Kertomus maaseudulta | Page 3

koko ajan otaksunut, ett? kaikki tahtovat s??st?? ja todellakin s??st?v?t. Mutta kuinka moni sitte tosiaankin s??st??? Niit? ei totta totisesti ole monta. En voi sanoa kenen vika on, mutta tahdon kuitenkin tuoda esille muutamia ajateltavia asioita. Sanoin ?sken, kun puhuin ty?nteosta, ett? is?nn?n on n?ytett?v? hyv?? esimerkki? v?ellens?. Samoin tulee is?nn?n olla v?elleen hyv?n? esimerkkin? s??st?v?isyyden suhteen.
"Miten paljon onkaan sellaisia taloja, joissa ep?j?rjestys ja siivottomuus vallitsee, ja melkein kaikissa n?iss? taloissa on syy siivottomuuteen talonv?ess?. Em?nt? taikka is?nt? on huolimatoin, eip? v?lit? kodistaan, vaan antaa palvelijoiden tehd? miten ne tahtovat. Ja kun palvelijat sen huomaavat, niin ei ole ihme jos rupeavat talon tavaroiden kanssa huolimattomasti menettelem??n. Monissakin taloissa, joissa nyt k?yhyys ja puute vallitsee, voisi varallisuus olla paljon parempi, jos is?nt?v?ki olisi s??st?v?isemp?? ja ajattelevampaa talouttaan hoitaessa. Ja t?llaisten talojen palvelijatkin ovat k?yhempi? kuin hyvin hoidettujen talojen, vaikkakin heill? on samanlaiset palkat. Miksik? niin? Siksi etteiv?t he ole saaneet is?nt?v?elt??n hyv?? esimerkki?, eiv?tk? oppineet kunnolla omaisuuttaan hoitamaan.
"Ette voi uskoa kuinka suuri on esimerkin voima? Tahdonpa kertoa teille pienen jutun Amerikasta. Olin palveluksessa er??n tilanomistajan luona Michiganin valtiossa. Er??n? p?iv?n? tuli sinne muuan nuori pohjalainen, Mikko Mikonpoika Laihialta. H?n oli luonteeltaan kiivas, kuten pohjalaiset ainakin, ja tilaisuuden sattuessa varsin k?rk?s v?kevi? juomia nauttimaan. Senvuoksi oli h?n t?ll?, yhden vuoden Amerikassa olo ajallaan, joutunut monenlaisiin rettel?ihin. S??st?? ei h?n ollut mit??n voinut ja oli siis aivan k?yh?. Is?nt?ni, joka oli kveekari, otti h?nen palvelukseensa koetteeksi. Mikko oli kunnon ty?mies, mutta h?nell? oli pahat tapansa. Muunmuassa noitui h?n kerran uskonnollisen is?nt?ni l?sn?ollessa. '?l? noidu', sanoi is?nt?, 'ei se sill? parane. Min? en noidu milloinkaan.' -- 'Ettek? te noidu milloinkaan', huudahti Mikko ihmeiss??n, sill? h?n ei viel? tiet?nyt kveekarin uskonnosta. Mikko n?ytti pitk?n aikaa arvelevalta. Is?nt? koetti v?hitellen taivutella h?nt? pois pahoista tavoistaan kveekarien lempe?ll?, ihmisyst?v?llisell? tavalla. Mikko muuttui. Kun erosin h?nest? kolmen kuukauden kuluttua, oli h?n aivan toinen mies, kuin tullessaan. H?n eli sovinnossa ymp?rist?ns? kanssa, oli j?tt?nyt juonnin pois ja tullut s??st?v?iseksi.
"Kun heitin h?nelle hyv?sti?, sanoi h?n: 'Jumala ties, mit? minusta olisikaan tullut, jollen olisi t?nne saapunut. Olen oppinut niin paljon hyv?lt? is?nn?lt?mme. J??n viel? kauaksi aikaa t?nne, sen uskon.'
"Yst?v?llinen sana, hyv? kehoitus ja, ennen kaikkea, is?nt?v?en hyv? esimerkki vaikuttaa palvelusv?keen ep?ilem?tt? parhaimmalla tavalla. 'Siksi mieheksi tulee, mit? miest? palvelee', sanoo suomalainen sananlasku.
"No, t?ll? kerralla olen ehk? puhunut tarpeeksi! Ja koska huomenna on sunnuntai ja kaikki v?ki kotosalla, tahdon silloin j?lkeen puolisen teille kertoa, mill? tavoin min? olen s??st?nyt ja mill? tavoin teen s??st?ni hedelm??kantaviksi."
* * * * *
Kirkkaana oli taivas sunnuntai aamuna. Suurin osa Tahvolan v?est? riensi juhlapuvuissaan l?hell? olevaan kirkkoon. Ja sielt? takaisin tultua ja p?iv?llisen sy?ty?, alettiin taaskin odottaa luvattua kertomusta s??st?misest?.
Is?nt? ensimm?iseksi muistutti vierastaan eilisest? lupauksesta, sanoipa viel?, ett? naapurin Mattikin oli kirkolla luvannut tulla t?nne Riston kertomusta kuulemaan.
V?ki oli jo asettunut samoille tienoille kuin eilenkin, porstuan portaiden edustalle. Samassa tuli Yrj?l?n Mattikin. H?n tervehti is?nt?v?ke? ja k??ntyi sitte Ristoon, sanoen: "herran rauhaa matkamiehelle!"
Kun oli sitte kuulumiset kyselty, tultiin puhumaan Riston matkoista.
"Niin, sin? tuota lienet jotakin n?hnyt ja tiet?net kertoakin yht? ja toista, joka olisi sek? hupaista ett? hy?dyllist? meillekin tiet??", arveli Matti k??ntyen taata Ristoon.
"Onhan sit? matkoillaan jotain n?hnytkin ja oppinutkin yht? ja toista. Olen juuri luvannut t?ss? kertoa kotijoukoille jotain hy?dyllist?, mit? olen matkoillani oppinut. Jos haluat kuulla kertomustani, niin pys?hdy t?nne seuraamme hetkeksi ja istu t?h?n vierelleni."
Mattia ei tarvinnut kahdesti k?ske?. Mielihyv?ll? istahti h?n entisen lapsuuden toverin vierelle. Ja kun muut puheet olivat vaijenneet, aloitti Risto kertomuksensa.
"Eilen kertoilin t??ll? s??st?v?isyyden eduista ja hy?dyist?, sek? siit? miten tulee s??st?? ?lyll?. T?n??n tahdon kertoa teille, mit? olen oppinut koettaessani tehd? s??st?ni hedelm??kantaviksi.
"Muistat kai sin? Tahvo, ett? kun kaksikymment? vuotta takaperin meid?n sisaruksien v?lill? tehtiin perinn?n jako, tuli minun osakseni 5,000 markkaa, joilla sin? irroitit minut t?m?n maatilan hallinnosta. Tuo 5,000 markkaa oli siis koko omaisuuteni. Silloin p??tin matkustaa vieraille maille, voidakseni v?hemm?ss? ajassa ansaita enempi rahaa, ja sitte ostaa itselleni oma maa.
"Mutta mielest?ni en tarvinnut enk? saanut k?ytt?? kaikkia niit? rahoja, jotka silloin omistin. Senvuoksi p??tin k??nty? jonkun puoleen, saadakseni viisaan neuvon. Ensiksi puhuttelin seurakuntamme kirkkoherraa. H?n neuvoi minua panemaan ne rahat, joita en tarvitsisi, pit?j??n s??st?pankkiin. Mutta koska en olisi siell? saanut niin suurta korkoa rahoilleni kuin olin ajatellut, j?tin sen asian sikseen. Kun sitte matkustaessani tulin p??kaupunkiin, menin siell? er??seen raha-asioiden kanssa toimivaan konttooriin ja kysyin neuvoa. Tapasin konttoorissa er??n yst?v?llisen herrasmiehen, joka ensin kyseli tarkkaan minun el?misist?ni. H?n oli ensin minun mielest?ni hyvin kummallinen kysymyksiss??n. Sitte h?n kysyi olinko naimisissa tai ajattelinko menn? naimisiin, tahi oliko minulla ket??n maailmassa, josta v?litin ja jolle tahtoisin j?tt?? rahoja kuolemani j?lkeen. En ensin ymm?rt?nyt mit? h?n tarkoitti, ja rupesin ep?ilem??n h?nen liian l?hentelevi? kysymyksi??n. H?n huomasi sen ja sanoi: '?lk?? luulko ett? kysyn t?t? sulasta uteliaisuudesta, vaan ainoastaan voidakseni antaa teille parhaimman neuvon. Huomaan ettei teill? ole nyky??n ket??n, josta erityisesti v?litt?isitte. Mutta te ette my?sk??n tied?, jos satutte sellaisen saamaan; suoraan sanoen, te uskotte viel? tulevanne