Kalevalan Avain | Page 4

Pekka Ervast
ei laula kaikki lapset, Ymm?rr? yhet urohot T?ll? inhalla i?ll?, Katovalla kannikalla.

3.
KALEVALAN AVAIN.
Jos nyt oletamme, ett? Kalevala on pyh? kirja, ett? se sis?lt?? salaisia tietoja el?m?st? ja kuolemasta ja neuvoa n?iden tietojen saavuttamiseksi, kuinka silloin tavallinen lukija, jolla ei itsell??n ole yliluonnollisia tietoja, voi t?m?n seikan huomata? Onko h?nell? ollenkaan t?lt? kannalta katsoen hy?ty? Kalevalan lukemisesta?
Tunnustaa t?ytyy, ett? tavallista lukijaa t?ss? kohtaa vaikeus. H?n ei osaa n?hd? Kalevalan salattua viisautta. H?nt? vieh?tt?? Kalevalan muodollinen kauneus, sen runollinen henki, sen taiteellinen aisti. Kalevalan luonnon- ja henkil?kuvaukset vet?v?t vertoja maailmankirjallisuuden parhaimpiin, sen aito inhimillinen s?vy kohottaa sen korkeammalle esim. monta vanhan testamentin kirjaa. Mutta mist? p??st? kiinni Kalevalan salaiseen sis?lt??n, mist? p??tt??, etteiv?t sen tarunomaiset kertomukset esim. Sammosta ja sen ry?st?st? ole paljasta taikauskoista mielikuvittelua? Kalevala on todella kuin lukittu kirja ja tarvittaisiin jonkinlainen avain sen ymm?rt?miseksi. Tiet?j?-ihmisell? saattaa olla t?m? avain itsess??n, mutta tavalliselta lukijalta se puuttuu. Mist? h?n sen voi l?yt???
On pyhi? kirjoja, joita on verrattain helppo lukea. Semmoinen on esim. uusi testamentti. T?ll? emme tarkota, ett? kuka tahansa heti osaisi lukea uutta testamenttia pyh?n? kirjana. Pelk??mmep? pahoin, ett? monet monet lukijat eiv?t koskaan ole edes aavistaneet, mill? tavalla heid?n rakas testamenttinsa on pyh?. Tarkotamme vain, ett? jos totuuden etsij? on kyllin tarkkaavainen, h?n verrattain helposti omin p?in keksii, mill? tavalla uutta testamenttia on luettava ja mit? ihmeellisi? salaisuuksia t?m? pyh? kirja silloin paljastaa.[4]
T?m? on helppoa, sent?hden ett? uusi testamentti p??asiallisesti on opas, joka neuvoo, miten ihmisen tulee pyrki? totuuden tietoon. Uusi testamentti on kirjotettu ajalla ja ihmisille, joille tiedon tie vaaroineen ja vaikeuksineen sai tulla yleisemmin tunnetuksi, koska ?lyllinen sivistystaso ihmiskunnassa oli nousemaan p?in. Vanhemmissa kulttuureissa taas tiedon tien olemassaolo oli enemm?n tunnettu, mutta yksityiskuvaukset sen luonnosta ja askelista pidettiin salassa, ik??nkuin takavarikossa opettajien ja tiet?jien luona. Pyh?t kirjat vanhoilta ajoilta ovat niin muodoin enimm?kseen verhotut suurempaan salaper?isyyteen ikuisia totuuksia esitt?ess??n.
Kalevala--vaikka kirjana uusi--kuuluu sis?lt?ns? puolesta vanhoihin mysterio-oppaihin. Sen t?rkein puoli on tietenkin kuvaus, mink? se antaa tiedon tiest?, tapa, mill? se neuvoo totuutta etsim??n. Mutta samalla se sis?lt?? paljon suuremmassa mitassa kuin esim. evankeliumit kuvauksia niist? tiedoista, joita totuudenetsij? tiet?j?ksi kohotessaan on saavuttanut, toisin sanoen kuvauksia n?kym?tt?m?n maailman oloista ja olennoista eli siit? empiiris-metafyysillisest? maailmankatsomuksesta, mik? tiet?j?ll? on.
Jotta tavallinen lukija voisi ymm?rt?? Kalevalaa mystilliselt? kannalta, tarvittaisiin siis vain, ett? h?nell? olisi vihi? tiet?jien maailmankatsomuksesta. Silloin h?nen k?dess??n olisi avain, jolla h?n kykenisi v??nt?m??n auki Kalevalan ja muiden pyhien kirjojen lukkoja. Ja kun kerran selvi?isi Kalevalan mystillinen tausta, ehkei sitten olisi voittamattoman vaikea oppia erottamaan Kalevalan osviittoja tiedon tien suhteen.
Onko nyt t?mm?isen avaimen hankkiminen mahdollista? On, meid?n p?ivin?mme se ei ole mik??n mahdottomuus, sill? on olemassa maailmankatsomus, johon kuka tahansa voi tutustua ja joka v?itt?? olevansa tiet?jien oma. Vaikkemme pit?isi sit? kuin ty?skentelyhypoteesina, on meill? siit? tutkimuksissamme apua. Sangen pian me kuitenkin voimme havaita, ett? viisailla ja tiet?jill?, mik?li tied?mme, on ollut sama maailmankatsomus, ja ett? se kaikissa uskonnoissa on kulkenut salaisena viisautena, uskontojen esoteerisena puolena. T?m? maailmankatsomus on n.k. teosofinen, jonka ensim?inen julistaja meid?n ajallamme oli H.P. Blavatsky. Madame Blavatskyn ?Salainen Oppi? y.m. teokset ja rikas teosofinen kirjallisuus eri kielill? tekee selkoa teosofisesta maailmankatsomuksesta. T?m? nykyaikainen teosofia ei ole mik??n opinkappalej?rjestelm?. Se on vain piirteit? tiet?jien ja viisasten maailmankuvasta, katkelmallisia piirteit?, kuten H.P. Blavatskyn oli tapana sanoa. Mutta nuo piirteet ovat niin olennaisia, ett? ne sin??n muodostavat ehe?n maailmankuvan.
Jos lyhyesti tahtoisimme kuvata t?t? aikain viisautta, sanoisimme ?Salaisen Opin? mukaisesti, ett? se puhuu 1) ehdottomasta jumaluudesta, joka on kaiken ilmenneen el?m?n ilmenem?t?n pohja ja perusta, jonka koskemattomaan rauhaan hyv? ja paha uppoutuvat kuin meren syvyyteen; 2) ilmenneest? jumalasta eli n.k. kolmiyhteisest? Logoksesta, joka tuo ilmi kaikki hengen ja aineen, hyv?n ja pahan vastakohdat ja ristiriidat ja realisena todellisuutena on maailman lukemattomien olentojen, jumalien ja muiden, yhteistajunta; 3) aikakautisuuden laista, joka s??t??, ett? luominen ja h?vitt?minen, el?m? ja kuolema, p?iv? ja y? lakkaamatta seuraavat toisiaan, niin ett? ihmisenkin el?m? on yh? uudistuva vaihtelu el?m?st? kuolemaan ja kuolemasta el?m??n (ihmisen n.k. j?lleensyntyminen), kunnes h?n jumalallisen tiedon ja viisauden saavutettuaan vapautuu eli pelastuu syntym?in py?r?st?; 4) ikuisen tasapainon ja syysuhteen laista, jonka mukaan ei pienink??n voimanpurkaus maailmankaikkeudessa mene hukkaan, vaan kantaa seurauksensa samalla pett?m?tt?m?ll? varmuudella kuin se itsekin oli m??r?tyst? syyst? aiheutunut (n.k. karman laki); 5) viisasten ja tiet?jien olemassaolosta, n.k. salaisesta veljeskunnasta, joka valvoo ihmiskuntamme kohtaloa ja kehityst? ja tarpeen vaatiessa sit? n?kyv?isestikin auttaa esim. jonkun l?hettins? v?lityksell?.
N?m? asiat selvenev?t yksityiskohtaisemmin lukijalle, kun ryhdymme Kalevalan runoja tutkimaan, ellei h?n jo ole teosofiseen maailmankatsomukseen perehtynyt. Nyt riitt?? tieto, ett? teosofinen maailmankatsomus on se avain, joka avaa Kalevalan runojen vertauskuvallisen merkityksen.
Tutkimuksemme jakautuu luonnonmukaisesti kolmeen osaan. Ensim?isess? valaisemme aikain viisauden antamalla valolla muutamia runoja tai runokatkelmia n?hd?ksemme, ett? Kalevalankin ?lyllishenkisen? taustana on sama maailmankatsomus kuin toistenkin pyhien kirjojen; tarkastamme Kalevalan jumaloppia, luomiskertomusta, kuolemank?sityst? j.n.e. Toisessa osassa teemme ensiksi selkoa Kalevalan inhimillisest? kehityspsykologiasta, tarkastamme, mill? tavalla Kalevala neuvoo meit? totuutta etsim??n ja tiedon alkup??h?n p??sem??n; ja toiseksi koetamme luoda silm?yksen jumalallisen ihmisen korkeampaan henkikehitykseen, n.k. pyhyyden
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 68
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.