Juha | Page 5

El?h?n mene--ei olla en?? nyrpeit?... H?h?
H?n uskalsi k?mmenell??n koskettaa Marjaa kylkeen. Eik? Marja nyt ?s?ht?nytk??n vastaan, oli niinkuin ei olisi ollut tiet?vin??n, heilahuttihe hiukan. Mutta Juhasta oli niinkuin ei olisi ollut maata jalkainsa alla.
--Saunaan, vieras! huusi h?n pirttiin, josta Shemeikka samassa tuli.
Marja oli py?r?ht?nyt aittain edest? rantaan, puolijuoksua.
--Sinulla on komea em?nt?, sanoi Shemeikka h?nen j?lkeens? katsoen. On jalan nousu joustava kuin rekivetovarsan.
--On sill? jalan nousu!
--Onko muutenkin mieluisenne?
--On mieluinen, on yli kaiken mieluinen. Ent?p? sinun em?nt?si?
--Ei ole minulla viel? omituista.
--Vai ei? Ottaaksesi pit?isi.--Oli hiien hyv?? se viinasi! sanoi Juha n?ppi? ly?den.
--Tahdotko viel??
--Ei nyt, ei nyt ... vaan jos sitten taas saunan p??lle. Ei ole minulla tarjota koin v?h?n kitker?t? patakukkoa. Annat omaasi sitten v?h?n em?nn?nkin maistaa, suhahti h?n, vierastaan kylkeen nyk?isten. Jos on muitakin makeita laukussasi, katsotaan sitten niit?kin. On nuori ihminen makeihin perso.
--On makehia, on korehia!
Juha tepasteli ja hyp?kehteli eik? tiennyt, miten hyv?n mielens? ilmaista... Tuli toki t?m? vieras parhaaseen aikaan. Ilman sit? olisi viikko viel? murjotettu ja tiesi, olisiko sittenk??n sopua tullut. Vaan niin pian kuin sille tulee mieluinen vieras, aina mieli keikahtaa.
--Heit? t?nne pihaan ryysysi. Min?kin heit?n.
--S?ilynee kai laukkuni tuvassa?
--S?ilyy se! Vaikka olisi kaikki Karjalan rikkaus laukussasi.
--Ei ole, ei ole, v?h?n mit? kamaa, r??m??...
--Ei meille varkaat tule. Ei meill? ry?stet? miest? niin kaukana kuin huuto pihaan kuuluu. Ei tule rosvo Juhan taloon. Ja jos tulisi, niin torjuttaisiin! Luvan kysyv?t, ennenkuin ottavat. Menn??n nyt! Semmoinen on Juha!
Shemeikka l?i olkap?ille is?nt?? saunalle laskeuduttaessa.
--Semmoinen on! Topra mies! ?ij? maailman paras!
Juha nauraa hekotti ja meni edelt? saunaan.
Marja oli selin kodassa, kun miehet tulivat.
--Hei, em?nt?! huusi Shemeikka ilki alastonna ohi menness??n. Mutta Marja ei k??nt?nyt p??t??n. Vasta kun kuuli heid?n olevan lauteilla, livahti h?n ovesta hautomaan vastoja.
--Oletpa sin? sorea poika, puhui Juha. Selk? kuin huojuhongan, s??riluut hienot kuin hirven, reisi kuin rekivedon--h?t?k? niill? tuommoisilla aidan yli? Minun ovat n?m? l?ngell? v?h?n, kun liian nuorena reik?tuolissa seisottivat, mutta kyll? n?ill? p??see.
--Tuoss' on, sanoi Marja vastoja kurottaen.
--Anna t?nne vain el?k? tyhj?? ujostele.--Katso sin?kin noita sen k?sivarsia--ei ole niill? aurankurjessa kiikuttu--ka, kun putosi!
--No niin--tuoss' on!
Marja otti vastat lattialta ja ojensi Juhalle toisen, samalla kun heitt?m?ll? heitti toisen h?nen ohitsensa Shemeikan syliin.
--Ai! huudahti Shemeikka.
--Voi, sattuiko?
--Sattui
--Mihink?? hihitti Juha.
--Mihin lienee.
Juha, jonka p??h?n l?yly ja hyv? mieli ja juomansa yh? vain kihosi, nauroi ja sai Shemeikankin nauramaan. Mutta Marja oli ?ysk?isevin??n:
--Sen kelvottomat!
--Nyt l?yly?! huusi Shemeikka. Nyt l?yly?, sorea em?nt?!
--Viel?k??
--Jo riitt??!
Marja l?i viel?, kerta kiellon p??lle, vet?ytyi sitten porstuaan, kuuli sinne kaikki, mit? miehet saunassa haastoivat vastainsa l?tkin?n lomassa.
--Annahan, kun min? kylvet?n, puhui Juha. Rupea tuohon pitk?ksesi. L?ip? tiukan l?ylyn. Oikein rakkaasta k?dest?. Kyll? se kitkan kiukaasta irti saa, kun vain tahtoo. On se, on se ... en olisi luullut, ett? min? vanha ja v?h?n vaivainen saisin semmoisen nuoren ja pulskan.
--Etteh?n te mik? vaivainen ole?
--Onnunhan min? v?h?n, kun karhu puri s??reen. Tuoss' on viel? hampaitten arvet, ja siit? on j?nne poikki. Ei se kulkua haittaa. Eik? sit? paljon huomaakaan kuin s?iden edell?.
--Ei vieras huomaa mit??n.
--En olisi h?nt? ehk? muuten saanutkaan--Juha oli alentavinaan ??nt??n ja luuli puhuvansa kuiskaten--k??nn?s v?h?n kylke?si ... en olisi ehk? muuten saanutkaan, vaan kun itse kasvatin pikkutyt?st? itselleni, ihan k?tkyest?, soudattelin kuin paras lapsenpiika--sen ?iti tuli meille sinne vanhaan Karhulaan n?lk?vuonna ja teki sen meill? ja kuoli--niin kun kasvattelin siin? ja ihmiseksi opastelin, lukemaankin ja rippikouluun, niin siin? sitten otin, kun ei ollut muitakaan ottajia, vaikka olikin ?itini ja koko suku vastaan, kun oli k?yh? ja on venakko.
--Venakko?
Vasta lakkasi l?tkim?st?.
--Teid?n heimoanne. Sielt?p?in sen ?iti sanoi olevansa, vaan ei ole sen tarkempia tietoja; orjatytt? mik? lienee ollut, joku pakenija pahoja pit?ji??n; siell?h?n kuuluvat is?nn?t tekev?n piikatyt?illeen, mit? tahtovat. Lieneek? niin, en tied?.
--Ropsikaa viel? v?h?n jalkopohjiakin.
--Vaan v?h?t min? suvustaan, kuuli Marja miehens? jatkavan--sama juttu, mink? aina vierailleen kertoi, kun v?h?nk??n viinaa nokkaansa sai, hupakko.--Ei h?n minusta silti ole t?m?n puolen tytt?j? huonompi. Olisi minulle ?iti rikkaitaan tyrkytellyt, ja olisin min? heit? ehk? saanutkin, aina on valmiiseen taloon tulijoita...
--Pit?isi suunsa! tiuskaisi Marja itsekseen.
--Siit? sit? anoppinsa nyt vihaa, ett? min? h?net t?h?n otin. Heit?kse v?list? maammo k?ydess??n niin pahaksi, ett? on ollut kesken viikon kotiinsa kyyditt?v?. Vaan hyv?n kurin se sille aikanaan antoi ja opetti t?ihin. Nyt sit?kin kiukuttelee: ?Jos tuon tiesin, ett? h?nest? mieron kantamasta itselleni mini?? kasvatin, en neuvonut rihmaa neulan silm??n pist?m??n.? Vaan mit? ma juuri sanoinkaan? K??nnyh?n mahallesi, niin sivell??n toistakin puolta.
--Jo riitt??, sanoi Shemeikka--Sit? sanoitte, ettette v?litt?nyt rikkaista, vaikka olisi ollut tarjolla.
--Niinp? niin--Shemeikka kuului laskeutuvan lauteilta ja istuutuvan alemmaksi. Juha puhui yh? ylh??lt?, nyt itse??n hutkien.--niinp? niin, vaan minua he kaikki muut kylm?siv?t, en katsonut p?in, en perin, t?m? oli mennyt kuin veriin. Tuohon Marjaan se vain luonto veti.
--Niinkuin se tikanpoikaa puuhun vet??? kuului Shemeikka hyr?ht?v?n.
--Ai, kun se osaa olla hyv? ja herttainen, kun vain tahtoo, rakas ja reppoisa kuin t?mm?inen kes?inen vasta.
Shemeikka r?h?ytti lyhyen rivon naurun. Marjan olisi tehnyt mieli iske? halolla oveen.
--Vaan saattaa se olla kiukkuinenkin--onko se siell? porstuassa, katsopas?
Marja ehti parahiksi painautua oven suojaan, kun Shemeikka sit? raotti.
--Ei n?y en?? olevan.
--Ly? sitten sin? l?yly?,