Kaksi | Page 7

hallussaan."
"Hm, vai niin. Poikamiehen? viel? ollaan?"
"Niin. Ei ole ollut kiirett? naimaan, kun ei ole paljo ik??k??n viel?."
"Onko paljokin teit? sisaruksia?"
"Kolme meit? on. Min? ja kaksi sisarta."
"Niin, mutta sisaret ovat molemmat naimisissa", selitti lukkari.
"No t?m? on sitte yksin kotona hallinnossa?"
"On ihan", vastasi lukkari taas. "Sep? se juuri vaikeuttaa is?nn?n toimia, kun ei ole kumppania; em?nt?? tarvittaisiin."
Ruoholan em?nt? tuli illalliselle k?skem??n, ja t?t? kutsumusta meid?n matkustajamme halusta noudattivat. Selitykset talon oloista saivat j??d? toiseksi p?iv?ksi.
Illalla, kun tyt?t maata panivat, sanoi Reeta sisarelleen: "Miina, mit? meid?n nuoresta vieraastamme pid?t?"
"En min? tied? h?nest? mit??n, enemm?n pid?n h?nen hevosestaan."
"Hyi, kuinka tuhmasti puhut!"
"No totta se on. H?nen rautionsa on kaunis ja juoksee niin tasaisesti, ett? sel?ss?kin istuin kuin tuolissa vain. Jos tuo rautio olisi minun hevoseni, niin en maar min? sit? Tuomelaan vaihettaisi."
"?l? hulluttele, puhu nyt s??llisesti."
"Mit?p?s kysyt, kun et vastaukseen tyydy."
"Minun mielest?ni h?n on erinomaisen kaunis, ja muodossaan on jotakin niin kelvollista, vakavaa, melkeinp? v?h?n surumielist?. Mutta ihmekk?s se on, kun ihan yksin on t?ytynyt olla sek? is?nt?n? ett? em?nt?n?."
"El?v?th?n vanhemmat viel?."
"Niin, mutta he eiv?t en??n kuulu jaksavan talontoimia hoitaa."
"Oikeinhan taidat olla mieltynyt nuoreen is?nt??n."
"Niin, kun min? miehen otan, niin sellaisen sen oleman pit??."
"No uneksi sitten Tuomelasta, min? panen maata enk? uneksi mit??n."
Seuraavana p?iv?n? k?ytiin talon maita katselemassa, ja kun j?lleen oli kotiin tultu, tarjosi Reeta kahvia. Mauri uskalsi nyt ensi kerran oikein katsahtaa tytt?? silmiin. Reeta punastui ja n?ytti niin suloiselta, ett? Maurikin tunsi jonkunlaista l?mp??, joka ei suorastaan kahvista syntynyt.
Kun Reeta oli poistunut, kysyi lukkari hiljaa Maurilta, rupeisiko h?n jo puhumaan, ja Mauri suostui.
"Niin, tuota noin", alkoi lukkari. "Eik? sopisi, ett? teid?n t?m? nuorin tytt?renne tulisi Tuomelaan em?nn?ksi? T?m? nuori is?nt? on, niin, h?n on, suoraan sanoen, mieltynyt Reetaan -- ja hyv??n taloon tytt? p??sisi."
"Onko sellaiset tuumat is?nn?ll??"
"Kyll?", vastasi Mauri melkein alakuloisesti.
"Saattaahan asiaa sitte ajatella. Onko montakin nautaa talossa!"
"Kaksitoista lyps?v?? ja sitte viel? nuorta karjaa. Laidun on v?h?n kuivanlainen, mutta maata on viljalti, jota aion muokata hein?maaksi. Vanhat ovat antaneet kaiken olla vanhoillaan, mutta v?hitellen t?ytyy parannuksia tehd?, sen mukaan kuin varat riitt?v?t."
"Oikein, siit? min? pid?n, tuosta puheesta: sen mukaan kuin varat riitt?v?t. Niin juuri sit? teht?m?n pit??." Sitten t?ytyi Maurin viel? tehd? selkoa kylv?st? ja Ruohola puolestaan ilmoitti, ett? h?nen tytt?rens? molemmat saisivat 30,000 my?t?j?isiksi.
Kun Reeta toi toisen kupin kahvia, sanoi h?nen is?ns?: "Kuules Reeta, t?m? is?nt? t?ss? pyyt?? sinua Tuomelaan em?nn?ksi, mit? sin? asiasta ajattelet? Minun t?ytyy itse l?hte? talonkatsojaisiin jo ehk? tulevalla viikolla, jos sin? suostut h?nen pyynt??ns?". Lukkarin ja Maurin puoleen k??ntyen lis?si h?n: "Olen sit? mielt?, ett? lasten tulee saada itse t?llaisissa asioissa p??tt??, jos suhteet muuten ovat mieleni mukaiset. Min? en heit? pakoita naimisiin."
"Sopiihan asiaa tuumata", virkkoi Reeta, jonka syd?n oikein riemuitsi. H?n ei niin oitis tahtonut suostuvaa vastausta antaa.
Kun nyt asiat n?in oli hyv??n alkuun saatu, p??ttiv?t lukkari ja Mauri l?hte? pois.
Hyv?stij?tt?iss? sanoi Reeta: "Kai maar is? sitte tulevalla viikolla tulee talonkatsojaisiin."
"Kiitos", sanoi Mauri, ja loi tytt??n lempe?n katseen.
Puhemies ja sulhaspoika astuivat k??seihin ja l?ksiv?t ajamaan kotia p?in.

V.
Tuomelan vanhukset olivat eritt?in tyytyv?isi? Maurin matkaan, mutta Mauri itse ei ollut oikein hyvill? mielin, eli h?n ei tyytynyt itseens?. H?nen omatuntonsa ei ollut oikein rauhallinen. "Mit? sanoisi Valva", ajatteli h?n, "kun t?m?n tiet?isi. -- Mutta ent?p?, h?n on antanut rukkaset, pit?isik? minun sen vuoksi olla naimatta, em?nn?tt?? -- Mutta mit? sanoisi Reeta, jos tiet?isi, etten viel?k??n ole Valvaa unhottanut? -- ett? vain t?ytymyksest? menen naimisiin? -- Niin, t?ytymyksest? sen teen. Vaan kentiesi -- kentiesi voin v?hitellen unhottaa -- kentiesi voisin vastedes pit?? Reetasta --?"
Tuomelan vanha em?nt? tuli huoneeseen.
"Kuules, Mauri, min? p?iv?n? ne tulevat sielt? Ruoholasta talonkatsojaisiin?"
"En tied?, tulevalla viikolla vain lupasivat tulla."
Suntion Maiju kurkisti ovesta sis?lle.
"Hyv?? p?iv??, Maiju, k?y tupaan."
"P?iv??, luulin t??ll? vieraita olevan."
"Ei, Maurin kanssa t?ss? vaan juttelimme. Mit?s Maijulle kuuluu?"
"Kiitoksia kysym?st?nne, ei mit??n erinomaista. Olen matkalla Salovaaraan. Tyt?t ovat aina kutsuneet minua sinne, mutta ei ole tullut menty?, kun on sit? kiirett?kin kest?nyt, vaan p??tin, ett? kerran t?ytyy ottaa joutu kiireest?kin, ja l?hdin matkalle. Kuumassa t?ss? rupesi niin janottamaan, ett? p??tin poiketa v?h?n juomaan, kun muutenkin oikaisen t?st? mets?polkua pitkin."
"On t?ss? kaljaakin tuopissa, kyll? se on juuri kellarista tuotua, mutta n?in kuumilla se on ehk? liikaa p??ssyt happanemaan."
"Kiitos, kyll? se vain oli hyv??; olikin niin kovin jano. Hyv?sti."
Maiju meni. Tuomelan palkolliset olivat kertoneet, ett? is?nt? lukkarin parissa oli l?htenyt naima-matkalle, ja Maiju p??tti menn? Salovaaraan uutisia viem??n, mutta poikkesi, kuten n?imme, Tuomelaan juomaan. Silloin sattui h?n juuri kuulemaan, kun em?nt? kysyi, min? p?iv?n? Ruoholasta tullaan talonkatsojaisiin.
Maiju kulki mets?tiet? pitkin oikein rivakkaasti ja tuumi vain, mit? Valva sanoisi -- h?n, joka Maurin t?hden kaikki sulhaset hylk?si. Matkaa kesti yksin kulkea, joutui siin? tuumata jos jotakin. Nelj? virstaa pitk? se mets?tiekin oli, vaikka paljon oikaisi. Maantiet? pitkin olisi kest?nyt kulkea paljon enemm?n. Mutta olihan hauska olla ensimm?isen? uutisten tuojana. -- "Eik?h?n Valvakin nyt miest? ota, kun ei Mauria en??n toivoa voi --" ajatteli Maiju itsekseen. H?n kulki yh? kiireemmin ja pyyhkieli otsaansa hiest?, mutta jopa h?n nyt enn?ttikin