Koti | Page 8

sin? olet vahvistunut, huvitellaan kes?ll? oikein runsain m??rin ja tehd??n tuo ennen aiottu Norjan matka. Sinun pit?? saada hengitt?? raitista tunturi-ilmaa, n?hd? ihanat laaksot ja meri -- se tekee sinulle enemm?n hyv?? kuin kaiken maailman kylpymatkat! Mutta tule nyt, menn??n katsomaan lapsia; emmeh?n me her?t? heit?; minulla on sit? paitsi vapaaherrattaren antamia konvehteja kunkin p??naluselle pantavaksi. Tuossa on sinulle renettiomena!?
Puolisot meniv?t lastenkamariin, jossa vanha, uskollinen suomalainen palvelija Pirkko makasi lohik??rmeen tavoin vartioiden aarteitaan. Lapset nukkuivat kuin -- lapset. Laamanni silitti pojan kaunista k?h?r?p??t? ja kutakin pient? tytt?st??n h?n suuteli rusoposkelle. Sitten vanhemmat meniv?t j?lleen huoneesensa. Elise meni nukkumaan; h?nen miehens? istuutui kirjoitusp?yt?ns? ??reen, mutta siten ett? samalla oli h?nelle valonvarjostimena. H?nen kyn?ns? hiljainen rapiseminen ik??nkuin tuuditti Elise? uneen; kellon ly?dess? kaksi h?n her?si ja silloin h?nen miehens? viel? kirjoitti. Harvat soivat itselleen niin v?h?n lepoa kuin Ernst Frank.

Kandidaatti.
Oli h?m?r?. Lapset leikkiv?t salissa ?k?yd? ja k??nty?? ja juoksivat iloisesti joka nurkassa, kun ?kki? portin eteen seisattuvat kyytik?rrit vaikuttivat iloiseen lapsijoukkoon kuin kylm? vesisuihku mehil?isparveen. Lapsiparven emo, pieni viisas Louise, asettui kiireesti ikkunaan ja h?nen ymp?rill??n kurkoitti nelj? muuta pient? p??t?, l??h?tt?en, hikisin?, uteliaina ja sysien toisiansa syrj??n innoissaan saada n?hd? tulijaa. Er?s herra hypp?si keve?sti k?rryist?, lapset eiv?t voineet n?hd? oliko h?n vanha vai nuori, mutta he n?kiv?t laamannin kiireesti astuvan ulos portista, puristavan tulijan k?tt? ja viev?n h?net sis?lle. Pienenlainen, kapea matka-arkku kannettiin sitten sis??n. Silloin l?ksi parvi uudestaan lentoon ja laskeutui ?idin luokse kaikin ??nilajein kuiskauksesta kovaan huutoon ilmoittamaan h?nelle ?kotiopettajan? nyt varmaankin saapuneen. Elise, jolla oli vieraita, rauhoitti lapset sanoen: ?niin, niin? ja ?vai niin? ja katsellen heihin yst?v?llisin, hillitsevin katsein. Viisu malttoi pian mielens? ja n?kyi huomaavan unohtaneensa arvokkaisuutensa; h?n istahti kuten isot ainakin hiljaa ja s?vyisesti vanhojen l?heisyyteen. Toiset lapset sykertyiv?t nurkkaan kuiskailemaan ja tuumiskelemaan, ja Petrean nen?n n?htiin usein uteliaasti tirkist?v?n esiin pienest? joukosta.
Laamanni oli l?hett?nyt sanan rouvalleen odotetun vieraan tulosta ja tiedon ett? t?m? tulee heti tervehtim??n talon em?nt??, kun vaan ensin on muuttanut vaatteita. Toinen l?hetti tuli heti sen per?st? pyyt?m??n k?herrysrautaa kandidaatille.
?Tuopa siunatun pitk? pukeutuminen!? arveli Elise monta kertaa sin? runsaana tunnin odotusaikana ja tunnustaa t?ytyy, ett? h?nenkin nen?ns? yht? kertaa useammin k??ntyi samaan suuntaan kuin Petreankin.
Vihdoin kuului kahden herran astuntaa salin lattialla ja vierashuoneen ovesta astui sis??n hauskan ja iloisen n?k?inen, noin kahdenkymmenen ik?inen nuori mies, jonka sopusuhtaiseen pyylev?hk??n vartaloon liittyi siev?n muotoinen s??rivarsi ja sirokenk?inen jalka, ja jonka tukka oli k?herretty ihan viimeisen muodin mukaan. Siin? oli kandidaatti. H?n silm?ili ensin jalkaansa, sitten talon em?nt?? ja l?hestyi h?nt? sulavan varmasti, n?ytt?en siin? eritt?in valkoisen hammasrivin. Eau de Portugal hajuveden tuoksua levisi huoneesen. Laamanni, joka seurasi h?nt? ja jonka yksinkertainen k?yt?s ja ryhti oli uuden vieraan esiintymistavan suurena vastakohtana, esitti: ?kandidaatti Jacobi!? Lausuttiin muutamia ep?selvi? kohteliaisuuksia ja sitten painettiin puuta. Lapset tulivat esille tervehtim??n. Henrik katseli iloisesti ja tuttavallisesti tulevaa opettajaansa; Viisu kumarsi hyvin juhlallisesti ja astui pitk?n askeleen taaksep?in, kun kandidaatti enemmitt? mutkitta aikoi suudella h?nt?. Petrea pani nen?ns? pystyyn ja katseli h?nt? uteliaasti ja nen?kk??n n?k?isen?. Kandidaatti otti yst?v?llisesti selv?? kaikista, puristi heit? k?dest?, uteli kaikkien nimi?, katsahti sitten peiliin ja j?rjesteli kiharoitansa.
?Mimmoisen olemme saaneetkaan?? arveli Elise salaa pel?ten. ?Onhan h?n keikari, oikea keikari! Kuinka voikaan piispa B. valita h?net opettajaksi lapsiraukoilleni. H?n enemm?n muistelee itse??n ja katselee peilist? kuvaansa kuin v?litt?? heist?. Tuo komea koruneula on v??rennetyist? jalokivist?. H?n nauraa n?ytt??ksens? meille valkoiset hampaansa. Oikea keikari! Ehk? narrikin! Nyt h?n taasen katselee peiliin!?
Elisen katse etsi miehens? silmi?, mutta ne n?kyiv?t h?nt? karttavan. Niiss? ilmeni v?h?sen tyytym?tt?myytt? ja ep?tietoisuutta. Kandidaatti ei sit? vastoin ollut ensink??n h?mill??n, vaan istui vapaasti nojatuolissa ja tarkasteli tutkivaisesti kolmea naista, jotka silminn?ht?v?sti olivat perheen vieraita. Vanhin heist?, joka ahkeraan kutoi sukkaa, oli ij?lt??n v?h?n viidennell? kymmenennell? ja n?ytti olevan eritt?in tyyni, selv? ja hyv?luontoinen. Laamanni Frank keskusteli paljon h?nen kanssansa. Molemmat toiset eiv?t n?ytt?neet viel? ehtineen kahteenkymmenenteen ik?vuoteensa. Kandidaatti oppi heiss? tuntemaan neiti Evelina Berndesin ja h?nen kasvattitytt?rens? Kaarinan ja Lauran. Lauralla oli aina joku lapsista polvellaan, ja kandidaatti katseli h?nt? ahkeraan ja mielihyv?ll?. Sievoisen n?yn muodostikin Laura pieni kaunis Gabrielle polvellaan, edellinen koristaen j?lkim?ist? kukilla, rannerenkailla, kaula vitjoilla ja muulla, mill? itse oli koristettu. Keskustelu muuttui pian yleiseksi ja eritt?in sujuvaksi. Se oli kandidaatin ansio, h?n kun kertoi niin sujuvasti ja hauskasti muutamista yliopiston mainioista opettajista, josta h?n juuri oli tullut. Elisen mainitessa er?st? kuuluisaa miest?, jota h?n toivoisi saavansa n?hd?, mainitsi kandidaatti vastik??n piirustaneensa h?nen kuvansa ja riensi Elisen pyynn?st? heti noutamaan sen. H?n palasi laukku kainalossa ja se sis?lsi paljo piirustuksia ja maalauksia, joukon muotokuvia ja maisemia, kaikki h?nen tekemi?ns?. Ne osoittivat tekij?ll? olevan taitoa ja olivat seuralle suureksi huviksi. Monen muotokuvan alkukuva siin? tunnettiin, tunnettiinpa niiden joukosta kandidaatti itsekin. Lapset vallan, riemuitsivat ja tunkeilivat innoissaan p?yd?n ymp?rille. Kandidaatti nosti heid?t syliins? ja n?kyi hyvin tahtovan huvitella heit?. Niinp? lapset melkein unohtivat, ett? kandidaatti oli heille vallan uusi tuttava; ainoastaan Louise pysyi v?h?n j?yk?n arvokkaana ja ?Tipsukka? osoitti h?nelle viel? sangen