Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa | Page 6

olemme seuraavassa ensin esitt?neet t?ss? virkahakemusjutussa tarkoin kaiken sen mink? siit? varmasti tied?mme.
Kun Juteini alkupuolella vuotta 1810 oli l?htenyt kotiopettajantoimestaan sotaneuvos Forselles'en luona Elim?en Peippolasta ja h?n oli saapunut Turkuun, niin n?kyy h?n jo tammikuun 27 p?iv?n? k?yneen opettajansa, professori Franz��nin, luona ja n?ytt?neen h?nelle joukon runoja sek? luultavasti samalla kertoneen aikovansa hakea edell?mainittua kielenk??nt?j?nvirkaa. Silloin oli h?n mahdollisesti saanut ne yst?v?lliset neuvot Franz��n'ilta, mitk? J. Krohn mainitsee,[10] ja ehk?p? niist? rohkaistuna ja niit? hyv?kseen k?ytt?en ruvennut painattamaan ne 22 runoa, jotka sis?ltyv?t jo edell? mainitsemaamme Frenckell'in kirjapainossa painettuun runovihkoon. Mutta pyynn?st??n on Juteini samassa tilaisuudessa todistettavasti saanut Franz��n'ilta ainakin seuraavan kirjallisen suosittavan todistuksen hakea aikomaansa kielenk??nt?j?nvirkaa varten. Todistus, josta jo edell? lyhyen otteen julkaisimme, kuuluu kokonaisuudessaan suomennettuna: ?Ett? Ylioppilas Herra Jacob Jud��n, joka on esitt?nyt minulle useita Suomalaisista runotuotteistaan, n?ytt?? minusta omaavan todellista kyky? (talang) runoiluun, joka ansaitsee is?nmaallista kehotusta, etenkin kun h?nen (runo)kokeittensa my?skin aineiden valinnan puolesta pit?isi voida melkoisesti vaikuttaa Suomalaisen Yleis?n sivist?misen hyv?ksi; sek? ett? h?n Suomen kieless? on itselleen hankkinut tavattomat tiedot ja taidon: siit? min? en ole voinut h?nelt? ev?t?, h?nen pyynn?st??n, vaatimatonta arvolausettani. Turussa tammikuun 27 p:n? 1810. Frans M. Franz��n professori?.[11]
Ehk?p? on oppilas opettajaltaan lis?ksi saanut lupauksen, ett? t?m? Yliopiston Konsistorin kokouksessa tulisi puoltamaan sit? h?nen anomustaan, jossa h?n pyyt?? Konsistorin puoltolausetta hallituskouseljille kielenk??nt?j?nvirkaa varten. Meill? on syyt? olettaa sit?, koskapa Konsistorin todistus seuraavan helmik. 1 p:lt? onkin suosittava. Julkaisemme siit? t?ss? vain sen kohdan suomennettuna, jossa suositus on, ja viittaamme muuten Liitteiden LXXIX sivuun, jossa todistus on kokonaisuudessaan painettuna. Kohta kuuluu: ?... ja alamaisesti sulkea h?net Keisarill. Hallitus Conseljin t?ydelliseen suosioon ja suopeuteen.?
N?ill? todistuksilla varustettuna sek? kirjotettuaan edell?mainitut k??nn?s- ja muut kirjalliset n?ytteet, Juteini sitten helmikuun 10 p:n? meni hallituskonseljiin j?tt?m??n hakupaperinsa,[12] niinkuin konseljin diariosta on tilaisuus n?hd?. Siin? sanotaan, n?et, J:kirjaimen alla ?Helmikuun 10. Jud��n, Jacob, ylioppilas Turun Akatemiassa, pyyt?? p??st? Suomalaiseksi Kielenk??nt?j?ksi Keisarill. Hallitus Conseljiin?.[13] Ja seuraavalla rivill?:
?Canc: Exped. (Kansliatoimituskunta) esitt?nyt ja p??t?s lopullisesti tehty Huhtikuun 7 p:n?. Asiakirja palautettu.?[14] Mutta kun huhtikuun 7 p?iv?n p?yt?kirjaa etsii, niin on Juteinin asiasta konseljin kantakirjassa tyhj? kohta, pelkk?? puhdasta paperia vaan.[15]
Kun hallituskonseljin puhtaaksikirjotettuun p?yt?kirjaan ei ole p??t?ksest? mit??n merkitty, niin johtuu t?m?n n?ht?v?sti tahallisen laiminly?nnin syyksi ensiksi ajattelemaan, ett'ei asiaa ehk? katsottu siksi t?rke?ksi, ett? kannatti siit? tehd? oikea p?yt?kirjaan otettava p??t?s, vaan ett? arveltiin asian laadulle riitt?v?n ratkaisu p?yt?kirjan ulkopuolella ja ett? puheenjohtaja sitten vain suullisesti siit? asianomaiselle ilmotti. Taikka voipi sanotun laiminly?nnin aiheuttajaksi my?s arvella sen, ett?, kun konseljin mielest? Juteini ei en?? t?ysin kyennyt kirjotustavassaan palaamaan entiseen suomenkielen kielik?ytt??n--jos ainakaan vakaantuneesta sellaisesta ensink??n siihen aikaan viel? saattoi puhua--ja kun ei virkaa sen vuoksi h?nelle tahdottu antaa, niin ei sit? kehdattu merkitytt?? hallituskonseljin p?yt?kirjaan, Juteini kun oli aikansa tunnetusti ja tunnustetusti etevin suomenkielen k?ytt?j?, niinkuin vasta tulemme n?kem??n. Mutta kuitenkin tekev?t kaikki t?llaiset syyt t?ysin verukkeitten vaikutuksen ja, kuten jo ylemp?n? viittasimme, t?ytyi tekosyitten takana olla joku toinen voimakkaampi vaikutin. Emme ole sen vuoksi voineet torjua luotamme seuraavia ajatuksia.
(T?m?n pitk?n kappaleen tilalle voi ajatella seuraavan valtioneuvos Danielson-Kalmarin olettamuksen:) Kun hallituskonseljin puhtaaksikirjoitetussa p?yt?kirjassa paikka on j?tetty tyhj?ksi, niin tarkoitus ilmeisesti on ollut tehd? selkoa asian k?sittelyst?, mutta p?yt?kirjuri ei ole tiennyt mit? kirjottaa eik? my?hemmink??n sit? ole h?nelle ilmotettu. Syyt? kieltoon ei k?ynytk??n mainitseminen p?yt?kirjassa, jos alempana esitetty oletus on oikea.
N?ihin aikoihin kuullaan ensim?isi? kertoja puhetta ?fennomaniasta?. Tukholmassa Carl Del��n'in kirjapainossa painetussa, ?Lyceum? aikakautisessa kirjassa vuodelta 1810, ihan vuoden alussa, oli sivuilla 5 ja 6 seuraava lausunto, koskeva yliopistollisia lukuja, luentoja ja v?ittelyj?, eli toisin sanoin yliopistollisia harrastuksia yleens? Turun yliopistossa n?ihin aikoihin, mink? lausunnon suomennamme t?h?n kokonaisuudessaan: ?T?ten liittyv?t opinnot t?ss? (Upsalan) Akatemiassa l?heisesti niihin, joita etup??ss? Turussa on harjotettu; sill? siell? arvioitiin mainioimmiksi tiedot Is?nmaan Historiassa. Sen ohessa on ankaran viisaustieteen tutkimisen halu yleisimmin t?ss? yliopistossa s?ilynyt, jonka ohella on ilmennyt runollisempi mieliala, ja sen vuoksi on viisaustieteen kaunotieteellist? puolta etup??ss? rakastettu, niinkuin, mit? tulee uudenaikaiseen Kirjallisuuteen, Saksalainen my?skin siell?, niinkuin Upsalassa, on enimmin vaikuttanut tieteitten menettelytapaan, kun tanskalainen sit? vastoin Lund'issa l?hinn? on ollut arvossapidetty ja tunnettu. Mutta _Turun (Akatemiaan) hiipi v?hitellen, viimeisten vuosien kuluessa, yh? enemm?n ja enemm?n yltyv? Suomikiihkoisuus (Fennomani), jonka vaikutuksia on my?skin ilmennyt niin hyvin opiskelevien ajatustavassa kuin opintojen omassa laadussa_.[16] Kun opintojen suunta ja luonne yliopistossa niin paljon riippuu muutamien opettajien maineesta, niin aivan asian luonnosta lankeaa, ett? sellaiset kuin Dahl, Afzelius, Nordmark, samoinkuin Lundblad, Sj?berg ja Florman sek? Franz��n, Porthan ja Calonius tulisivat olemaan avullisia yleens? sen leiman antamisessa opiskelevien ponnistuksille, mik? edellisess? on koetettu ilmaista, ja silloin on tosiasioina oikeastaan tarkasteltu jokaisessa Korkeakoulussa ilmestyvi? Disputationes in genere, koska juuri v?itelmien kautta sek? opiskelevien ett? opettajien tiedot paljastuvat.?[17]
Edell?olevan lausunnon mukaan siis opinnoilla Turun yliopistossa oli samat hyv?t puolet kuin vastaavilla Upsalassakin: is?nmaan historia, tietoviisaus kaunotieteellisine puolineen saavat osakseen ahkeraa tutkistelua; runollisen mielialan vallitessa harrastetaan uudenaikaiseen, etenkin saksalaiseen kirjallisuuteen syventymist?, ja muistuttaisimme, ett? yleens? viel? valistusmiesten ja saksalaisista Wolffiaanien ja filantropistien ja etenkin ennenmainitsemiemme B��rger'in ja Jean Paul'in monilukuiset teokset siell? saavat