Kalervo | Page 4

Is?si on sen ymm?rt?nyt; vaan vihdoin ovat toki silm?ns? auenneet.
HEIKKI. Utriainen! Vanhan tuttavuuden t?hden min? pyyd?n: ?l? pitkit? t?t? ik?v?? toraa.
UTRIAINEN (suuttuen). Oletko hullu! Min?k? t?ss? riitelen; min? pid?n talon puolta, ja siksi minun p??lleni kaikki syy sys?t??n.
HEIKKI. Voihan talon puolta riidattaki pit??. Talon puolta min?ki pid?n.
UTRIAINEN (malttamattomasti). Sin? pid?t Annan puolta, ja siten lukkarin.
HEIKKI. Ajattele Utriainen, mit? olet tehnyt ja olet tekev?. Ei loppu aina ole alun n?k?inen.
(Menee.)
Yhdestoista kohtaus.
UTRIAINEN (katsoo Heikin j?lkeen). Siis h?nki minua vastaan! Ei t?m? juuri ole aivan hupaista. Vaan joka eteenp?in pyrkii, t?ytyy joskus vaivojaki n?hd?. Hm, Hm! Alussa t?m? tuntunee heille v?h? tukalalta, vaan aika kyll? parantaa syvemm?tki haavat, ja jonku vuoden per?st? on lukkari unhoitettu. Mutta, -- jos ei niin olisi? Jos Mari? -- Ei! On t?mm?ist? ennenkin tapahtunut. Maalla on is?nn?n suosio samanarvoinen, kuin koko muun perheen yhteen. Vaan jos riitaveljet rupeaisivat sovintoa hieromaan? Peltonen on leimahtava tuli ja siis ei kauan pala. ?lvinen sopii heti; sill? h?n tiet??, mit? t?m? eripuraisuus h?nelle maksaa. Siis, sovintoa ei saa tulla. Sit? est??kseni, pit?? minun ja heti varustaa keinot. Ja min? luulen my?s tiet?v?ni tempun, joka ainaki aluksi pit?? heid?t erill??n toisistansa. Sit? tahdon koettaa.
Kahdestoista kohtaus.
PELTONEN (Astuu sis??n jupisten itsekseen). Enk??n min? ollut v?h?n kovin ankara. Ahaa, Utriainen!
UTRIAINEN. Ei se ankaruus haitannut, kyll? se mies siet??.
PELTONEN. Nyt olen purkanut sappeni h?nelle. Mit?s nyt ensin teen? Eih?n tuo peto luopunut niityst?! Mit?s mietit?
UTRIAINEN. Ensim?inen ty? lienee nyt toteuttaa uhkaukset. Ei mik??n niin meid?n arvoamme v?henn?, kuin ett? uhkauksiamme emme toteuta.
PELTONEN, Se on tosi. Vaan t?m? asia siis tulee k?r?jiss??ratkaistavaksi. On se v?h?n ilke?t?.
UTRIAINEN. Kyll? lukkari saadaan k?r?jitt?ki luopumaan.
PELTONEN. Mit? tarkoitat? Miten saadaan?
UTRIAINEN (katselee ymp?rilleen, sitten kuiskaa pari sanaa Peltosen korvaan).
PELTONEN. Lieneek? h?n sopivata. Jos ei onnistu?
UTRIAINEN. Ei h?t??k??n; antakaa min? pid?n siit? huolta.
PELTONEN. No koeta, vaan rauhallisesti, jos voit.
UTRIAINEN. Tietysti. (Itseks.) Tapahtukoon miten tapahtuu, ei minua edesvastaus kohtaa.
PELTONEN. Min? uskon painavan toimen sinun teht?v?ksi. Toimestasi riippuu palkinto. Palkinnon tied?t.
UTRIAINEN. Semmoisen palkinnon edest? j?nnit?n kaiken kykyni.
(Menev?t.)
TOINEN N?YT?S.
(N?kym? kuvaa osan m?tt?hisest? niityst?. Keskell? takalistoa lato, jota vasten moniaita sapilaita, pari viikatetta ja haravaa seisoo.)
Ensim?inen kohtaus.
(?lvisen niittyv?ki tulee, niittyaseet olallaan, ladon oikealta, seisahtuu sen eteen ja laulaa:)
Kaunihissa hein?kuussa?Alkaa armain aikamme;?Lintuin laulaessa puussa,?Kukka-kentt?? astumme,?Viikatetta liikuttain,?Hein?n vartta kiikuttain,?Trallallallal j.n.e.
Sitten menemme laulannalla?Luokoamme ottamaan,?Kuivat hein?t haravalla?Laposille laskemaan,?Joista ruot kannetaan?Sapilailla suovahan,?Trallallallal j.n.e.
Kun on rupeaman ty?t??Tehty ahkeruudella,?Silloin lupa, mieli sy?d?,?Silloin ruoka makia;?Rasiat siis aukomaan,?Piim?hinkit kallistaan,?Trallallallal j.n.e.
(Rynt??v?t ladon suulle, ottavat ev??ns? ja istuvat sy?m??n. Seuraava kanssapuhe on harvaan, katkonaisesti puhuttava.)
YKSI RENKI. Aaah, Aaah! Ei ty?miehen tarvitse ruokahalua hakea vetkuloida teilt? ja tien vierest?, niinkuin moniaat tekev?t.
PIIKA (pureskellen). L?mmin on. Kohta kait piim?? happanee ja hampaat suussa sulavat!
TOINEN RENKI. Jos sattuu, niin noista kuparinkarvaisista pilvist? viel? pirahtelee!
KOLMAS RENKI (haukottain). Oohhoohhooh! Miss? nyt aika menee?
TOINEN RENKI (katsoen kelloaan). Puoli yksi.
ENSIM?INEN RENKI. Aikoihan lukkari k?yd? niityll? t?n?p?n??
TOINEN. Niin sanoi.
KOLMAS. Ohhohhoooh! Kummastipa nyt ilma painaa!
(Kallistaa p??ns? m?t?st? vasten; muut seuraavat esimerkki?ns?, paitsi ensim?inen ja toinen renki.)
ENSIM?INEN RENKI (hiljaisemmalla ??nell?). Uskotko unta?
TOINEN. Enp? paljon! Vaan ainaki sen suhteen, kuin voivat jotakin merkit?.
ENSIM?INEN. Kuule! Min? n?in unta, ett? paholainen astui eteeni ja ?rj?si: "P?tki matkoisi."
TOINEN. Ahaa! Kun semmoisesta otuksesta on kysymys, merkitsee se unissasi jotakin. Kuinkas k?vi?
ENSIM?INEN. Min? otin kahden vaiheella, joko menn? tai ei.
TOINEN. Noh! Tuo unipa muistuttaa enostani.
ENSIM?INEN. Mit?s enollesi tapahtui?
TOINEN. H?n joutui tappeluun ja taisi saada v?h? r?kkiins?. Vaan kuinkas sinun sitten k?vi?
ENSIM?INEN. Min? en liikkunut paikalta; mutta lempo kiljasi ja sielt?, t??lt?, ilmoista ja maasta ilmausi silloin muita perkeleit?.
TOINEN. Nooh?
ENSIM?INEN. Min? juoksemaan...
TOINEN. Hm, hm! Saapa n?hd?, jos tuo merkitsee mit??n. Kyll? min? luulen, ett? sinulle tapahtuu jotakin hyv?? tahi pahaa.
ENSIM?INEN. No, en tied?! (Haukottelevat. Heitt?ytyv?t pitk?kseen ja nukahtavat.)
Toinen kohtaus.
UTRIAINEN (tirkistelee ladon nurkan takaa). Nyt ne lemmot pian nutistasi; mutta Peltonen k?ski minun menetell? varovasti, ja niin on parempi, (Vihjaisee k?dell??n takansa, sitten rykii kovasti pari kolme kertaa.)
ENSIM?INEN RENKI (nostaa p??t??n). Uuh! Mik? siell? kiilistelee?
UTRIAINEN. Is?nt?ni puolesta k?sken teid?t paeta t?lt? paikalta, joka oikeuden mukaan nyt on h?nen, (Muutki nostavat p??t??n.)
ENSIM?INEN RENKI. Meid?n is?nn?n k?skyst? me olemme t??ll? ja h?nen k?skyll? me t??lt? menemme.
UTRIAINEN. Te ette siis l?hde k?skem?ll??
TOINEN RENKI. ?l? l?k?t? siin?, vaan korjaa kohta luusi t?lt? paikalta, muutoin muut ne korjaavat.
UTRIAINEN. Siis pit?? teid?t ajamalla saada liikkeelle?
ENSIM?INEN RENKI (hypp?? yl?s ja sieppaa sapilaan). Juukeli soikoon, varo kinttusi!
(Utriainen vihelt??. Peltosen v?ki tunkee sivulta, ev?skontit selj?ss? ja niitty-aseet ojennettuna edess?ns?, n?kym?lle. ?lvil?iset hy?kk??v?t yl?s, sieppaavat aseitaan, mink? kerki?v?t. Taistelu. Kohta pakenevat ?lvil?iset, taistellen, takaperin n?kym?lt?.)
Kolmas kohtaus.
(Vastatulleet purkavat ev?skonttinsa ja istuvat m?tt?ille sy?m??n.)
MUUAN KES?MIES. Eik??n t?m? rynn?kk? ollut v?h? v?kin?inen?
UTRIAINEN. Vaan oikeanomainen se oli. Eli eik?, miehet, oikeus ole puolellamme?
MIEHET (pureskellen). Noh! Meill? kaiketi se on.
UTRIAINEN (itsekseen). "Kenen vett? soudan, sen virtt? laulan."
RENKI. Mik??n tora is?nn?n ja lukkarin v?lill? on syntynyt, koska t?m? niitty nyt ?lviselt? vied??n?
UTRIAINEN (k?rtyisesti). Tolvana! Ei t?t? toran t?hden vied?, vaan sent?hden, ett? niitty, kuulen ma, vanhoissa kartoissa on Peltosen.
TOINEN RENKI. Vaan luopuuko ?lvinen n?in k?r?j?in k?ym?tt??
UTRIAINEN (?rj?isee). Etk?s ymm?rr? sen tomppeli, ett? h?n nyt on luopunut.
(Muuan piika kuiskaa toiselle jotakin korvaan; Utriainen katsahtaa heihin