perille.
Maiju astui tupaan, jossa tyt?t par'aikaa kaikin olivat. Valva leikkeli kankaasta lakanoita, joita Maila ja Kerttu ompelivat.
"P?iv??, t??ll?p? ollaan ahkerassa ty?ss?!"
"Terve tultuasi! Onhan t?ss? ty?t leveill??n. Kiiruhdamme ompelemaan lakanoita valmiiksi, kun pian ruvetaan pyykille."
"No sitteh?n tulin hyv??n aikaan; min?kin rupean t?ss? talkooseen osaa ottamaan."
"Kiitos vain. Mutta mit? sin? nyt rupeaisit ompelemaan, kun juuri vierailemaan tulit."
"Seh?n on hauskaa vain, anna t?nne yksi lakana, niin rupean ylenluomaan."
"No tuossa on sitten. Onhan teill? nyt kaikilla tarpeeksi ty?t?, min? menen suun-avausta toimittamaan."
"Laita meille hyv?? kahvia", maukui Maila.
"Ei, paista l?ttyj?", kehotti Kerttu.
"Ei toinen hyv? toista pahenna", vastasi Valva, ja l?ksi toimeen.
Valvan menty? kysyi Maila Maijulta:
"Mit? teid?n puolelta kuuluu?"
"Ei juuri erinomaisempaa. Jaa niin, ehk? sent??n jotakin, ellei se jo ole vanha uutinen -- Tuomelan Mauri on k?ynyt naimaretkell?."
"Mit?s sanot! Emme ollenkaan ole kuulleet. Miss? h?n on k?ynyt?"
"Lukkarin kanssa h?n oli l?htenyt, ja olivat y?t?kin olleet matkalla. Piiat sit? ensin kertoivat, vaan eiv?t tiet?neet, miss? asti Mauri oli ollut; mutta kyll? min? sen nyt jo varmalta taholta olen kuullut, ett? h?n on k?ynyt K-veden pit?j?ss? Ruoholan talossa, josta is?nt? tulevalla viikolla tulee talonkatsojaisiin. N?hk??s, se on sielt?, josta lukkarikin t?nne tuli, samasta pit?j?st?."
"Vai niin, vai aikoo Mauri nyt naimisiin menn?."
Valva tuli sis?lle; tyt?t olivat hetken ??neti, tuntui silt?, kun ei kukaan olisi ensiksi tahtonut ruveta tuota uutista kertomaan. Valva teki sijaa kahvitarjottimelle ja laski sen p?yd?lle sek? k?ski tytt?j? ottamaan, mit? tarjolla oli.
"Neulotte niin ahkeraan, ett? ette joudu puhumaankaan", sanoi Valva.
"T?ss? juuri lakkasimme puhumasta", virkkoi Maiju.
"Niin, Maiju kertoi meille uutisia."
"Semmoisia uutisia", sanoi Kerttu, "ett? meid?n on toivo p??st? h?ihinkin."
"Vai niin, kenenk? h?ihin?"
"Tuomelan Maurin. H?n kuuluu k?yneen naimaretkell?."
Valva k?vi ensin punaiseksi, vaan pian katosi puna ja h?n muuttui aivan kalpeaksi, mutta vastasi kuitenkin aivan tyynesti, ik??n kuin asia ei ensink??n olisi h?nt? koskenut:
"Kyll?p? Maurin jo oli aikakin l?hte? naimaan, eiv?t vanhukset siell? en??n jaksa toimia."
Kun asia nyt kerran oli puheeksi otettu, rupesi Kerttu j?lleen kyselem??n, joko Maiju tiesi, koska h?it? vietett?isiin.
"Kun nyt ensin kuulutetaankin", sanoi Maila, "kysy ensin, koska kihlajaisia vietet??n."
Voi miten t?m? puhe vaivasi Valvaa, mutta h?n koetti toki olla sit? n?ytt?m?tt?. H?n ompeli oikein kuumeentapaisesti. Illan tultua, kun kahvi oli juotu ja l?tyt sy?ty ja Maiju rupesi hankkimaan pois, tuntui Valvasta ik??n kuin h?n jostakin kidutuksesta olisi p??ssyt. H?n l?ksi v?h?n matkaa Maijua saattamaan ja palasi nyt yksin verkalleen kotia p?in. H?n kulki v?h?n matkaa mets?tiet?, kunnes Saloj?rvi n?kyi. Siin? poikkesi polku rannalle ja Valva seurasi polkua. Saloj?rven laineet loiskivat hiljaa, surullisesti rantaa kohden. Valvan mielest? ne itkiv?t, ja h?nkin purskahti itkuun. H?n itki katkerasti, hillitsem?tt?m?sti, kunnes kyyneleet olivat huojentaneet h?nen rintansa ahdistusta. Olihan Maurin oikeus rakastaa toista, mutta sent??n, h?n ei olisi uskonut, ett? Mauri olisi voinut unhottaa. Olisiko h?n unhottanut? -- Oli kuinka hyv??n, toisen oma h?n kuitenkin oli. Valva ei en??n saattanut h?nt? muistella, h?n ei en??n vapaasti saanut ajatella Mauria maata pannessaan, kunnes nukkui h?nest? uneksimaan. Sit? oli h?n t?h?n asti saanut tehd?, nyt ei ollut oikeutta siihenk??n --
Kes? oli loppupuolella, laulurastas oli lakannut raksuttamasta, yksin?isen pikkulinnun ??ni kuului kuusikosta, se kuului niin surullisen yksin?iselt? -- kev?tt? se varmaankin kaipasi, koko luonto tuntui niin kaipaavalta -- -- --
"Oi, miten tyhj?lt? kaikki tuntui! Nyt on siis kaikki auttamattomasti lopussa Maurin ja minun v?lill?", huokasi Valva. "Miksi riistettiin minulta kaikki? -- 'Taivaallinen yst?v?si voi t?m?nkin parhaaksesi k??nt??', sanoi Rantalan em?nt?. -- Tuleehan uskoa niin."
Valva l?ksi hiljakseen kulkemaan kotia.
Kerttu siell? viel? iloitsi h?ist?, jotka tulossa olivat, mutta Valva k?ski h?nt? toimittamaan illallista p?yt??n.
"P??t?ni kivist??, min? en jaksa sy?d? ollenkaan t?n? iltana", sanoi Valva, "vaan menen kammariini."
Tultuaan ylikammariin, kohensi h?n ensiksi makuuvuoteet kuntoon ja istui sitte raamattua lukemaan. H?n luki Psaltarista 23 psalmin: Herra on minun paimeneni, ei minulta mit??n puutu...
Ja vaikka min? vaeltaisin pimi?ss? laaksossa, en min? pelk?isi mit??n pahuutta, ett?s olet kanssani: sinun vitsas ja sauvas minun tukevat.
"Niin, Herra, tule olemaan minun kanssani, Herra, ole minun v?kevyyteni!"
N?in rukoili Valva ja rupesi sitte hankkimaan levolle.
V?h?n ajan kuluttua tulivat sisaret iloisesti juosten ylikammariin, mutta kun Valva jo oli levolla, riisuivat he hiljaa ylt??n ja panivat maata.
Hetken per?st? olivat he kaikin unessa. Valvakin nukkui levollisesti; h?n oli tullut lohdutetuksi.
VI.
Talonkatsojaiset ja kihlajaiset olivat Tuomelassa tapahtuneet s??nn?llisess? j?rjestyksess?, ja niit? seurasi sitten seuraavana vuotena Juhannuksen aikaan kaksipuoliset h??t. Ensin niit? vietettiin morsiamen kodissa ja seuraavana p?iv?n? my?h?isten aamiaisten j?lkeen vietiin morsian t?ydess? morsiushankinnassaan suuren saattojoukon seuraamana uuteen kotiinsa. Sinne oli kutsuttu Tuomelaisten tuttavia. Salovaarastakin olivat kaikki muut, paitsi Valva; jonkun t?ytyi olla kotonakin.
Nyt oltiin syyskuun alussa. Nuori Reeta em?nt? oli jo aivan tutustunut talonsa toimiin. Ja hauskasti toimi k?vi Maurin ja h?nen yhteisess? talossa. Reeta oli niin ihastunut Mauriinsa. Kaunis ja kelpo mies h?n olikin. V?h?n enemm?n h?n olisi saanut n?ytt?? rakkauttaan, mutta kullakin on omat tapansa, ja Maurin tunteet olivat kyll? l?mpim?t, arveli Reeta. Lukkarikin oli sanonut, ett? Mauri oli sellainen, ett? olisi tytt?j? saanut vaikka joka sormelle; mutta kaikista oli h?n valinnut juuri Reetan, -- ei siis ep?ilemist?k??n, ettei h?n ollut rakastunut. Ja nuori em?nt? hy?ri ky?kiss?
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.