista.
Entiseen aikaan oli Kultalan kyl? ollut jotenki voimakas; ei juuri ylen rikas, mutta niin ett? joka talossa elettiin hyvin. Mutta nyt oli siell? varsin huono tila ja k?yhyys. Rikasta eli varakasta ei ollut kuin juuri muutama talonpoika, krouvari ja myll?ri. Muitten tyk?n? oli k?yhyys ja viheli?isyys silmin n?ht?v?t. Sadasta talon-is?nn?st? l?hetti kaksikymment? lapsensa kerj??m??n; kuusikymment? tulivat jotenkuten aikaan, vaikka olivat sangen velkaantuneet, ja vaan muutamat olivat viel? niin voimassa, ett? jaksoivat ulostekonsa maksaa ja pyst?ss? pysy?.
Jo huoneitten ulko-n??lt? taittiin arvata, kuinka huonosti sis?ll? mahtoi olla. Sein?t olivat monessa mutkassa, katot tuulelta raiskatut ja sillens? j??neet, ilman korjaamata; akkunanklasit rikki, ja reij?t rievuilla kiinni tukitut eli tuohilla paikatut. Kuin sis?lle mentiin, tuli paha l?yhk? eli haju vastaan; likaa oli joka paikassa, p?yd?t ja penkit pesem?t?, laattia oli sek? rikki ett? my?s musta, juuri kuin ei olisi koskaan n?hnyt vett?, niin siihen oli likaa paatunut. Samassa tuvassa, jossa ihmiset asuivat, n?htiin porsaita ja kanoja, ja viel? sikojakin ja vasikoita. Varsin harvat olivat ne, joissa oli eri huonet eli ky?kki, kussa ruat keitettiin, mutta ky?kki-kaluja eli keittoaseita oli aivan v?h?n, ja netkin my?s huonoja eli kelvottomia, ja makasivat siell? ja t??ll? pesem?t?. Kryytimaissa ei ollut yht??n siivoa eli j?rjestyst?; hyv? kyll?, jos saatiin potaatteja sikain ja ihmisten tarpeeksi. Aidat olivat kehnot, ett'eiv?t est?neet sikoja ja muita el?imi? sis?lle p??sem?st?. Huoneitten edess? oli sontal?ji?, ja niiden p??ll? ja ymp?rill?, huiskin haiskin pelto-aseita, puita, halkoja, ja kaikellaisia kaluja, joita muutoin ei saatu katon alle. Miehet ja vaimot kulkivat rikkin?isill? eli paikatuilla, likaisilla vaatteilla eli ryysyill?, usein viikottain ilman silmi?ns? ja k?si?ns? pesem?t?. Heid?n pienet lapsensa saivat usein puoleen p?iv??n asti k?tkyess? maata ilman korjuta omassa liassansa, ja jotka olivat v?h?n vanhemmat juoksivat ulkona melkeen alastomina eli ryp?iv?t tunkiolla, tahi sis?ll? uunin takana.
Ei ollut siis ihmet, jos sellainen saastaisuus siitti kaikellaisia tauteja. Mutta ennenkuin ymm?rt?v?? ja oikein oppinutta l??k?ri? haettiin, niin mentiin jonkun vanhan ?mm?n, eli tiet?j?n, eli noidan, eli kuoharin, eli senkaltaisen tyk?, joka ei muka niin suurta maksoa vaatinut. Ja jos is?nt? eli em?nt? oli sairas, ett'ei kyennyt