Kihlajaiskemut | Page 6

muuta syyt? kuin se ettemme sovi toisillemme, niinkuin sanoit?
HAMARI. Minusta siin? on jo kylliksi syyt?.
BERTHA. Eip? taida ollakaan. Uskallankohan sanoa sen oikean syyn?
HAMARI. Mielell?ni minun puolestani. Olen todellakin utelias.
BERTHA. Oh, el? tuossa ole olevinasi. Sin? olet mustasukkainen, siin? kaikki.
HAMARI. Erehdys. Mustasukkainen en ole. Mustasukkaisuus perustuu rakkauteen, mutta min? en rakasta sinua.
BERTHA. H?vyt?nt?!
HAMARI. No, rakastatko sin? minua?
BERTHA (pienen paussin j?lkeen). En, en, tuhatkertaa en.
HAMARI. Niin no, katsos nyt! Mit? se sitten hy?dytt?? pitkitt?? t?mm?ist? yhteisel?m?t?, josta meille molemmin puolin on vaan harmia. Min? sen vuoksi olen ajatellut n?in. Matkustan pois pitemm?ksi ajaksi. Olen nimitt?in hakenut toisen paikan kaukana t??lt? ja paljon mahdollista ett? sen saankin. Sin? panet sitten Viralliseen lehteen ilmoituksen siit? tavallisesta ?vuoden ja y?n kuluessa? -- min? en saavu, ero on laillisesti vahvistettu ja minut tuomitaan maksamaan sinulle niin ja niin paljon vuotuista korvausta ja -- --
BERTHA. Ettet h?pe?! Maksaa minulle kuin mille tahansa rakastajattarelle, josta ei en?? huoli.
HAMARI. Sin? erehdyt taas, meh?n olemme kristillisess? avioliitossa, josta pappi garantteerasi meille niin paljon onnea ja siunausta. Mutta muutenhan tuo korvausasia on vaan sivuseikka. P??kysymys on nyt vaan suostutko sin? minun ehdotukseeni?
BERTHA. En -- en suostu.
HAMARI. Et siis tahdo erota?
BERTHA. Tahdon, tahdon kyll?, mutta -- --
HAMARI. Mutta sin? odotat ensin kuinka asiat tulisivat muodostumaan. Eik? niin?
BERTHA. Mit? sin? sill? tarkoitat?
HAMARI. Kuule, min? sanon viel? etten ole mustasukkainen. Sin? et ole viel? ihan varma ihailijastasi, ja sen vuoksi sin? -- --
BERTHA. Kuinka sin? uskallat -- --!
HAMARI. El? nyt n?yttele, vaan kuule mit? min? sanon. Niin pian kuin saan varmuuden teid?n oikeasta suhteestanne, niin se olen min?, joka pyyd?n eroa. Sen nyt sanon t?ss? kaikessa yst?vyydess?. P??t? siis!
BERTHA. Min? halveksin sinua.
(Aikoo menn?.)
HAMARI (ottaa h?nt? k?sivarresta). P??t? ensin.
BERTHA. Ai, ai, aijotko sin? minua tappaa!
HAMARI (ty?nt?? h?net luotaan). No syyt? itse?si sitten!
BERTHA. Kyll? se nyt on viimeinen kerta kuin min? t?mm?ist? -- --!
(Menee).

KAHDESTOISTA KOHTAUS.
MIILI. HAMARI. VILANDER.
MIILI. Voi, voi, oletteko taas riidelleet --! (Koputtaa Vilanderin ovelle.) Pappa pappa, nyt vahtimestari on t??ll?.
VILANDER (ulkopuolella). Hyv?! Tulen heti. Pyyd? h?nt? sis??n.
MIILI. Mist? te nyt taas -- --?
HAMARI. Keskustelimme vaan v?h?n vilkkaasti er??st? p?iv?n kysymyksest?. Mutta oletko sin? sitten aina yht? mielt? sulhasesi kanssa, Miili?
MIILI. Tietysti. H?n kun on niin viisas.
HAMARI. Vai niin. Minusta h?n on typer?.
MIILI. Hyi, kuinka sin? sanot! T?n??n olet oikein ilke?, Niilo. Tule nyt pois sopimaan Berthan kanssa, niin -- --
HAMARI. En, tarvitsen raitista ilmaa. Hyv?sti!
(Vasemmalle.)
MIILI (yksin). Voi voi, kuinka heid?n ep?sopunsa on ik?v? ja kuinkahan se viimein loppuukaan.
(Ulos per?lt?.)
KOLMASTOISTA KOHTAUS.
VILANDER sitten HENTUNEN.
VILANDER (sis??ntullessaan h?nell? ei viel? ole nuttu t?ydellisesti hihoissa). Lainata rahaa omalta vahtimestarilta, onhan tuo nyt v?h?n n?yrytt?v??, mutta eih?n siit? kukaan saa tiet??. Kun nyt ukko vaan suostuisi minun ehdotukseeni, se vanha kettu. Jos ei, niin on siihen viimeiseen keinoon turvauduttava, vaikka se minua v?h?n peloittaa. Mutta ei auta, rahaa minun pit?? saada, muuten olen hukassa.
HENTUNEN (tampuurin ovesta). T??ll? min? nyt olen, herra asessori.
VILANDER. Jassoo, Hentunen. No, astukaa sis??n, astukaa sis??n. (K?velee muutamia askeleita.) Frisches Wetter, niinkuin saksalainen sanoo. Raitis ilma t?n??n.
HENTUNEN. Niin, k?yh?n siell? semmoinen kylm? viima.
VILANDER. Mutta Hentunen tulee nyt istumaan. Olkaa niin hyv?, kas t?ss? tuoli.
HENTUNEN. Kiitoksia n?yrimm?sti, kyll? min? seisonkin.
VILANDER (k?velee taas pari askelta; sitten pienen paussin per?st? keve?sti ja luontevasti). No, onko Hentunen jo ajatellut sit? meid?n asiaa?
HENTUNEN. Niin, kyll?h?n min?, mutta -- --
VILANDER. Mutta?
HENTUNEN. Niin, tuota, katsokaapas nyt. Assessorin ei pid? pahaksua -- mutta mit? hy?ty? minulla oikeastaan olisi tuosta henkivakuutuskirjasta?
VILANDER. Sep? kysymys! Jos min? sill'aikaa kuolen, niin saattehan nostaa tuon summan. Kaikissa tapauksissahan min? kolmen kuukauden kuluttua maksan teille takaisin nuo 2,000.
HENTUNEN. Hm, minun t?ytyy sanoa, min? en t?t? asiata oikein ymm?rr?. Olen vanha mies ja n?m? henkivakuutukset ovat semmoisia uuden ajan keksint?j?, joista ei minun nuoruudessani tietty. Luulen sit? paitsi ett? tekisin synti? jos ottaisin vastaan tuon vakuutuskirjan.
VILANDER. Synti?! Mist? syyst??
HENTUNEN. Olen k?yh? mies, vallan k?yh?, senh?n kaikki tiet?v?t, ja jos nyt pienist? s??st?ist?ni lainaan asessorille t?m?n summan, niin sen teen ainoastaan sen hyv?n ja yst?v?llisen kohtelun vuoksi, jota assessori aina on minulle osoittanut.
VILANDER (tekee kielt?v?n liikkeen). Noo noo.
HENTUNEN (jatkaen). Mutta n?m?t 2,000 ovat minun oloissani paljon rahaa, hyvin paljon rahaa, herra assessori, ja min? pelk??n, ett? min? haudan partaalla oleva vanhus suuressa heikkoudessani ja levottomuudessani, kun t?m? pantti on t?mm?ist? laatua, rupeisin taivaasta rukoilemaan toisen ihmisen kuolemata -- teid?n kuolemaanne! herra assessori, josta Jumala varjelkoon. Eik? se olisi kauheata! Ja sen vuoksi min? en -- --
VILANDER. Hahaha, kyll?p? te otatte t?m?n vakavalta kannalta, Hentunen, enk? tietysti voi luvata kuolla t?ll? ajalla, hahaha! Mutta jos ette luota minuun, niin -- --
HENTUNEN. luotanhan min?, luotanhan min? -- eih?n muuta voi tulla kysymykseenk??n. Mutta t?m? tapa vaan tuntuu minusta niin vastenmieliselt?. -- Puhuihan herra assessori er??st? toisestakin pantista, jos oikein muistan.
VILANDER (s?ps?ht?? v?h?n). Niin, siit? toisesta. (Rupeaa k?velem??n.) Te ette siis pid? tuota vakuutuskirjaa vastaavana panttina?
HENTUNEN. Kyll? kyll?h?n -- miks'ei. Mutta kuten jo sanoin, niin -- -- herra assessorin ei pid? tyk?t? pahaa, mutta -- --
VILANDER. No, olkoon menneeksi sitten, vaikka t?m? on naurettavaa, varsinkin kun