Kirot | Page 7

ja tuskinpa minun rakkauteni on pienempi kuin sinun ... ehk? my?hempi, ehk? hiljaisempi.
MERTSI _Pienen j?nnitt?v?n ??nett?myyden j?lkeen, v?r?ht?en_: Uskon ... emme p??se niit? koskaan vertailemaan.
_Nousee_: Nyt hyv?sti, Helj?--tahdon olla hetken yksin. _Katselee h?nt? pitk??n, sulkee sitten omituisesti liikutettuna hiljaa syliins? ja katsoo syv?lle silmiin_: Meid?n tiemme nyt eroovat ... ole onnellinen!
HELJ? _Liikutettuna_: Sin? sanoit sen syd?mest?si?
MERTSI Sanoin. _Puristaa h?nen k?si??n_: Ole onnellinen! _K??ntyy kiireesti etualalle p?in. Helj? menee.
Mertsi seisoo pitk?n aikaa liikahtamatta. K?y sitten p??tt?v?sti sillanteelle, pys?htyen p?yd?n ??reen_: N?in nuorena kuolla...? Lapsena aina aattelin: kun kasvaisin, kun kasvaisin, tekisin tekem?t?nt?! Sitten tulit sin? ... sitten sinun aatteesi kuin leiskuva uhrituli. Siin? se on, ajattelin! Se on sinun ty?si, mutta siihen liittyy minunkin ty?ni, veenityt?n--teen tekem?tt?mi?: liityn, heimoni liit?n! _K?y mietteiss??n eteenp?in_: T?h?nk? se nyt p??tyikin...? Valui kuin leikatut rihmat k?sist?ni...
_Avaa hiussiteen ja irrottaa er??n suortuvan esiin_: Kuinka olenkaan teit? vaalinut... Aattelin aina: h?nelle, h?nelle ne hoidan! H?n kerran armain k?sin niit? hellii, v?syneen p??ns? niille nojaa, sanoo: kauniit ovat! Saattaisin itke?... _??nett?myys_.
Hupsu olen--sin?h?n ne saat! _Tarttuu rintavitjoissa riippuviin keritsimiin. Syv?sti tuskaisena_: Urmas! L?hell?si olen nyt. Kun morsian ?idilleen leikkaa suortuvan, niin emo tiet?? eron hetken tulleen--kun
neito armaalleen t?m?n nimett?m?n viestin l?hett??, armas tiet?? mit? vain tuonelaiset tiet?v?t. _Ty?nt?? suortuvan keritsinten v?liin._
S?TENE _Joka on seurannut j?nnittyneen?, sitten tuskaisena_: Valio! Min? rukoilen--
MERTSI _Hievahtamatta_: ?l? h?iritse, orja!
S?TENE Oi, el?m? on suuri, el?m? on rakas--
MERTSI _Kuin ennen_: Onko el?m? orjallekin rakas...?
S?TENE Jokaiselle... Kun olemme nuoria...
MERTSI _Keritsimet ja suortuva vaipuvat. Tuijottaa hetken vaiti eteens?. Yh? tuskaisempana_: El?m? on rakas! Miksi minulle suotiin t?m? kohtalon kovuus, etten voi el?? enk? kuolla... Min?--tunsin teht?v?n ... min?kin tahdoin nousta uhrikivelle... Synnyink? min? liian aikaiseen...? _K?det rinnoilla ristiss?, rukoillen_: Jumalat, kuinka min? olen avuton!... Eik? ole ... sit? el?m?n ja kuoleman v?list? saarta ... jossa voisi piill? el?m?? ... kun se ei meid?n uhristamme huoli...? _J?ykistyy p?? taaksep?in sanattomaksi, eleett?m?ksi, verett?m?ksi,_ Niin, niin se on oleva! _Kietoo kuin unissaan suortuvan k?tens? ymp?ri, tapaa toisella keritsimet, leikkaa huudahtaen hiljaisen ?ah?--suoristautuu, hengitt?? syv??n._
S?TENE _K??ntyy selin, itkee._
MERTSI _Per?ytyy p?yd?n p??h?n ja panee suortuvan lippaaseen, sitoo lippaan nauhalla ja laskee sen p?yd?lle. K?y sitten sillanteelta ovelle.
Oudolla, muuttuneella ??nell? S?tenelle, joka yh? itkee:_ J?? hyv?sti! _Vet?? liinan kasvojensa suojaksi ja l?htee, mutta k??ntyy viel? ovella ja luo pikaisen, harhailevan katseen huoneeseen. Ny?k?ytt?? hiljaa S?tenelle, menee._
S?TENE _Painaa alas kyyneleiset kasvonsa. Hetkisen p??st?_: Kaikki lienemme orjia--el?m?n orjia. _Istuutuu. ??nett?myys._
URMAS _Tulee iloisena_: Onko Helj?-valio k?ynyt?
S?TENE _Levottomasti_: On... Lupasi tulla my?hemmin...
URMAS _Ny?k?ytt?? hymyillen p??t??n, nousee sillanteelle ja vie p??hineens? patsaaseen_: Eik? muita ole k?ynyt?
S?TENE _Neuvottomana_: On... viesti ... p?yd?ll?. _Purskahtaa itkuun, menee kiireesti ulos._
URMAS _Katsoo h?mm?styneen? h?nen j?lkeens?--rient?? p?yd?n luo--ottaa lippaan k?teens?--irrottaa siteen--_

3. SOIHTUJEN VALOSSA.
_20 vuotta my?hemmin._
_Vanhimpainpirtin edusta. Avoin tanhua--oikealla muutamia mataloita rakennuksia, vasemmalla harvaltaan puita kasvavan kunnaan reuna. Taustalla h??m?tt?? vanhimpainpirtti, jonka harjalla pirtinpatsaan nen?ss? kohoaa lakeisaukkoa suojaava pikku katoke. Pirtin molemmissa p?iss? kasvaa suuret pirttikuuset. Keskell? on leve?t portaat ja suurehko valta-ovi--molemmin puolin ikkunoista tuikottaa tuli.
Edusta on valaistu sinne t?nne pistetyin soihduin, taivaalla kiit?v?t raskaat pilvet. Tanhualla paljon kansaa vilkkaassa liikkeess? ja keskustelussa.
Muuan ryhm? on pys?htynyt etualalle._
ENSIM. MERVI Mit? luulet hetken olevan?
TOINEN MERVI _Haukottelee_: Puoliy?ksi tuon kohta luulisi--hoh hoh!
ENSIM. MERVI Ja me, lempo soi, t?ss? yh? tepsutamme! Iltas-eineest? pit?in olemme samoja j?lki? hioneet.
TOINEN MERVI _Osottaa pirttiin p?in_: Ja ne ovat istuneet puoliltap?ivilt?. Kaikki vanhimmat ovat koolla, aina Vuori-Merviasta saakka.
KOLMAS MERVI Eik? synny valmista! Mik?s hornan koukku siin? pitelee?
ENSIM. MERVI Muronni on kavala mies! En ole koskaan uskonut ett? meid?n ik?mme menisi kolinoitta.
NELJ?S MERVI Olkaas nyt! _Pirtin puolelta kuuluu h?lin?isi? ??ni?, kaikki k??ntyv?t j?nnittynein?._ Ei mit??n, kiinni pysyy ovi. Kire?t on paikat!
KOLMAS MERVI Hitto kans! Asia on selv? kuin otrainen leip?: t?m? on minun, tuo sinun --istu ja ime omaasi!
ENSIM. MERVI Oikein! Emme my?nn? itikan istuma-alaa.
VIIDES MERVI Emme, vaikka tulisi tupenrapinat! Rajakorpi on Mervian!
USEAT _Painokkaasti_: Rajakorpi on Mervian!
NELJ?S MERVI Onkos se ihka selv??
KOLMAS MERVI On. Rajat ovat olleet sillaan hamasta Liittuan suuresta taistelusta. Muronnien kanssa ryskiess?mme emme mit??n menett?neet, ainoastaan verollisiksi h??dyimme--niin haastavat vanhat.
NELJ?S MERVI Mit?s ne sitten kyselev?tk??n?
KOLMAS MERVI Muka kalaa, lintua pyyt??kseen, niinkuin mekin. Ketunh?nt? koipien v?liss?, sanon min?! Siin' on metku!
ENSIM. MERVI Varmasti.
KUUDES MERVI _Tulee muutamain seuralaisten kanssa_: Mit?s miehet tuumivat?
ENSIM. MERVI Harmaat ovat tuumat--istuvat siell? liian kauvan.
SEITSEM?S MERVI No, pelkoon toki ei ole syyt?. Mutta sen sanon min?kin, ett? jos keltaiset olisivat yksin valtijaina, niinkuin olivat kaksikymment? vuotta takaperin, niin jumal-avita Rajakorpi menisi viel? t?n? y?n?!
VIIDES MERVI ?l? houni!
SEITSEM?S MERVI Rajakorpi menisi! Mit? korvet heit? liikuttaa, ei siell? rikastuta.
KOLMAS MERVI Juuri niin. Mutta ei h?t??.--_Osottaa pirttiin p?in_: Meid?n miehi? on nyt tuolla enempi puoli.
KUUDES MERVI Ja on Urmas! Kyll? Urmas pit?? py?r?t raitteilla.
MUUT _Innostuneina_: Kyll?, kyll?! Se on meid?n Urmas!
SEITSEM?S MERVI Niin, kyll? meid?n Urmas tiet?? mit? tekee! _Hytistelee_: Menn??n--vilu t?ss? tulee!
TOINEN MERVI Ja min? arvelen ett? taitaisi olla kaikkein viisainta, kun menisi t?st? eukon viereen, heh-heh--ei ainakaan kurpposet kuluisi, heh-heh-heh! _R?j?ht?v? kaikin hiljalleen nauramaan, menev?t. Er?s veeni-ryhm? kiivaasti keskustellen._
ENSIM. VEENI En luota, en taar-avita! He vaikka itsens? myyv?t, kun vaan kauppa