Kertomuksia | Page 7

kuuluvia ??ni?. Useampia kertoja asettui h?n pitk?kseen lattialle ja kuunteli permantoa vasten. Dominique oli salvattu juuri tuonne alas. H?n k?veli luultavasti sein?n ja ikkunan v?li?, sill? Fran?oise kuuli kauvan h?nen s??nn?llisen astuntansa; sitten ei kuulunut en?? mit??n, h?n oli luultavasti istuutunut. Muukin melu lakkasi, kaikki nukkuivat. Kun h?n arveli koko talon olevan unen helmoissa, avasi h?n ikkunan niin hiljaa kuin suinkin ja nojasi kyyn?rp?ill??n ikkunan puitteesen.
Y? oli hiljainen ja leuto. Kapea uusikuu, joka juuri alkoi laskeutua Sauvalin mets?n taakse, valaisi seutua himme?n y?lampun tavoin. Suurien puitten pitk?t varjot muodostivat tummia raittoja niityill?, samalla kuin kuun valaisema ruoho n?ytti pehme?lt? kuin viheri? sametti. Mutta Fran?oise ei ollenkaan huomannut y?n salaper?ist? lumousta. H?n tarkasteli ymp?rist?? ja etsi silmin vahtia, joita arveli saksalaisten asettaneen myllyn ymp?rille. H?n n?ki selv??n niiden varjot pitkin Morellea. Yksi ainoa oli myllyn etupuolella, virran toisella puolen, er??n pajun vieress?, jonka oksat ulottuivat veteen. Fran?oise eroitti h?net selv??n. Se oli pitk?, nuori mies, joka seisoi liikkumatta kasvot taivasta kohti uneksivan n?k?isen?.
Siten tyystin tarkasteltuaan seutua, palasi h?n j?lleen s?ngylleen istumaan. Tunnin aikaa h?n siin? viipyi, syviin ajatuksiin vaipuneena. Sitten kuunteli h?n j?lleen: ei hievaustakaan kuulunut koko talosta. H?n meni takaisin ikkunan luo ja katsoi ulos, mutta kuun toinen sarvi, joka viel? pist?ysi esiin puitten takaa, oli luultavasti haitaksi h?nelle, sill? h?n istui j?lleen odottamaan. Viimeinkin n?ytti h?nest? sopiva aika tulleen. Y? oli pilkko pime?, h?n ei eroittanut en?? vahtia tuolla vastap??t?, koko seutu n?ytti l?kkimerelt?. H?n kuunteli hetkisen ja teki sitten p??t?ksens?. Aivan l?hell? ikkunaa oli portaat, rautakouria ly?ty sein??n, jotka veiv?t myllyn py?r?n luota yl?s ullakolle ja joita myll?rit ennen k?yttiv?t hoitaessaan er?it? pienempi? py?ri?, mutta sittemmin, kun myllyn koneisto oli tehty yksinkertaisemmaksi, olivat portaat aikoja sitten kadonneet tihe?n muratin alle, joka peitti koko t?m?n puolen mylly?.
Fran?oise astui rohkeasti ikkunanlaudan yli, tarttui kiinni yhteen rautakourista ja oli ulkona. H?n alkoi kiivet? alasp?in. Hameet estiv?t h?nt? paljon. ?kki? irtaantui muudan kivi sein?st? ja molskahti alas Morelleen. H?n pys?htyi, ruumistaan karsi. Mutta h?n huomasi sitten, ett? putous alituisella kohinallaan h?mment?isi h?nen kiipe?misest??n mahdollisesti syntyv?n kolinan, ja laskeutui sitten rohkeammin, tavoitellen jaloillaan murattien keskelt? porrasnappuloita. Kun h?n oli sen huoneen kohdalla, jossa Dominique oli vangittuna pys?htyi h?n. Odottamaton vaikeus oli v?h?ll? vied? h?nelt? kaiken rohkeuden: t?m?n huoneen ikkuna ei ollut suoraan h?nen huoneensa ikkunan alla, vaan hiukan sivulla rappusista, ja kun h?n koetteli k?sin, tunsi h?n vaan sein?n. T?ytyik? h?nen kiivet? j?lleen yl?s ja heitt?? koko aikeensa? H?nen k?sivartensa v?syiv?t ja virran kohina tuolla alhaalla alkoi py?rrytt?? h?nt?. H?n irroitti pieni? kalkkimuruja muurista ja viskasi niit? Dominiquen ikkunaan. T?m? ei kuullut, luultavasti nukkui h?n. Fran?oise raapi ja raastoi uudelleen muuria, niin ett? nahka sormistaan irtaantui. H?nen voimansa olivat lopussa, h?n tunsi vaipuvansa taaksep?in, kuin vihdoinkin Dominique avasi hiljaa ikkunan.
"Min? se olen", kuiskasi Fran?oise. "Sinun t?ytyy ottaa minut -- sukkelaan -- min? putoan."
H?n sinutteli Dominiquea ensi kerran. Dominique nojautui ulos, sai kiinni h?nest? ja nosti h?net huoneesensa. Siell? rupesi Fran?oise itke? tyrskytt?m??n, mutta pian h?n tukehdutti nyyhkytykset, ettei kukaan kuulisi. Sitten ponnisteli h?n ankarasti tyynty?kseen.
"Vartioidaanko teit??" kysyi h?n hiljaa.
Dominique, joka viel? oli h?mm?styksiss??n siit?, ett? Fran?oise nyt oli siell?, nyyk?ytti p??t??n ja viittasi oveen p?in. Sen toiselta puolen kuului kuorsaaminen; vahti oli antautunut unelle ja paneutunut makaamaan lattialle ovea vasten, siin? uskossa ettei vanki siten p??sisi mihink??n huoneesta.
"Teid?n pit?? paeta", uudisti Fran?oise kiivaasti. "Min? olen tullut pyyt?m??n teit? pakenemaan ja sanomaan teille j??hyv?iset."
Mutta Dominique ei n?ytt?nyt kuulevan h?nt?. H?n huudahti yh? uudelleen:
"Kuinka, tek? se todellakin olette? Oi kuinka te pel?stytitte minut -- te olisitte voinut tappaa itsenne."
H?n tavoitti h?nen k?si??n ja suuteli niit?.
"Kuinka min? rakastan teit?, Fran?oise! Te olette yht? rohkea kuin hyv?. Min? pelk?sin vaan ett? saisin kuolla teit? n?kem?tt?. Mutta te olette t??ll?, ja nyt he saavat ampua minut. Kun olen saanut olla nelj?nneksen tuntia teid?n kanssanne, olen valmis."
V?hitellen oli h?n vet?nyt luokseen Fran?oisen, joka nojasi p??ns? h?nen olkap??t??n vasten. Vaara vei heid?t l?hemm? toisiaan. T?ss? syleilyss? unhottivat he kaikki.
"Fran?oise", alkoi Dominique j?lleen hyv?ilev?ll? ??nell?, "t?n??n on pyh?n Ludvigin p?iv?, meid?n kauvan odotettu h??p?iv?mme. Mik??n ei ole voinut meit? eroittaa, t?ss?h?n olemme molemmat kahden kesken, me olemme yhtyneet, niinkuin luvattukin oli -- eik? niin, n?ihin aikoihin p?iv?st?h?n on h??p?iv?mme aamu?"
"Niin, niin", sanoi Fran?oise, "h??p?iv?mme aamu."
Suutelo, jonka he vaihtoivat, melkein hurmasi heid?t. Mutta ?kki? irroitti Fran?oise itsens?, hirmuinen todellisuus muistui h?nelle mieleen.
"Teid?n pit?? paeta, teid?n pit?? paeta", sammalsi h?n. "Meill? ei ole minuuttiakaan aikaa kadottaa."
Kun Dominique ojensi k?si??n pime?ss?, ottaakseen h?net j?lleen syliins?, sinutteli Fran?oise h?nt? uudelleen.
"Oi, min? pyyd?n sinua, kuule mit? sanon! Jos sin? kuolet, kuolen min?kin. Tunnin kuluttua on jo p?iv?. Sinun t?ytyy heti l?hte?."
H?n kertoi sukkelaan Dominiquelle aikeensa. Rautaportaat ulottuivat aina myllynpy?r??n saakka, siit? voi h?n siipi? my?ten kiivet? alas veneesen, joka oli piilotettu er??sen nurkkaan. Sitten olisi h?nen helppo p??st?, yli toiselle rannalle ja paeta.
"Mutta siell? on kaiketi vahtia?" kysyi Dominique.
"Yksi ainoa, myllyn vastap??t?, ensimm?isen pajun alla."
"Jos h?n huomaa minut, ja huutaa minua seisomaan?"
Fran?oisea kauhistutti. H?n pani Dominiquen