Kultala

Kultala

The Project Gutenberg EBook of Kultala, by Heinrich Zschokke This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at www.gutenberg.org
Title: Kultala Hy?dyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu
Author: Heinrich Zschokke
Translator: Carl Niclas Keckman
Release Date: May 22, 2006 [EBook #18433]
Language: Finnish
Character set encoding: ISO-8859-1
*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KULTALA ***

Produced by Tapio Riikonen

KULTALA
Hy?dyllinen ja huvittava historia, yhteiselle kansalle luettavaksi annettu
Kirj.
HEINRICH ZSCHOKKE
Heinrich Zschokken Das Goldmacherdorf ilmestyi ensimm?isen kerran 1817.
Carl Niclas Keckmanin suomennos ilmestyi vuonna 1834.

MUISTUTUS
T?m?n tarinan on Saksan kieleen kirjoittanut Heinrich Zschokke niminen oppinut Sveitsin eli Helvetsian maassa. Toivoin siit? olevan Maanmiehilleni huvitusta ja hy?dytyst?, olenma sen suomentanut.
Useampi Suomalainen lukia taitaa kyll? oudoksi katsoa monta t?ss? kerrottua asiata, eik? ollenkaan meid?n maahamme sopivaiseksi; mutta h?n muistakoon ett? kussakin maassa ovat omat tapansa ja asetuksensa, ja erilaiset asiain k?yt?nn?t.
Ulkomailla ja Suomessakin muutamassa paikkakunnassa, kussa ihmiset asuvat tihi?mmin, on suuria kyli?, ik??nkuin v?h?iset kaupungit. Sellainen on my?skin t?m? Kultala.
Carl N. Keckman

LUKIOILLE
Hy?dyllisten ja siin? sivussa huvittavaisten kirjain puutos on Suomalaista lukemisen ainetta halajavaisille sangen suuri, ja samassa m??r?ss?, kuin lukioitten joukko, p?iv? p?iv?lt? enentyv?. Tosin on t?m? jo merkillisesti enentynyt, koska aivan moni, vaikka muissa kieliss? kyll? harjoitettu, ja niin muodoin suuresta kirja-tavarasta osallinen, kuitenkin soisi t?m?n rikkauden olevan my?s oman maan kieless? tarittuna. Usiat Is?in puheella puhutut saavuttavat aina likemmin syd?nt?.
T?m? puutos on toisessakin p??llekatsannossa mainittava. Kirjain avulla sek? kasvaa ett? vahvistuu joka kielen luonto ja omaisuus t?ydellisemm?ksi. Kieless? osotetaan, ik??nkuin peilist? kahden, mailman kuvat; yhden ulkonaisen silmill?mme havaittavan, ja sis?llisen, jossa hengellisten olentoin omaisuudet itsens? ilmoittavat. Jota kirkkaampi on kieli, sit? selke?mpi my?s kumpikin n?ist? kuvista. On siis varsin tarpeellinen, ett? kunkin kansan kieli -- kirjoissa sovitettu kaikkinaisten aineitten selitykseksi -- harjoitetaan ja ik??nkuin kiilt?v?isemm?ksi himotaan.
T?t? tarkoittaa Seura Suomen miehi?, jotka Is?nmaan kielen rakkaudesta ovat yhdistyneet Suomalaisia kirjoja ulos antamaan ja toivovat maanmiehilt?ns? mielity?t? t?h?n edesottamiseen. Alkaissansa toimituksiaan, he pit?v?t t?t? Kultalan kirjaa soveliaisena edell?k?yp?n?. Suuri olisi heille riemun ainet, jos joku lukia kultaa siin? k?sitt?isi.

KULTALAN KYL?

1.
KUINKA TOIVONEN TULEE SODASTA JA MIT? IHMISET SANOVAT
Yhten? sunnuntaina j?lkeen puoli-p?iv?n istuivat Kultalan kyl?ss? nuorukaiset vanhan pihlajan varjossa ja lauloivat, elikk? nauroivat, kuin joku tuli krouvesta hoiperrellen, joka oli liioin m??rin viinoja maistellut. Muut talonpojat istuivat vaimoinensa krouvessa, ja joivat ja pelasivat, ja riemuitsivat ja kaikellaista leikki? laskivat, niinkuin tuo tapahtuu, koska viinaa ja olutta on hyv??n hintaan saatavata.
Silloin tuli suurenlainen vahvann?k?inen mies kyl??n. H?n mahtoi olla noin kolmenkymmenen paikoilla; h?nell? oli harmaja takki p??ll?, pitk? sapeli vy?ll?, ja selj?ss? renseli. H?n n?ytti v?h? villilt?, sill? h?nell? oli otsassa suuri naarma ja nen?n alla musta huuli-parta, niin ett? lapset pelj?styksiss? pois juoksivat.
Mutta muutamat vanhat vaimot, joita h?n puhutteli, tunsivat h?nen heti kohta, ja huusivat: ?Oi, Koulumestarin Pietari h?n se onki, tuo Toivonen, joka seitsem?n toistakymment? ajastaikaa sitten meni sotav?keen. Hei, katsokaat, kuinka h?n on kasvanut ja suureksi tullut!? Ja n?in vaimoin huutaissa tulivat vanhat ja nuoret juosten krouveista ja pihlajan tyk??, ja pian oli koko kyl?kunta Toivosen ymp?ri kokounut.
Toivonen k?tteli kaikkia entisi? tuttujansa, kohtasi kaikkia yst?v?llisesti, ja sanoi aikovansa taasen asua heid?n tyk?n?ns? Kultalassa; h?n oli jo kyll?stynyt sotav?keen, ja oli iloinen hengiss? sielt? pois p??sty?ns?. Nyt tahtoivat jokainen h?nt? vet?? krouviin, yksi sinne, toinen t?nne: nyt piti muka juotaman h?nen terve-tultuansa, ja h?nen piti heille sota-asioistansa jutella. Mutta Toivonen kiitti heit? ja sanoi: ?Min? olen v?synyt matkasta ja tahdon lev?t?. Kuka asuu is? vainajani talossa, ja kuka sen peltoja viljelee??
Heti astui esiin kyl?n myll?ri ja sanoi: ?Min? olen sinne laskenut kankuri Tapanin, ja antanut h?nelle huoneen ja tilukset vuokraa (arrentia) vastaan. Vaan nyt t?ytyy h?nen muuttaa pois, koska sin? olet takaisin tullut. Min? olen k?r?j?lt? pantu tavarasi hoitajaksi. Saatat pari p?iv?? asua minun tyk?n?ni, siksi ett? kankurin v?ki on muuttanut toiseen taloon. Niin saan min?kin sinulle tilin tehd? hallituksestani.?
Ja niin meni myll?ri vieraansa kanssa kotiinsa ja antoi h?nelle valmistaa hyv?n ehtoollisen ja hyv?n vuoteen. Mutta Toivosella oli paljon kysymist? yhdest? ja toisesta, kuinka h?nen poissa ollessansa kaikki asiat olivat kyl?ss? menestyneet; ja myll?rill? vaimonensa oli paljon vastaamista. Niin he juttelivat puoli-y?h?n asti. Ja Toivonen katseli aina yli p?yd?n myll?rin nuoren tytt?ren per??n, jonka nimi oli Elsa. Ja oliki jotain katsomista h?nen mustiin silmiins?, sill? Elsa oli kaunis. Mutta Elsakin puolestansa katseli kernaasti yli p?yd?n, sill? Toivonen oli hyv?nn?k?inen mies, kuin ei h?nen huuli-parrastansa lukua pidetty, ja h?nen k?yt?ksens? ja puheensa olivat siistit ja soveliaat, ik??n kuin h?n olisi ollut herrasv?ke?. Sent?hden Elsa v?h?n pelk?si h?nt? puhutella, ja kuin Toivonen h?nt? silm?ili, ei h?n tiennyt, mihin h?n silm?ns? k?tkisi. Kuitenkin sanoi h?n huuli-parrasta, ett'ei se ollut h?nen mieleens?.
Ja kuin Toivonen huomen aamulla tuli eineelle, oli h?nen nen?ns? alta huuli-parta poiskadonnut. Toivonen olisi kernaasti elinkautensa asunut mylly-talossa; sill? myll?ri ja h?nen vaimonsa olivat hyvi? ihmisi?, ja Elsan silmist? loisti selki?sti h?nen hyv?