Kertomus maaseudulta | Page 4

naimisiin. No niin, ottakaamme t?m? huomioon p??tt?ess?mme, mit? teid?n tulee tehd?. Katsokaa, min? annan teille sen neuvon, ett? vakuutatte henkenne, kuitenkin sill? tavoin, ett? itse saatte p??oman t?ytt?ess?nne m??r?tyn ik?vuoden, mutta ett? sama p??oma maksetaan heti teid?n kuoltuanne teid?n oikeudenomistajallenne, jos te kuolisitte ennen m??r?p?iv??. Mutta jos te ainoastansa tahtoisitte huolehtia itsest?nne ja omasta toimeentulostanne vanhoilla p?ivill?nne, jolloin olette kadottanut ty?kykynne, olisi elinkorko teille kaikista paras. Ja jos taaskin tahtoisitte huolehtia ainoastaan j?lkeenj??vien l?heisten sukulaisten, esim. vaimon ja lapsien toimeentuloa teid?n kuolemanne j?lkeen, niin olisi tavallinen henkivakuutus, jossa p??oma maksetaan ulos teid?n kuoltuanne, parhaiten paikoillansa. Tahdon nyt numeroilla n?ytt?? ja selitt?? teille n?m? kolme vakuutustapaa.
"'Otaksukaamme, ett? k?yt?tte 3,000 markkaa rahoistanne s??st?en ne tulevaisuuden varalle. Jos nyt haluaisitte huolehtia vaan omasta tulevaisuudestanne, niin ehdottaisin teit? ottamaan elinkoron, joka maksettaisiin teille vuotuisesti t?ytetty?nne 55 vuotta. Te olette nyt 25 vuoden vanha. Siis saisitte silloin nostaa jokaisena nelj?nnes-vuotena 308 markkaa 98 penni? eli yhteens? vuodessa aina 1,235 markkaa 92 penni?. T?m?n mukaan tulee siis rahoillenne, jotka nyt panette s??st??n, silloin enempi kuin 40 prosenttia korkoa. Kuinka t?m? on mahdollista? Siten ett? yhti?, joka t?m?n edun my?nt??, saa pit?? ne rahat, jotka te yhti?lle maksatte, siin? tapauksessa jos te kuolette ennenkun olette t?ytt?nyt 55 vuotta. Yhti? ik??nkuin antaa niille, jotka j??v?t eloon, sellaisten kuolleitten vakuutettujen perinn?n, joilla ei ollut ket??n, jolle olisivat tahtoneet perint?? j?tt??. -- Paremmalla tavoin ette voi koskaan rahojanne tallentaa, jos ajattelette ainoastaan omaa itse?nne ja jos ei teill? ole ket??n, jonka toimeentulosta tarvitsette huolehtia.
"'Jos j?lleen tahtoisitte turvata l?heisten sukulaistenne tulevaisuutta, siin? tapauksessa ett? itse sattuisitte kuolemaan parhaassa miehuutenne i?ss?, ennenkuin olisitte ehtinyt s??st?? niin paljon, ett? he hyvin toimeen tulisivat, olisi henkivakuutus parhain talletus-keino. Jos te nyt yhdell? kertaa maksaisitte 3,247 markkaa, maksaisi yhti? heti teid?n kuoltuanne kymmenentuhatta markkaa. T?ll? summalla voisivat perillisenne alkaa jotain elinkeinoa. Kymmenentuhatta markkaa on meid?n Suomessamme paljo rahaa.
"'Koska ette kuitenkaan viel? n?y olevan oikein selvill? tulevaisuudestanne, neuvon teit? ottamaan sellaisen henkivakuutuksen, ett? itse t?ytetty?nne 60 vuotta saatte ulos p??oman, jos viel? silloin el?tte. Mutta jos kuolette aikaisemmin, maksetaan vakuutus-summa teid?n kuoltuanne teid?n perillisillenne. Jos siis nyt yhdell? kertaa maksatte 3,141 markkaa 60 penni?, niin saatte eletty?nne 60 vuotiseksi, nostaa 8,000 markkaa; mutta jos kuolette ennemmin, maksetaan koko summa 8,000 markkaa teid?n perillisillenne.'
"N?in puhui yst?v?llinen herra minulle. Rupesin huomaamaan, ett? h?nen neuvonsa oli rehellinen ja hyv?. Mutta en voinut kuitenkaan hetipaikalla p??tt?? asiaa, vaan pyysin ajatusaikaa, saadakseni tarkoin punnita h?nen ehdoituksiaan. Silloin antoi h?n minulle pari pient? kirjaa, jotka h?n k?ski minun lukea. Otin kirjat ja menin majatalooni ajattelemaan asiata.
"Varsinkin oli minua miellytt?nyt tuon herran puheessa se kohta, joka koski elinkorkoa. Tosin se seikka, ett? yhti? saisi pit?? rahani jos kuolisin, tuntui ensin oudolta. Mutta kun mietin asiaa joka puolelta, ei se ollutkaan niin hullua. Min? olin yksin?inen, naimisiin en ajatellut aivan pian menn?, olin juuri ulkomaille l?hd?ss?, enk? tiennyt miten minulle siell? k?visi. Voisihan olla mahdollista, ett? vanhaksi tultuani olisin aivan k?yh? mies. Vihdoin p??tin ottaa elinkoron. En kuitenkaan ottanut niin suurta elinkorkoa kuin tuo herra oli ehdoittanut, vaan ainoastaan sellaisen, josta minun piti maksaa 1,500 markkaa. Sitte p??tin ottaa sellaisen vakuutuksen, josta itse saisin p??oman eletty?ni 60 vuotiseksi. Maksoin sit? varten 1,570 markkaa 80 penni?, ja sain 4,000 markan vakuutuksen. Nyt voin huolettomasti matkustaa. Minulla oli nyt matkarahaksi 1,500 markkaa, ja sit?paitsi tiesin ettei minun tarvinnut huolehtia toimeentulostani 55 ik?vuodestani eteenp?in, ja viel? lis?ksi voin j?tt?? j?lkeeni 4,000 markan p??oman, jos sattuisin aikaisemmin kuolemaan. T?m? p??oma oli melkein yht? suuri kuin se summa, jonka olin saanut peri? vanhemmiltani. Kuitenkin t?ytyi minun, ennenkuin kaikki oli selvill?, k?yd? l??k?rin tutkittavana. L??k?ri huomasi minut terveeksi ja min? sain vakuutuksen, jota olin anonut. Henkivakuutuksesta ja elinkorosta tuli minun yhteens? maksaa 3,070 markkaa 80 penni?. Niill? rahoilla olin nyt hankkinut itselleni:
"1:ksi 617 markan 96 pennin suuruisen elinkoron, joka oli maksettava minulle vuotuisesti t?ytetty?ni 55 vuotta. Sek?:
"2:ksi 4,000 markan suuruisen henkivakuutuksen, joka oli maksettava minulle t?ytetty?ni 60 vuotta, tahi perillisilleni minun kuoltuani.
"En ole koskaan tarvinnut katua t?t? p??t?st?ni. Olen aina ollut aivan tyyni vanhojen p?ivieni suhteen. Senvuoksi olen rohjennut ryhty? moniin yrityksiin, joihin en muutoin olisi uskaltanut osaa ottaa. Eih?n uusien yritysten menestyminen ole aina niin varma. Mutta min? olen aina saanut olla tyyni ja rauhallinen.
"Eik? t?ss? viel? kyll?ksi! Kun nyt olen palannut kotimaahani ja aijoin asettua t?nne loppu-i?kseni, tulen viel? vakuuttamaan henkeni yhden kerran. Luulen nimitt?in, ett? kenties tulen menem??n naimisiin, koska en viel? ole niin perin vanha, ja silloin on minun velvollisuuteni henkivakuutuksen kautta hankkia perillisilleni varma toimeentulo, sill? voisihan olla mahdollista, ettei muu j?lkeenj?tt?m?ni omaisuus kuolemani j?lkeen olisi niin hyv?ss? arvossa, ett? perilliseni voisivat sill? toimeen tulla."
"No, mutta jos aijot ostaa talon", keskeytti Tahvo, jota t?m? puhe huvin vilkastutti, "niin onhan perheell?si siit? varma toimeentulo. Minun mielest?ni on paljo viisaampaa panna rahansa maahan, kuin antautua sellaisiin herrojen vehkeisiin. Pit?isi aina olla hyvin varovainen tuollaisten uusien, tuntemattomien asioiden suhteen, joilla vaan koetetaan talonpoikia pett??."
"Mutta, hyv? Tahvo, etk?h?n nyt