Kihlajaiskemut | Page 5

kaikenlaista. Ihmiset h??riv?t ja papattivat. Viipyi kotvasen aikaa ennenkuin voin paperimme antaa. P??p?p? omassa persoonassaan otti sen vastaan.
VILANDER. No, mit? h?n sanoi?
HAMARI. K??nteli sit? verkkaan sormiensa v?lill?, veti pukinpartaansa ja sanoi hymyillen: Taitaa olla herrojen aikomus myyd? t?m? paperi pankille. Surkuttelen ett'emme voi ryhty? t?h?n kauppaan.
VILANDER. Pirullista! No, se on h?nen kaltaistansa.
HAMARI. Mutta rehellist? peli?. Ei antanut aihetta mink??nlaisiin illusiooneihin. No, sielt? vaelsin P??kaupungin pankkiin. Siell? oli v?hemm?n v?ke?, ett? heti sain asiani toimitetuksi. -- ?Niin, no, kyll?h?n nimet ovat tunnettuja?. -- Sen kyll? luulen kun meill? on siell? viisi paperia entuudestaan -- ?mutta t?mm?isi? virkamiesvekseleit? ei juuri mielell??n osteta? -- mik? virkamies min? olen? Siviili-insin??ri -- ?mutta jos hankkisitte t?nne kolmanneksi jonkun aff??rimiehen, niin voisimme ehk?? j.n.e. -- Niin no, siin? on tulos n?ist? operationeista. Mit? appivaari nyt aikoo tehd??
VILANDER. Vai kolmas nimi, jahah, jahah. Mutta mist? sit? juuri nyt -- --? No, t?ytyy mietti?. Sit? paitsi minulla on toinenkin tuuma varalta. Puh, puh, kun hikoilen, puh puh! -- Eik?s nyt kukaan ihminen tied? onko Hentunen k?ynyt t??ll??

KAHDEKSAS KOHTAUS.
FIINA. EDELLISET.
FIINA. K?ks? k?ski sanomaan, ett? kyll? rouva voi tulla jo.
AMELIE. Jassoo, no se on hyv?.
(Nousee.)
FIINA. Ja sitten k?vi vahtimestari hakemassa asessoria ja lupasi tulla takaisin v?h?n ajan per?st?.
VILANDER. Jahah, jahah. Hyv?! Oikein hyv?!
AMELIE. No, tulkaa nyt tyt?t! (Vilanderille.) Mit? t?rkeit? asioita sulla on tuolle Hentuselle kun sin? niin -- --?
VILANDER. Mit?k? t?rkeit? -- --? Virastoasioita tietysti -- mit? muuten. Pyyd?n h?nt? samassa tulemaan huommenna passaamaan.
AMELIE. Niin, seh?n on luonnollista. Ukko on kyll? jo v?h?n k?mpel?, mutta onhan h?n muuten tottunut serveeraamaan. (K?elle, joka on ottanut hattunsa). No, t?ytyyk? Yrj?nkin jo l?hte??
K?KI. Seh?n on tietty. Virastoaika!
MIILI. Voi voi, sit? virastoa kuinka min? sit? vihaan. Min? tulen saattamaan sinua tampuuriin.
K?KI. Hyv?sti!
(Yleinen j?ykk? kumarrus.)
VILANDER. Hyv?sti, hyv?sti! Tulen per?st?p?in kun vaan muutan v?h?n p??lleni.
AMELIE. Mutta muista, ensin se viinilista.

YHDEKS?S KOHTAUS.
VILANDER. HAMARI.
VILANDER (aikoo menn? vasemmalle, mutta k??ntyy takaisin). Mutta se on totta. Oletko jo puhunut Berthan kanssa?
HAMARI. En ole viel? saanut tilaisuutta.
VILANDER. Niin, onhan t?m? nyt hyvin ik?v? asia, hyvin ik?v? asia. Eik? sit? nyt mill??n muotoa voisi muulla tavalla j?rjest???
HAMARI. Min? luulen ett? h?n itsekin sit? haluaa.
VILANDER. Jaa jaa, ne naiset, ne naiset! Kuka heit? ymm?rt??? Ja se skandaali sitten, joka siit? syntyy!
HAMARI. Mutta seh?n on nyky??n aivan modeernia, appi hyv?.
VILANDER. No, tee kuinka tahdot. Sin? olet liika hyv? h?nelle, sen sanon vaikka h?n on oma tytt?reni. Toivon ettei yst?vyytemme t?st? syyst? tule rikkoutumaan. J??tk? t?nne?
HAMARI. Min? odotan h?nt? t??ll?.
VILANDER. Jahah, jahah, tee niin.
(Vasempaan).

KYMMENES KOHTAUS.
HAMARI. K?KI.
HAMARI. Ukko parka, olet sin?kin joutunut kaikenlaisiin ik?vyyksiin!
K?KI (p??llystakissa, raottaa tampuurin ovea ja tulee sis??n kun n?kee ett? Hamari on yksin). Kuulkaapas herra insin??ri! Sanokaapas minulle, kuinka se oikeastaan on asessorin aff??rien laita?
HAMARI. Mit? varten te minulta sit? kysytte?
K?KI. No, kun te kuulutte perheeseen ja n?ht?v?sti olette asioissa h?nen kanssaan, niin tahtoisin kuulla teid?n mielipiteenne.
HAMARI. No, minun mielipiteeni on se ett? ne ovat huonolla kannalla. Mutta etteh?n te mennyt tytt?ren kanssa kihloihin rahojen vuoksi.
K?KI. Ei suinkaan, kuinka te niin voitte puhua? Mutta jos nyt jotain tapahtuisi, esimerkiksi konkurssi, niin seh?n vaikuttaisi huonosti h?nen prestiisiins? ja ylennykseens?.
HAMARI. Se on tietty. Ja teid?n prestiissiinne my?skin. Eik? niin?
K?KI. Tietysti, aina v?h?n.
HAMARI. Niin, sill? h?nen suosituksistaan olisi silloin v?hempi hy?ty?, vai mit?? Olette menetellyt hiukan varomattomasti herra heras??tinki. Olisitte ensin hankkinut otteen konttorikirjoista ennenkuin tytt?? pyysitte.
K?KI (?re?sti). Minun t?ytyy sanoa ett? t?m? on vakava asia eik? t?ss? ole naurulle sijaa.
HAMARI. P?invastoin. Kaikki me olemme naurettavia. Vaikka kuinka peitt?ytyisimme arvokkaisuuden viittaamme, niin se inhimillinen luonnollinen hassutus aina pist?? esille, vaikka tosin emme itse sit? aina huomaa.
K?KI. Jos tuo on tarkoitettu minulle, niin valitan etten sit? ymm?rr?.
HAMARI (kohottaa olkap?it??n). Niin, siin?h?n se juuri onkin.
K?KI. Herra insin??ri, t?m? on sopimatonta -- t?m? on -- Hyv?sti!
(Menee kiivaasti.)
HAMARI. Adieu, mon frere! Ja tuohonkin tomppeliiniin ja tsjinovnikkasieluun on tuo pikku Miili rakastunut! Sekin kuuluu niihin el?m?n hassutuksiin.
(Menee ottamaan sanomalehden hyllylt?.)

YHDESTOISTA KOHTAUS.
BERTHA. HAMARI.
BERTHA (joka ei huomaa Hamaria). Hyv? ett? h?n meni. Miss? hattuni? Kas t?ss?.
(Ottaa hattunsa ja aikoo menn?.)
HAMARI (tulee esille). Jos minua tarkoitat, niin kyll? min? viel? olen t??ll?. (Pieni paussi.) Ja koska nyt kerran sattumalta olen tilaisuudessa puhua kahdenkesken kanssasi, niin k?yt?nn?llisen? miehen? sen k?yt?n ja puhun suoraan kuin tapani on. -- Niinkuin ehk? olet huomannut, niin suhde v?lill?mme on jo kauvan ollut jokseenkin kylm? ja yh? kylmentynyt, ett? se nyt jo voi olla noin 40 asteen paikoilla. Kahvikuppeja emme viel? ole heitt?neet toistemme silmille, mutta riita ja kina on usein k?ynyt fortissimossa. Sinua en siit? syyt?. Meill? on kumpaisellakin vikamme ja ominaisuutemme. Ty?ni p??tetty? min? pid?n rauhallisesta kotiel?m?st?, se on minun omituisuuteni. Sin? taas ulkomaailman loistosta ja huumauksista, se on sinun omituisuutesi. Me siis n?ht?v?sti emme oikein sovi toisillemme, me menemme eri teit?. Ja luuletko sin? ett? nuo tiet milloinkaan yhtyv?t? Sanoppas lystin vuoksi.
BERTHA (kylm?sti). Eip? se silt? n?yt?.
HAMARI. No, sittenkai se on jokseenkin j?rjet?nt? ja turhaa jatkaa t?t? rinnakkaista vaellusta vai kuinka?
BERTHA. Tarkoitatko eroa?
HAMARI. Niin, kyll? min? tarkoitan eroa.
BERTHA. Saanko luvan kysy?, eik? siihen ole mit??n