huomaa heti, ett? talossa ty?t? tehd??n, muuten ei kaikki olisi noin hyv?ss? kunnossa."
"Olisivathan maat hyv?t, mutta kun on tytt?kin viel? kaupanp??llisiksi. En min? sit? paitsi n?it? maita saisikkaan, em?nn?n min? vain saisin ja sit?p? en haluaisi."
"Niin, mutta n?es, kun saat toimekkaan em?nn?n ja viel? kolmekymment? tuhatta kohta kouraasi."
"Tokkohan?"
"Saat varmaan."
"Mutta ellei huolikkaan minusta --"
"Kaikki tyt?th?n sinusta huolivat, vanhat ukot sinulle vaan rukkasia antavat."
Jo nyt oltiin punaiseksi maalatun Ruoholan talon kohdalla, joka valkoisine nurkkineen paistoi puitten v?list? oikein somalta.
Mauri sitoi hevosensa; h?nest? tuntui ik??n kuin raskas taakka olisi pantu h?nen kannettavakseen, kun h?n astui yl?s portaita. Mutta samassa h?nen mieleens? johtuivat kaikki harmit, joita h?nen t?ytyi em?nn?n puutteessa k?rsi?, ja h?n astui taas tyytyv?isemm?ll? mielell? lukkarin j?ljess? tupaan.
Tuvan per?ss? oli kaksi kammaria, toinen oli vierashuone ja toinen tytt?rien kammari, ja siin? istui talon nuorempi tyt?r kangasta kutoen. Vierashuoneen akkunat olivat pihaan p?in, mutta tytt?jen kammarin olivat puutarhan puolella, joten Reetan ei sopinut n?hd? vieraita, kun pihaan ajoivat. Kammarin ovi oli auki ja tytt? kutoi, ett? jyskyi. R?ijyns? hihat oli h?n k??rinyt kyyn?rp??ns? taakse, jotta sukkulan viskaaminen paremmin sujuisi. H?nen tummat, uhkeat hiuksensa olivat mustan nuolen ymp?ri kiedottuina, ja ahkera ty? oli tuottanut punaa h?nen poskiinsa.
N?in Mauri h?nen n?ki astuessaan tuvan ovesta sis?lle.
"Terveeksi! Kas vain, miten vikkel?sti sukkula t??ll? lent??", virkkoi lukkari.
Reeta kiirehti kangaspuista pois, veti hihansa alas ja sivalsi ?kki? k?dell??n v?h?n tomunh?ytyj? r?ijyst??n, sek? tuli sitte tervehtim??n vieraita.
"T?m? matkakumppanini t?ss? on meid?n pit?j??n Tuomelan talon nuori is?nt?. Minulla oli t?nne pit?j?lle viel? v?h?n asioita ja pyysin Tuomelaa mukaani matkakumppanikseni; h?n n?et on meid?n pit?j?ss? ensimm?isi? ja parhaita yst?vi?ni ja toivon, ett? t??ll? molemmat saamme kortteerin."
"Kyll? tietysti! Tehk?? hyvin ja k?yk?? istumaan. Is? on ulkona, mutta min? juoksen h?nelle sanaa viem??n."
"Ei ole tarpeellista, kai h?n jo muutenkin pian tulee. Kello jo n?kyy olevan puoli kahdeksan."
"Kyll? min? sent??n l?hden, ei h?n ole kaukana."
Reeta meni ja lukkari kuiskasi Maurille:
"Noh, milt? n?ytt?? tytt??"
"En min? h?nt? niin tarkoin katsellut", vastasi Mauri hymyillen.
Hetken per?st? tuli em?nt? sis?lle. H?n oli lihavanl?nt? nainen ja n?ytti hyvin voivalta, kuten ?idit usein ovat silloin, kun lapsiparvensa ovat saaneet kasvatettua siihen ik??n, ett? voivat olla apuna kodissa, jossa ?idin yksin ennen t?ytyi toimeen tulla.
Tervetuliaiset lausuttuaan sanoi em?nt?: "Mit? teid?n pit?j?st? kuuluu? Kuinka kanttori on uudessa paikassa viihtynyt?"
"Aivan hyvin, kyll? olen hyvin tullut toimeen sek? ihmisten kanssa ett? tulojeni puolesta."
"Ovatko hekin sielt? teid?n pit?j?st?nne, t?m? vieras?" kysyi em?nt?, osottaen p??n ny?k?hdyksell? Mauria.
"Kah, en muistanut ilmoittaakkaan, ett? t?m? Tuomelan is?nt?, joka on matkakumppaninani, on meid?n pit?j?n nuoria talonmiehi? --"
Ruoholan is?nt? ja Reeta astuivat samassa sis?lle ja nyt syntyi lukkarin ja is?nn?n v?lill? oikein iloinen tervehdys ja sitte lukkari esitti Maurin, ilmoittaen, ett? h?n oli pit?j?n talonomistajista miltei paras nuori mies, ja sitte lis?si h?n viel?: "Min? sain h?nen matkakumppanikseni -- n?hk??s, onhan aivan tarpeellista, ett? nuori mies saa v?h?n katsella muitakin ihmisi? eik? ainoastaan niit?, jotka kotinurkissa kasvavat."
"No niin, terve tultuanne vain. Onko tuo rautio is?nn?n vai kanttorin?"
"Tuomelan on, en min? en??n tarvitse sulhas-hepoa."
"No kanttori nyt aina on kekseli?s. Pannaan se talliin, taikka, ehk'ei se ole aituri?"
"Ei, ei sill? mit??n pahoja tapoja ole. Kyll? se sen puolesta saattaa ulkonakin olla."
"Paras on, ettei pannakkaan talliin k?rp?sten kanssa taistelemaan. Reeta, menepp? viem??n se niittyhakaan."
"Ei suinkaan", sanoi Mauri, "kyll? sen itsekkin vien, kun vain n?yt?tte miss? p?in haka on."
"Kyll? Reeta on monta monituista kertaa hevoset hakaan vienyt, kai h?n sen nytkin tekee."
"Tokkohan uskallan k?yd? k?siksi vieraan hevoseen?"
"N?kyyh?n sill? olevan siin? apetta, saattaisi se olla siksi, kuin miehet tulevat ruoalle, mutta k?ske Miinaa menem??n, h?n kyll? ottaa oikein miehen tavalla kiinni; h?n ei pelk?? ensink??n."
Reeta meni ulos ja hetken per?st? n?kyi pihassa pitk?vartaloinen, pulska tytt?, joka tottunein k?sin p??sti riimunvarren irti pihan aitauksesta, talutti hevosen tikapuitten eteen, nousi parin askeleen tikapuille ja hypp?si hevosen selk??n sek? ajoi hyv?? vauhtia pois niittyhakaan.
Miehet katsoivat akkunasta ja Mauri aikoi menn? auttamaan, mutta j?i siihen ensin ihmettelem??n, ja sitte kuin enn?tti ulos, oli Miina jo l?htem?ss?, niin ett? Mauri vain n?ki, miten miehekk??sti h?n istui hevosen sel?ss?.
Mauri palasi takaisin tupaan. Em?nt? ja Reeta meniv?t illallista p?yt??n asettamaan, ja samassa jo n?kyiv?t talon rengit tulevan ty?st? kotia. Is?nt? l?ksi toimittamaan k??sit suojaan ja niin j?iv?t Mauri ja lukkari kahden tupaan.
"No mit? tuumaat? Eiv?tk? n?yt? reippailta tyt?ilt??"
"En min? vain tuosta husaarista huolisi, joka hakaan hevoseni vei, vaikka h?n kullasta kiilt?isi."
"Ohoh! No ent? toisesta sitten?"
"H?n minua enemm?n miellytt??. Jos minun t?ytyy joku ottaa, niin -- miksik? en h?nt? ottaisi yht? hyvin kuin jotakuta muuta."
"Katsele nyt t?n??n ja puhutaan huomenna asiat puhtaaksi. Is?nn?n sopii sitte tulla Tuomelaan taloa katsomaan."
"Kiirett? pid?tkin, -- mutta eih?n se juuri vitkastelemisestakaan parane."
Is?nt? tuli sis?lle ja sanoi: "Olen jo pannut k??sit suojaan. Pistet??n t?ss? nyt tupakkaa illallista odottaessamme."
Lukkari ja Mauri sytyttiv?t piippunsa ja istuivat sitte savuja vetelem??n.
"Onko Tuomelan is?nn?ll? talo hallussaan jo?" kysyi Ruohola.
"On. Is?ni ja ?itini ovat vanhoja, joten eiv?t en??n tahdo talon ohjissa olla, vaan tekiv?t minulle talonkirjat."
"Sit? paitsi t?m? osti ali-Tuomelan viel? lis?ksi, joten h?nell? nyt on koko talo
Continue reading on your phone by scaning this QR Code
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the
Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.