Kootut teokset II: Runoelmia 1886-1906 | Page 8

Avujen tielle syntynytt?, El?m??n ilman vilppi?.
Se mit? aattehissa etsin, Sinussa n?ytti el?v?n Ja sinuss' itsekkyytt? vailla N?in tahdon puhtaan, ylev?n.
Se tahto, niinkuin l?hteen suoni, Poreili tyynn? povestas, Siit' ensi lauluvirtas hertyi, Lapsuuden aamulaulelmas.
Niin itse iloitsit ja muihin Loit rakkauden l?mpim?n, Mut veljyesi syd?n silloin Se liikkui muita enemm?n.
H?n innostui ja aatos lensi: Tuost' armas Suomi miehen saa, Kun koulu lahjat kukkasehen Ja avut t?hk??n kasvattaa.
Niin kouluun p??sit. Uusi onni Sukusi t?ytti toivossaan. Jokainen askel uusi voitto Ja huonosti et noussutkaan.
Mut koulun ahdas tunkka-ilma S?i hennot voimas nuorena. (Jos tiesin tuon, en pois ois vienyt Sinua luonnon rinnoilta.)
Jo laulus elpyi -- surkastuikin Taas niinkuin touko kylmyyteen. Mut koulutunkan j?tetty?s Heristyi henkes uudelleen.
Taas lapsimieles puhdas into S?teili vapaudessaan, Ett' yst?v?si tuolla t??ll? Sinusta toivoi parhaintaan.
Nyt itselles et rauhaa suonut, Vaan luonnosta ja kansasta Ja ajanvirran py?rtehest? Kokoilit kauniit' aarteita.
Ne niinkuin t?htimaailmasi Valaisi mieles taivasta Ja armahalle kansallesi Ne kerran tahdoit tarjota.
Mut voimas sortui innon alle, Kuin hento ratsu juoksussaan Ja aartehias is?nmaalle Et ehtinytk??n tarjoomaan.
Niin sorruit niinkuin ty?mies sortuu, Aseensa vasta takonut, Ja ty?h?n n?hnyt pystyviksi, Mut silloin k?si rauennut.
Halusit silloin hartahasti: "Niin mielell?ni el?isin!" Sukusi rukoili ja itki Ja morsiames kiihkeimmin.
Mut taipumaton oli taivas Ja Herran korvat lummessaan: H?nt' ehk? v??rin kiusasimme, H?n kenties teki parhaintaan.
Niin moni huima hurjaellen El?nyt harmaap??ksi on. Miks sortui h?ness' ennen aikaa El?m? siivo, nuhteeton?
Tai entispolvienko synnit H?ness? etsi kostoaan, Nuo synnit, joita harjoitellen Sovitusvereen luotetaan?
Tai yhteiskunnan yhteistauti S?i h?net niinkuin hallay?, Jok' usein uutismailla hiipii Ja jyv?n t?hk?p?st? sy??
Vai liiaksiko, taivas, annoit Sun rikkauttas Suomellen, Kun monen monta toivon t?hk?? Noin murrat kesken kukkien?
Nyt tuolla nukkuu nuorukainen Tiroolin vuorilaaksossa, Mut morsian itkee, suku itkee T??ll' is?nmaassa kaukana.

SEINEN RANNALLA.
Viinitarhojen rintehell?, Astuen Seinen rannalla, Mieleni on niin musta, raskas, Mieleni kolkko, katkera.
Mik? se vaivaa miehen mielt?, Mik? se tuottaa murhetta? Kirkas on ilma, kaunis luonto, Kaunis on t??ll? maailma.
Suru se vaivaa, karvas murhe: Kuollut on kallein yst?v?, Eik' ole armast' ainoata, Maailma puuttuu l?mp??.
Viel? se kaivaa katkerammin Suomeni kansan kohtalo. Pilvi se peitt?? Suomen taivaan, Synkempi uhkaa turmio.
Pois suru sairas! Miehen murhe Ty?ss? se n?ytt?? suuruuttaan. Ty?t? se vaatii yst?v?n muisto, Ty?t? kunnia synnyinmaan.
Lemmett?m?nkin lohdutus ty? on, Siin? h?n etsii onnea. Sairaankin paras onni on ty?h?n, Mielity?h?ns? sortua.

RANSKAN TYTT?.
Imi viini? h?n jo ?idist??n, Joi janoon sit? ja sy?dess??n. Niin kasvoi kuutehentoista. Nyt on h?n viini? puhdasta, Sit? hehkua enin huulilla. Moni lie jo juopunut noista.
Niin kuohuu nyt h?nen luontonsa Kuin puhtahin Ranskan sampanja. Se kirpoaa yli laitain. Senvuoks' ei sied? h?n kahleita, Ei j?hmettyneit? muotoja, Vaan kapsahtaa yli aitain.

SE TYTT?.
H?n yritti lehte? puusta, Tuo viehke? tytt?nen. H?n yritti lehte? kauan -- Ei k?ynyt se k?tehen.
Min' aattelin: riemastuttaa Voin tytt?? -- ruhjaisin Puun lehv?n ja h?lle annoin. H?n otti ja kiittikin.
Mut halp' oli h?lle lehv?, Sen lehtoset halvat vaan: Ne leikkien maahan riipi Ja tallasi jaloillaan.

PARIISIN KAHVILASSA.
Tytt? kaunis istuu Tiskin takana, Viehke?sti kiehtoo, Hurmaa pakana.
Sinne silm?t t?ht?? Nuorten herrojen, Luota olven, viinin, Kahvitassien.
Punehdu ei neiti: Posken hipi? On kuin alabaster Hieno, hempe?.
Kelle hymyn heitt??, Kelle silm?n luo, Jokainen voi ottaa Omaksensa nuo.
Kuinka monta y?t? Lie h?n hymyillyt, Kun noin huulten puna Pois on h?lvennyt.
Mut on kauneus kaikki Yleistavaraa, Joll' on mieli auki, Nauttii, nauttikaa!
Tuota n?hden juopi Lasin mielell??n, K?y t??ll' useammin, L?htee my?hemp??n.
Kahvila on hetken, Hetken hauskutus. Kauemminko kest?is Tuon tyt?n rakkaus?

VIETIIN POIS.
Nyt se tytt? vied??n pois, Nyt se vied??n pois. Aivan niinkuin my?ty ois, Nyt se vied??n pois.
Rikas sill' on sulhanen, Kun se vied??n pois. Tytt? tahtoi toisellen -- Kuinka vanhin vois! --
Kuinka vanhin antaa vois Lastaan k?yh?llen, Arvostaan h?n eksyis pois, Eksyis alhaallen.
Rikas mies sen viepi nyt, Ottaa vaimokseen. Tytt? k?yh?n s??st?nyt On -- rakastajakseen.
Niin se tytt? vietiin pois, Niin se vietiin pois.

VIERAAT SILM?T.
Nuo silm?t suuret ja ruskeat, Palavat etel?maiset, Ne syd?mmest?ni poistivat Sinisilm?t suomalaiset.
Etel?ilmojen aurinko Nyt taivahallani loistaa. Kenties sen hehkuvat s?tehet Voi katovuosia poistaa.
Jos sitten etel?n runsaus Minussa puhkeaisi, Niin Suomi laihon ja hedelm?n Tok' aina korjata saisi.

ILMOJEN MUKAAN.
Kaunihilla ilmall' el?n satavuotiseksi. Rumaksi kun ilma k??ntyy, Muotonikin v??r?ks v??ntyy -- Silloin tuskin el?v?ni uskon huomiseksi.

JOKA AIKA.
L?mp? seuraa valoa, Kukka kev?t-aikoja, Tunne ajatuksia, Rakkauspa nuoruutta. Minua nuo kaikki kahdeksan Tunnen joka aika seuraavan.

MATKAN J?LKEEN.
Matkustaissa hiukan muututaan: Nyt on mulla housut Pariisista, Liivi sek? takki Englannista, Hattu Belgiasta perujaan. Alusvaattehet on entiset, Suomen villaa, kotikutoiset. Mielenikin, juro karttavainen, Muuttumaton on ja Suomalainen. -- Miss? ovat uudet aattehet?

MIELENI.
Kuinka lie niin mieleni Herkk? kaunihille: Miellyn joka kukkaseen, Mink?s teen m? sille!
Miellyn joka rantahan, Miss' on suloisuutta. Mietin: tuohon rakennan Kotiani uutta.
Aion paikan omistaa, Silloin vasta pula: Huomaan, ett? toivoni Pettymys on sula.
Milloin muut jo hallitsee Koko seudun yli, Tai se mulle kylmenee Niinkuin vieras syli.
Kylmenee. Mut kaunista Uutta n?hdess?ni, Tuntuu niinkuin n?kisin Parhaan yst?v?ni.
N?hd? saan ja tuntea, Omistaa en -- miksi? S?rkynytk? onni lie Hetken kuplasiksi.
Olisko vaan kauneus Pelkk? laulun aine: Syd?mmeeni koskettaa, -- V?istyy niinkuin laine.
Uuden kauneuden suo Kohdallensa tulla, Ett? laulun ainetta Aina riitt?is mulla.
Senk? vuoksi tytt?nen Minut ihastutti? Laulatutti hetkisen, J?tti, kutti, kutti!
Lentot?hdet, j?tt?k??! Viel'