Korpelan seppä | Page 6

Marian sanoissa kuului salaista arkuutta, josko Tapani kuitenkin kyll?styisi ja lopettaisi siihen, joten sit? sitten ei saisi koskaan alkamaan. T?m?n arkuuden huomasi Tapanikin ja nujautti voimakkaita hartioitaan ja sanoi: "Sen min?kin sanon, ett? jos teen yht? monta A:ta kun olen tehnyt kirvest?, niin uskon ett? ei en?? A kaipaa k?til?? syntyess??n. Mutta alkuhan se on aina hankala, sanoi entinen juurivakan tekij?."
Sen sanottuaan Tapani painui taas p?yd?n laitaa vasten rynt?illeen piirt?m??n A:ta ja kielen k?rki taas ilmestyi hampaitten v?list? n?kyviin.
Nyt Maria ei viitsinyt en?? nauraa, tuntui pahalta ?skeinenkin naurunsa; pelk?si sill? pahottaneensa Tapanin mielt?, mutta ei osannut sit? kuitenkaan anteeksi pyyt??, j?i vaan ajattelemaan Tapanin uhraavaisuutta, kun se h?nen t?htens? voi antautua noin lapselliseen ponnistukseen.
Kauvan aikaa olivat nyt kumpikin toisilleen virkkamatta. Mutta viimein Maria hiipi Tapanin olan yli katsomaan ja varsin miellytt??kseen Tapania iloisesti huudahti: "No johan ne rupesivat paranemaan. Ei muuta kuin alku on matkassa. Hiljaa se h?rk?kin kynt??."
"Kyll? t?st? kalu tulee kunhan verrytell??n, sanoi taulan tekij?", virkkoi Tapani hymyillen ja piirti vaan A:ta ett? posket pullistuivat j?nnityksen painosta ja otsassa oli ihan kikaraisillaan pieni? hikihelmi?.
Maria rupesi nyt pelk??m??n ett? taitaa Tapanille ruveta ponnistus menem??n yli voimien. H?n laski sent?hden k?tens? Tapanin olkap??lle ja kehotti:
"Mutta jospa rupeisit nyt tekem??n niit? pieni? kirjaimia mit? siin? mallin alimaisessa osassa on. Ne ovat saman nimisi? kuin siin?kin yl?-osassa. Niiden nimet saat kiinni kun muistat Aapisen tapulan. Muistathan sen?"
"No, jo toki. Kyll? tuota penikkana sai siksi monta kertaa juntata p??h?ns?, ja jos huomenna et sattunut muistamaan, niin tuli korvalle l?im?ys, ett? kotvasen py?ri maailma mustana silmiss? ja korvat maukuivat, ett? luuli hautauskellojen soitannan kuuluvan. Luulisi niitten toki yhden miehen ij?n pysyv?n kallossa."
Sen sanottuaan rupesi Tapani tekem??n pieni? kirjaimia. Mutta mit? kummia! Kyn?st? ei l?htenytk??n mit??n. Tapanin silm?t meniv?t tavattoman py?reiksi ja melkein h?t?isesti huudahti h?n: "Loppuiko t?st? aine?"
Maria naurahti ja suu aukesi sanomaan: "Voi kun sin? olet lapsellinen!" mutta tapasi huuliltaan kiinni sen sanan ja muutti sanaksi: "Ei siit? ole aine loppunut, vaan syd?n on kulunut puun tasaan. Katsohan kun min? vuolen, niin saat n?hd? ett? l?htee."
Marialta saatuaan kyn?n Tapani katseli sen ihmeellisyytt?, kun siin? on puun sis?ss? se aine, joka paperille j?len tekee. Mutta hetkisen sit? katseltuaan j?mist?ytyi taas entiseen asemaansa ja suusta kuului hiljakseen: "aa", ja tuokion per?st?: "pee" ja taasen tuokion per?st?: "see". Nyt pys?htyi muistelemaan aapisen tapulata, -- vaan kohta kuului: "tee".
Tuosta d:st? tuli kaikkein luonnollisin ik??nkuin vahingon kaupassa. Sen n?hdess??n Maria ihastuneena sanoi: "Mutta niit?h?n l?hti tulemaan kuin turkin hihasta! Nyt n?kyy olevan pahin salmi soudettu."
"Kyll?h?n n?it? penikoita n?kyisi rupeavan tulemaan, kun vaan nuo emakot opittaisiin tekem??n", sanoi Tapani e:t? piirt?ess??n, ja kieli j?i hammasten v?liin lipottamaan.
"No, mutta sit?h?n paremman puutteessa voi kirjottaa sanoja vaikka kilometri? pitk?lt? ilman yhdett?k??n alkukirjaimetta. Katsohan esimerkiksi t?ss? testamentissa. Alkukirjaimia on ainoastaan lauseen alussa ja nimisanan alussa, joten koko t?ll? aukeamalla ei ole kovin monta kymment? alkukirjainta."
Silm?t renkaisillaan katseli Tapani Marian k?dess? auki olevaa uutta testamenttia, mutta ei n?kynyt p??sev?n j?rkeens?.
Nyt Maria Tapanin olan yli kurotti sormensa Tapanin eteen paperille ja, ik??nkuin hell?varaisesti j??den syliksi Tapanin kaulaan, sanoi: "Piirr?pp?s tuohon tuo tee. Piirr?h?n sen viereen yy -- tee nyt kaksi teet? -- -- no, tee nyt ??. -- Heit?h?n nyt tuon verran v?li? ja tee taas tee -- tee nyt uu, tuosta mallikirjasta katso. -- No, tee nyt ?ll?, tuo naisen sauva. No, tee nyt ii. -- -- J?t? nyt taas tuon verran v?li? ja tee koo. -- No, tee nyt yy -- etsih?n tuolta mallikirjasta. Tee nyt ?ll?, tuo sama naisen sauva. Tee ?? -- no, tee nyt ?ss?. -- -- Tee nyt taas tee, tuo tienviitta. No, tee nyt ??."
Nyt Maria taputti Tapania kasvoille ja sanoi: "No, sanoppa, mit? siihen paperille nyt tuli?"
"Enint??n hui hai."
"El?h?n, mies! Siin? on kokonainen lause. Siin? on: 'Tytt? tuli kyl?st?'."
Nyt Tapani rupesi tolkussa ottamaan selv?? ett? todellako sen kokonaisen lauseen saa niin v?h?ll? vaivalla, ja hetken per?st? iloisesti huudahti: "No pahus! Nyt ollaan jo ver?j?ll?. T?ss?h?n ei ole muuta kuin tavata jammistaa sanaa sit? my?ten kuin sanaa kirjottaa, niin siin?h?n se selvi?? mik? kirjain minkin per??n on kirjotettava."
"Siin?h?n se, hyv? Tapani, on koko mahti. Ja sin? kun olet niin selv? lukemaan, niin se rupeaa menem??n ihan vett? valaen, kun kirjaimien teon saat vaan opituksi", sanoi Maria ja puristi Tapania kaulasta, siten antaakseen tiet?? mielihyv?ns? siit? ett? Tapani oli ruvennut kirjotusta opettelemaan.
Maria l?hti nyt ulkokausteelle toimittelemaan ulkoteht?vi??n. Keve?sti h?n nyt hulmakehti asiasta toiseen, ik??nkuin olisi unohtanut raskautensa, ja hyr?ili er??n uskonnollisen laulukirjan lauluja, kun ei ilonsa t?hden voinut aivankaan vaiti olla eik? viitsinyt nuoruutensa ajan lauluja laulaa. Viivytty??n siell? ulkona parisen tuntia palasi h?n kamariin ja yli Tapanin olan katsottuaan huudahti: "No, sit?h?n tulee kuin k?ytt?, johan siin? on kolme ihan kokonaista lausetta: 'Is? kynt?? kaivopeltoa. ?iti pesee rannasa vaatteita. Kerttu ajaa lehmi? mets??n'. Ainoastaan yht? kirjainta puuttuu. Tuossa pit?? olla kaksi ?ss??. Tuommoisenaan tuo sana kuuluu 'rannasa', vaikka sen pit?? kuulua 'rannassa', siis tuosta puuttuu toinen ?ss?."
"Kyll?h?n