Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa | Page 5

kun se viisaustieteen rinnalla oli h?nen opettajansa Franz��n'in aine ja koskapa h?n jonkun aikaa my?hemmin L?ht?laulussaan asiantuntemuksella puhuu virolaisesta Merkel'ist? ja saksalaisesta R��hs'ist?, jonka viimemainitun Suomea koskevan historiallisen teoksen h?n my?hemmin (v. 1827) A.I. Arvidsson'in k??nt?m?n?, uusimana ja laajentamana laitoksena oli tilannutkin.[9] Tutustuminen n?iden tiedemiesten teoksiin on kuitenkin my?skin voinut johtua suomalaisista kieli- ja kansatieteellisist? harrastuksista, joihin luultavasti Porthan'in esimerkki ja ehk?p? tuttavuus juuri Franz��n'in ja my?skin Gustaf Renvallin kanssa yllyttiv?t; mutta n?iden viimemainittujen suhteista Juteiniin tulee viel? my?hemmin puhe.
Franz��n opetti Turun akatemiassa juuri ?humaniora?-aineita. Sen vuoksi emme suinkaan erehtyne, kun oletamme, ett? t?m? suuri runoilijaklassikkomme on opetuksellaan ja lyyrillisell? runoudellaan ehk? paljonkin vaikutteita antanut Juteinille, ainakin niin? lyhyin? aikoina, jolloin t?ll? oli tilaisuus nauttia yliopisto-opetusta. Mutta Juteinin kaunotieteellisiin opintoihin on n?hd?ksemme ehk?p? viel? enemm?n saksalainen klassikko, lyyrikkona etev?ksi tunnustettu runoilija G.A. B��rger vaikuttanut, luultavasti jo Juteinin ylioppilasaikana, samoin kuin ep?ilem?tt? sek? kauno- ja viisaustieteellisiin ett? n?ht?v?sti my?skin kasvatusopillisiin toinen saksalainen klassikko, monipuolinen kirjailija Jean Paul. Paitsi ett? Juteini itse heid?t mainitsee, on j?lki? heid?n vaikutuksestaan havaittavissa paljonkin h?nen teoksissaan. Saanemme my?s t?st? viel? puhua toisessa yhteydess?.
Milloin Juteini ennenmainitut jumaluusopilliset lukunsa j?tti ja alkoi lukea ?humaniora?-aineita sek? tutkia ?idinkielt?ns?, suomen kielt?, siit? ei meill? ole selvyytt?, mutta mahdollista ja todenn?k?ist? on-- jos h?n ensink??n teologina oli ollut--ett? t?m? tapahtui h?nen ollessaan Juvalla eversti Grotenfelt'illa v. 1805-1806. Juteini kukaties vasta ollessaan siell? syventyi Jean Paul'in ja ehk?p? varsinaistenkin Valistusajan miesten, teoksiin. Ainakin ?idinkielens? hyv?ksi on Juteinin harrastukset jo t?ll?in ilmiliekkeihin leimahtaneet, p??tt?en h?nen yleisesti tunnetusta senaikuisesta kehotuksestaan viel? poikai?ss? olevalle C.A. Gottlund'ille, ett? t?m? runojansa runoilisi vain suomen kielell?, niinkuin h?n (Juteini) itsekin n?ht?v?sti n?ihin aikoihin jo ensim?isi? suomalaisia runokokeitansa yritteli. Sellaisina esitett?k??n jo ennen mainitut runot: Porthan'in muistoksi v:lta 1804 ja Polviander'in muistoksi v:lta 1806, sek? Juteinin sepitt?m? ja luultavasti h?nen itsens? professorinrouva Lilli Franz��n'in (o.s. Roos) hautiaistilaisuudessa lausumakin muistoruno vuodelta 1806 syksyll?, mink? runon h?n sittemmin varusti otsakkeella: Nuoren rouwan haudalla, josta jo ennen oli puhe. N?iden ohella ovat luultavasti senaikuisia viel? Suomen Laulu (sama kuin ?Arvon mekin ansaitsemme?, mutta 8-s?keist?inen) ja runo Rupulista sek? Keisarille (ote laajemmasta Suomalainen-runosta), mitk? kaikki kolme tapaamme liitettyin? er??seen Juteinin hakemukseen, josta t?ss? nyt jo on aika puhua.
Olemme ennen n?hneet, ett? Juteini kolme eri kertaa jo oli ollut Turussa harj?ttamassa akateemisia opintoja. Nyt h?n kev?tpuolella vuotta, 1810 oleskeli siell? samassa tarkotuksessa nelj?nnen ja viimeisen kerran, ja silloin h?n n?ht?v?sti my?s oli Frenckell'in kirjapainossa painattanut ensim?isen runovihkonsa. Mutta h?nell? oli t?ll? er?? viel? kolmaskin syy Turunmatkaansa. Edellisen? vuonna oli perustettu Suomeen hallituskonselji ja siihen tarvittiin suomentaja. Juteini pyrki mainittuun suomentajanvirkaan. H?n olikin siihen aivan omiansa ja olisi luultavasti saanutkin sen--olipa se, niin J. Krohn kertoo, h?nelle puoliksi jo luvattukin--; h?nh?n oli suomeksi juuri julkaissut aika n?pp?r?n runovihon ja aikaisemmin runon sanomalehdess?. Siis jo v?hin tunnettu suomalaisena kirjailijana. Yst?v?tkin tietysti jo onnittelivat ?translatoria?. Silloin havaittiin h?net ?vallankumoushengen? saastuttamaksi. Tuo poloinen oli onnettomuudekseen, niinkuin edell? n?imme, runovihkoonsa unohtanut liian v?h?n vanhaa oikeinkirjotusta, noita komeita x:i? ja z:oja, ja korjausluvussa huomannut melkein poikkeuksetta panna niiden tilalle ks:t ja ts:t, tehden siten suomenkielen oikeinkirjotuksen kirjassaan liian itsen?iseksi, muista kielist?, eritoten ruotsista, poikkeavaksi ja riippumattomaksi. Se ei konseljikieless? k?ynyt p?ins?! Tietysti suomalaisesta tekstist? selv??n tuli ilmet?, ett? se oli palvelevassa asemassa, v?litt?m?ss? yhdelt? puolen korkeata ruotsinkielist? virastoa ja ruotsalaista sivistyst? sek? toiselta suomalaista kansanainesta maassamme.
J. Krohn kertoo viel?, ett? Juteinia vaadittiin luopumaan noista uudistuksista kirjotustavassaan, jos konseljitranslatoriksi halusi p??st?, mutta ett? t?m? miehisen? miehen? ei siihen suostunut, kun tuo olisi ollut vasten vakanmusta tehty? tekoa, vaan mieluummin luopui toiveistaankin saada virkaa. Miten sitten lienee! Joka tapauksessa on Juteinin, tietysti ruotsalaiseen, hakemukseen liitetty suomalaisia sek? k??nn?s- ett? kirjallisia, niin hyvin runopukuisia kuin suorasanaisia, n?ytteit?, joissa h?n yritt?? vaatimusta noudattaa, jopa niinkin ett? kaikissa on x:?? k?ytetty ks-??nnett? merkitt?iss? ja asetusten k??nn?sn?ytteiss? on koetettu niin paljon kuin suinkin suomalaista vanhaa virkakielt? matkia. Niiss? harvoissa kohdissa, miss? ts-??nneyhtym? on, h?n tosin ei ole muistanut k?ytt?? z:aa, mutta sen sijaan h?n kansliakielt? matkivissa k??nn?ksiss? sanoo esim.: ?Sin? 25 p?iv?n? Syyskuussa?, ?Armollisesa Reglementis?mme?, ?joka kaikki asianomaisille alamaisexi j?lkeenel?misexi tulee?, ?Turusa?, ?Lugusa? j.n.e. Ainoastaan jo ennest??n valmiita runojansa ei h?n ole voinut en?? menn? perin pilaamaan ruotsalaisuuksilla, turkulaisuuksilla y.m. Mutta x:n h?n niihinkin uskollisesti pisti ks:n paikalle. Emme sen vuoksi luulisi, ett? Krohn'in--ehk?p? jonkinn?k?iseen perinn?istietoon nojaava--kertomus hakemuksen hylk??misen syist? t?ysin pit?? paikkaansa.
Vaikka yhdelt? puolen kyll? voi olla mahdollista, ett? hallituskonseljissa ep?iltiin, ett'ei Juteini pit?isi, mit? h?n n?in kielin?ytteiss??n lupasi, kun h?n kerran runovihkosessaan oli kieliuudistuksiin ruvennut, niin toiselta, puolen oli kait hallituskonseljin j?senill? is?ntin? ep?ilem?tt? tilaisuutta pit?? silm?ll?, ett? heid?n alaisensa virkamies tekisi teht?v?ns? heid?n tahtonsa mukaan virkaan p??sty?ns?kin. Ja olihan h?n hyv?? tahtoansa osottanutkin jo hakupapereissaan. Ei tuo Krohn'in esitt?m? syy sen vuoksi n?yt? t?ysin m??r??v?lt?, etenkin kun konseljin diariosta p??tt?en luulisimme Juteinin olleen ainoana hakijana. Sen sijaan otaksuisimme er??n toisen m??r??v?mm?n syyn hylk??miseen olleen olemassa, vaikka Juteinille itselle ehk? suullisesti ilmotettiin vain Krohn'in mainitsema. Tuon vaikuttavamman syyn esitt?miseen tahdomme palata v?h?n my?hemmin, kun