Jaakko Juteini ja hanen kirjallinen toimintansa | Page 4

se puhkesi my?hemmin usein ilmoille, milloin ivana pilkkarunoissa, milloin vakavana valituksena moniaissa muissa runoissa ja suorasanaisissa kirjotuksissa.
Huhtikuun 13 p:??n asti v:na 1812 eli siis alun toistakymment? vuotta Juteini sitten oli yliopiston kirjoissa. Mutta v?h?varaisuus esti h?nt? korkeakoulun opetusta hyv?ksens? k?ytt?m?st? muuta kuin ehk? noin kolmanneksen koko t?st? pitk?st? ajasta. H?nen t?ytyi, n?et, toimeentullakseen olla kotiopettajana eri paikoissa maatamme ja yleens? kaukana yliopistokaupungista. Mutta jos niin onnellisesti sattuikin kuin ensim?isen? ja toisena opintovuotena, ett? t?m? opetustoimi sitoi h?net itse yliopistokaupunkiin--h?n oli n?et silloin opettajana er??n kapteeni Mesterton'in perheess? Turussa--, niin h?n tietysti siin?kin tapauksessakin voi yliopistollisia opintoja harjottaa ainoastaan kotiopettajateht?v?ins? lomassa. Ja seh?n tietenkin haittasi niiden menestymist?.
Turusta pois Juteini joutui, vaikk'ei viel? varsin kauas, kun h?n v. 1802 otti vastaan kotiopettajatoimen Nauvon pit?j?ss? kirkkoherran, rovasti Mj?dhen luona. Sek? rovasti itse ett? h?nen koko talonv?kens? osottivat erikoista hyvyytt? nuorelle Juteinille, ja sit? t?m? viel? vanhoilla p?ivill??n kiitollisuudella muisteli. Sielt?k?sin h?n v. 1804 k?vi Turussa jatkaen opintojaan kev?tpuolella vuotta; mutta n?ytt?? silt?, kuin h?n muun osan t?t?kin vuotta olisi oleskellut Nauvon pappilassa, p??tt?en siit? ett? h?nen el?m?kerrassaan edell?mainitussa Sanan Saattajan numerossa sanotaan h?nen olleen Mj?dhen luona vuosina 1802-1804, Nauvossa ollessaan h?n oli tehnyt ilmatieteellisi? havaintoja. Ne h?n oli merkinnyt muistiin ja n?ht?v?sti edell?mainittuna vuonna k?ydess??n Turussa saanut niist? Suomen talousseuralta mitalin. T?ll?in on tietysti syntynyt Porthan'in kuoleman johdosta se muistorunokin, jonka my?hemmin esit?mme. Runo sai sen kunnian osakseen, ett? oikein joutui ruotsinkieliseen ?bo Tidning-lehteen.
Sittemmin Juteini siirtyi viel? kauemmas yliopiston l?hettyvilt? Varsinais-Suomesta; sill? vuosina 1805-1806 h?net l?yd?mme Savosta, Juvan pit?j?st?, miss? h?nelle taas opettaminen--t?ll? er?? eversti Grotenfelt'in lasten lukutielle ohjaaminen--tuottaa leiv?n, vaikka tietenk??n ei ylen runsasta. Kuitenkin n?ytt?? silt?, kuin h?n siell? olisi voinut s??st?? jonkun verran varoja yliopisto-opintojaan varten, koska etsiess?mme t?ll? tavoin h?nen j?lki??n, retkill?mme syksyll? 1806 ja kev??ll? 1807, tapaamme h?net Turusta. Menness??n Turkuun v. 1806 on h?n arvatenkin poikennut synnyinpit?j??ns? Hattulaan, miss? l??ninrovasti Polviander kauan sairastettuaan on heitt?nyt henkens?, ja n?ht?v?sti on Juteini silloin laulanut rakkaille ?Hattulaisille? syv?? kaipausta osottavan, kauniin runonsa ?Prowastin Polwianderin muistoksi?.[6]
Vuosina 1807-1808, siis Suomen sodan alkaessa, Juteinin ilmotetaan olleen Ruokolahden pit?j?ss? Viipurin l??ni? er??n maanmittari Str?hlman'in lasten opettajana; mutta muutti viel? samana sodan alkuvuonna 1808 takaisin Juvalle maanjako-oikeuden tuomarille Hamarin'ille, jonka luota h?n jo v. 1809 siirtyi yh? samoissa kotiopettajan toimissa sotaneuvoksen Forselles'en tyk? Peippolan kartanoon Elim?elle, ja sielt? taas jo seuraavana vuonna viimeiseen kotiopettajapaikkaansa vapaaherra Gustaf Wreden luo Anjalaan, miss? oli vuoteen 1812.
Samoin kuin niin moni muukin k?yh? ylioppilas oli siis Juteini, kuten edellisest? n?imme, ollut pakotettu hankkimaan elatuksensa kotiopettajana. Niinkuin siihen jo viittasimmekin, hidastutti tietysti t?m? asianlaita sangen suuressa m??rin h?nen tutkintojansa yliopistossa, jopa se sai senkin aikaan, ett? h?n, vaikka olikin ylioppilaskunnan j?senen? niin kauan, ei ehtinyt sittenk??n suorittaa mink??nlaisia opinn?ytteit?, ennenkun h?n jo v. 1810 haki er?st? vakinaista virkaa. Sit? h?n kyll? ei saanut, niinkuin alempana tulemme n?kem??n, mutta kaksi vuotta my?hemmin h?nest? kuitenkin tuli virkamies, ja tutkintojen suorittamiset j?iv?t ikip?iviksi sikseen.-- Yksi etu h?nell? toki tuosta kotiopettajan toimesta maamme eri puolilla oli ollut: se, n?et, ett? h?n perehtyi useaan kansankielemme murteeseen. Ja t?m? taas avasi h?nen silm?ns? n?kem??n, mink? vaaran murteellisuus tuottaisi yhteiselle kirjakielelle, jos se valtaan p??sisi, kuten h?n my?hemmin kielioppinsa esipuheessakin osotti; sent?hden h?nen teoksensa yh? t?ydellisemmin vapautuivat niist?kin v?hist? h?m?l?isyyksist?, joita niiss? alussa oli havaittavissa. Juteinin kielt? ovatkin sen vuoksi kaikki my?hemm?t tutkijat, jotka ovat ottaneet arvostellakseen h?nt? julkisesti, tunnustaneet hyv?ksi, murteellisuudesta vapaaksi.
Kun Juteinista, kuten jo n?imme, v. 1800 oli tullut ?civis academicus?, oli luultavasti h?nen aikomuksensa alkuaan pyrki? hengelliseen s??tyyn; olihan se tavallistakin, ett? rahvaanlapset antautuessaan opintielle, papeiksi rupesivat; t?llaiseen aikeeseen saattoi ehk? olo Mj?dhenkin luona antaa Juteinille viel? yllykett?; ja jumaluusopillisiin lukuihin arvelee J. Krohn[7]--jonka v?itteeseen t?ss? kokonaan nojaamme--h?nen jo kuluttaneen paljon aikaakin. Mutta kun ?valistusajan? viisaustiede viel? t?ll?in oli vallalla Suomessa, niin ei Juteinikaan ollut tunnoton sen vaikutuksille, vaan joutui sen ansoihin ja alkoi n?ht?v?sti jo ylioppilasvuosinaan ep?ill? jumaluusoppineitten ja kirkkomme k?sityskannan oikeutusta muutamiin opinkohtiin n?hden, etenkin mit? tuli kirkkokunnissa yleisesti hyv?ksyttyyn ristuksen uhri- (eli sovitus-)oppiin. T?m?n Krohn'in esityksen luulemme oikeaksi, koskapa Juteini my?hemminkin esitt?? n?iss? kohdin kirkonopista hieman eri?vi? mielipiteit?. Ja ollen liian totuutta ja rehellisyytt? rakastava teeskennell?kseen tunteita ja uskoa, joita ei h?ness? ollut olemassa--ainakaan kirkkomme opin vaatimusten mukaisia--, k??ntyi h?n toiselle uralle.
N?in johdumme ajattelemaan, kun sek? professorin, sittemmin piispa Frans M. Franz��n'in ett? yliopiston konsistoorin todistuksista selvi??, ett? Juteini siihen saakka eli alkuvuoteen 1810 asti ahkerasti oli harjottanut opintoja, jotka tarkottivat perehtymist? suomenkieleen ja j?lkim?isen todistuksen mukaan my?s yleissivist?viin aineihin. (Franz��n lausuu: ?ett? h?n (J.) suomen kieless? on hankkinut itsellens? harvinaiset tiedot ja taitavuuden?, sek? Consistorium Academicum: ?Ett? h?n t??ll? (yliopisto-)oloaikanansa ahkeruudella on opintojansa harjottanut, jotka h?n _etup??ss?_ on sovelluttanut yleissivist?viin aineisiin ja perehty?kseen suomen kieleen?).[8] Kursivoimamme sana konsistorin todistuksessa helmikuun 1 p:lt? 1810 oikeuttanee meit? olettamaan, ett? Juteini aikaisemmin oli ehk? antautunut jumaluusopillisia lukuja lukemaan J. Krohn'in v?itt?m?n mukaan, mutta viimeksi ja p??asiallisesti olivat yleissivist?v?t (kaunotieteelliset, viisaustieteelliset ja kielitieteelliset) opinnot h?nen harrastuksensa esinein?. Jonkun verran on n?ht?v?sti my?skin historia h?nt? huvittanut,