Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa | Page 8

palkkana hengen huvituksen? ja ?kuiwan kunnian ohella?, joka ei kuitenkaan ?kelpaa t??ll? ruumiin ravinnoksi?. Sen sijaan omanvoiton pyyt?j?t, useinkin mielett?m?t konnat, ?itse ?itins?, is?ns? kielen hyv?ngin? hyleksij?t, ?miehet maassa muukalaiset? menestyv?t hyvin ja voivat kiivet? korkealle ?pussi pohjaton k?dess?.? Mutta siit? enemm?n sivuilla 40 ja 41, jossa on t?t? runoa viel? lyhyesti selosteltu.[21] T?m?n runon mukaan oli siis ?muukalaisuuden? syy, ett? niin katkeria ?vaikutuksia? oli ?Suomalaisen syd?mess??, kun h?nelle v??ryytt? oli tehty. Ei k?ytet? siin? suoraan ?ruotsalaisuus?-sanaa, mutta itse asiassa juuri sit? k?sitett? tarkotetaan. Samoin seuraavienkin vuosien runoissa, joissa n?it? samoja ?vaikutuksia? viel? monessakin tuntui. Muistutamme vain yleisesti tunnettua Kiwipiirrosta H?py-patsaassa Suomen Oppineille v:lta 1817 ja samana vuonna my?skin julaistua runoa ?Kolme aikaa?, molemmat Ajan Wiete-nimisess? runokokoelmassa. Viime mainitussa, v?hemm?n tunnetussa runossa kiitet??n ?ensimm?ist? aikaa?, esi-isiemme aikaa, sill? he olivat
?rohkeat ja rehelliset, kiitett?w?t k?yt?ksiss?! werell? ja woimallansa suojeliwat sukuansa, wapautta warjelivat, koska Suomen koko seura piti onnen yhteisen?.?
Silloin olisi tietysti suomeksi runoilevainenkin leip?ns? l?yt?nyt.
Mutta
?Sitte tuli toinen aika-- aika muita awarambi, jossa Suomen joka s??ty etsi omaa etuansa, hylk?s' toisen hyv?n onnen-- hylk?s' kansan kunniangin. Moni wailla miehen mield? ylen kattoi koto-kielen walistuksen wahingoksi.?
Viel?p? niin my?h??n kuin v. 1826 tuntui n?it? samoja ?vaikutuksia? Juteinin syd?mess?, sill? h?n silloinkin Runot?hteit?-nimisess? runokokoelmassaan lauloi ivaa uhkuvat, katkerat sanansa, jotka tunnemme J. Krohn'in usein mainitusta teoksesta, Suomal. Kirjallis. Vaiheet, mutta joita t?ss? emme voi sivuuttaa silloisia nurjia kielioloja kuvaavina:
?Koskas kuulet kouluissamme taikka lain tulkinnoista oudon kielen kitisew?n, naura Nationaliteelle, wirsku vieraille sanoille!?
N?in nyt n?hty?mme miten syvi? j?lki? k?rsitty v??ryys j?tti Juteinin mieleen pitkiksi ajoiksi tulisi meid?n seurata h?nen toimiansa senkin j?lkeen, kun h?nen toiveensa v:na 1810 kev??ll? saada valtion virka raukesi. N?itten toiveittensa raunioilla ei Juteini itke? ruikuttelemaan ruvennut, vaan k?vi kes?ll? samana vuonna Tukholmaa katsomassa, koska h?nelle n?ytt?? tarjoutuneen tilaisuutta siihen. Ehk?p? haihtuisi matkalla mieliharmi!--Edell? mainitsemamme v??ryys, mik? n?in oli Juteinille tapahtunut, oli kuitenkin siksi suuri loukkaus, ett'ei h?n en??, kun oli Tukholmasta palannut, pyrkinytk??n valtion virkoihin, vaan meni, kuten olemme jo edell? n?hneet, vapaaherra Wredelle Anjalaan--j?lleen kotiopettajan toimiin-- loppuvuodeksi 1810 ja seuraaviksikin aina alkupuolelle vuotta 1812, jolloin h?n luultavasti itse pikim?lt??n k?vi taas Turussa hankkimassa Yliopiston konsistorin todistuksen[22] hakeakseen er?st? virkaa ja t?ll? kertaa paremmalla menestyksell?. Lagus'en Matrikelin tiedonannon mukaan on h?n sellaisen todistuksen saanutkin konsistorilta huhtikuun 13 p:n? samana vuonna.[23]
Silloisiin postioloihin n?hden emme luulisi h?nen t?t? todistusta hankkineen valtakirjalla valtuutetun kautta, sill? edell? mainitsemassamme h?nen el?m?kerrassaan Sanan Saattajassa sanotaan h?nen jo kaksi p?iv?? my?hemmin eli huhtikuun 15 p:n? ?tulleen? jo mainittuun virkaan, jonka h?n siis onnistuikin t?ll? kertaa saamaan. Tosin oli virka vain sijaisuus Haminan kaupungin maistraatin sihteerin toimessa, johon ?notarius publicus?-virka oli yhdistetty; mutta se tuotti toki leiv?n, vaikk'ei tietenk??n ylen runsasta; ja samalla saavutti Juteini ansioita virkauralla, jotka luonnollisesti jotakin merkitsiv?t toista samallaista vakinaista virkaa tavotellessa.
N?ht?v?sti oli Juteini 1811 ja 1812 vuosien vaihteessa Hattulan kirkkoherranvirastolle ilmottanut muutostansa synnyinseurakunnastaan, koskapa h?nen nimens? 1811 vuoden kirkonkirjassa viel? on merkittyn?, vaikkakin muistutuksella ?oleskelee Ven?j?ll?? (vistas i Ryssland), mutta v. 1812 h?nen nime?ns? sielt? ei en?? l?yd?. Ehk?p? h?n Hattulaan taas on poikennut samalla matkalla, kuin h?n edell? tekem?mme olettamuksen mukaan Turussakin k?vi. Kirkonkirjassa ei t?ll?in tosin ole tullut oikaistua tuo Sanan Saattajan el?m?kerrallisten ja ep?ilem?tt? sangen t?ydellisten tiedonantojen mukaan luultavasti v??r? ilmotus h?nen oleskelustaan Ven?j?ll? v. 1811, ehk?p? ei senk??n vuoksi, ett? h?n kuitenkin Anjalassa on ollut sangen l?hell? ?Vanhan Suomen? rajaa; mutta jos taas t?m? otaksuma on oikea, lienev?t toki toiveet p??semisest? Haminaan edell? viitattuun viransijaisuuteen jo sanottujen vuosien vaihteessa olleet ep?ilem?tt? sangen suuret, koska h?nen nimens? on seuraavan vuoden kirkonkirjasta jo j?tetty pois. Mutta kun siin? taas ei sanota Juteinin mihink??n m??r?ttyyn Suomen seurakuntaan muuttaneen, niin voipi toiselta puolen olla mahdollista, ett? Hattulan kirkkoherranvirasto on otaksunut h?nen edelleen oleskelevan Ven?j?ll? ja ehk?p? sinne j??v?n ja j?tt?nyt sellaisen olettamuksen nojalla h?nen nimens? 1812 vuoden kirkonkirjasta pois.[24]
Mutta oli nyt n?iden asiain laita miten oli, Turussa Juteini n?ht?v?sti siis kuitenkin k?vi alkupuolella vuotta 1812 ja Haminaan h?n heti sen j?lkeen maistraatin sihteerin sijaiseksi p??si, niinkuin edell? n?imme. T?llaisena sijaisena h?nen ei kuitenkaan kovin kauan tarvinnut olla, sill? h?n joutui jo joulukuun 2 p:n? 1813 Viipurin kaupungin maistraatin vakinaiseksi sihteeriksi ja notarius publicus'eksi. Luultavasti perinn?istietoon perustuvan tiet?m?n mukaan v?itt?? J. Krohn Juteinin saaneen siihen virkaan sanotun kaupungin porvariston yksimielisen kutsun. Kaksi kuukautta my?hemmin Juteinin nimi on merkittyn? Viipurin kaupunkiseurakunnan kirkonkirjoihin, mutta n?ht?v?sti ei seurakunnan paimen ole saanut muuttokirjaa, kosk'ei syntym?p?iv?? ole merkitty ja vuosikin on v??r?. T?m? on kuitenkin er??ss? my?hemm?ss? kirkonkirjassa oikaistuna.[25]
Kelpo virkamieheksi osottauduttuaan Juteini n?kyy Viipurissa p??sseen kaupunkilaisten ja vallassaolevain kunnallisten viranomaisten suosioon, niin ett? h?n kes?k. 4 p:n? 1815 otettiin sanotun kaupungin laivanmittaajaksi.
Ell'emme ota lukuun Juteinin lukuisia julkaisuja vuosien 1813 ja 1818 v?lisen? aikana, joita sek? suomen- ett? ruotsinkielisi?kin on painettu yli parikymment? ja joista esityksemme seuraavissa luvuissa on tarkempi selostus, niin ei meill? h?nest? ole mit??n erikoista el?m?kerrallistakaan esitett?v??, ennenkun saamme viimemainitulta vuodelta muutaman tiedon, joka koskee yhdelt? puolen Juteinia seuramiehen? ja toiselta muutamaa arvostelua h?nest? suomenkielen k?ytt?j?n? ja tarkkana tuntijana.
Kun