Jaakko Cookin matkat Tyynellä merellä | Page 7

h?vitt?en siten paljon heid?n irtainta omaisuuttaan. T?ss? seudussa, joka oli eritt?in rikas el?imist?, n?kiv?t Englantilaiset ensikerran noita suuria takajaloillaan hyppelevi? kenguru-el?imi?, joiden liha antaa maukasta ravintoainetta.
Saatuaan laivansa korjatuksi jatkoi Cook matkaansa pitkin Uuden Hollannin koillisrantaa monilukuisten luotojen ja salakarien l?pi, jotka viel? meid?n aikoinamme, vaikka kartoitettuinakin, tekev?t merimiehille suurta haittaa. Elokuun 21 p:n? purjehti h?n Uuden Hollannin pohjoisimman k?rjen Kap York'in ohi, nousi sitten maalle ja omisti Englannin kuninkaalle Uusi-etel?-Wales'in.
Pikimilt??n oli siten Cook tehnyt ensimm?iset tutkimuksensa Uuden Hollannin rannikoilla. Maan etel?puoli ja sen sis?osat olivat tosin viel? tuntemattomat, mutta siit? huolimatta on Cook antanut jokseenkin tyydytt?vi? tietoja t?m?n uuden maaosan [Kun my?hemmink??n ei l?ydetty tuota tuntematonta "etel?ist? mannerta" eli Australiaa, on U. Hollantia ruvettu sill? nimell? kutsumaan.] luonnonlaadusta ja asukkaista, ainakin sen verran mik? koskee sit? osaa, jossa h?n oli k?ynyt. Uusi Hollanti oli joko tasaista tai matalakukkulaista maata, jossa sai turhaan hakea korkeampia vuoria tai virtoja. [My?hempin? aikoina on l?ydetty kuitenkin Uudessa Hollannissa vuoriseutuja ja suurempia jokiakin.] Maanlaatu oli melkein kaikkialla kuivaa hiedikkoa ja viljelykselle sopimatonta. El?inkunta oli k?yh?; villeill? oli ainoastaan puolikesyj? koiria ja kesytt?min? n?htiin siell? suuria austraalialaisia reppurottia n.s. kenguruel?imi?. Lintuja oli paljon ja monet niist? eritt?in kauniita v?rilt??n n.k. papukaijat, kakadulinnut, monenlaatuiset kyyhkyset y.m. Meriel?imi? oli runsaasti ja paitsi kaloja pyysiv?t alkuasukkaat vedest? kilpikonnia, vesilintuja y.m.
Asukkaita oli hyvin harvassa. Heid?n ihon v?rins? oli tumman ruskea, vaan n?ytti usein savun ja lian vaikutuksesta mustalta. Vaatteita eiv?t alkuasukkaat k?ytt?neet, vaan koristelivat sen sijaan ruumistaan punasen ja valkean v?risill? poikkijuovilla; mieluisimpana koristusneuvona pitiv?t he kuitenkin pient? sieramien v?lisein?n l?pi pistetty? luupalasta.
Alkuasukkaat eiv?t rakentaneet mit??n pysyvi? asunnoita, sill? he kuljeskelivat paimentolaisten tavoin paikasta toiseen. Botanylahdessa, jossa majat olivat parhaiten rakennetut, olivat ne yht?hyvin niin matalat, ett'ei mies voinut mitenk??n ojentua niiss? suoraksi. Ne rakennettiin siten ett? taipuvien puunoksien molemmat p??t pistettiin maahan ja p??llystettiin palmun lehdill? sek? puun kuorella. My?skin venheet olivat pienet ja huonotekoiset.
Samoin kuin el?m?ntavoissaan, olivat alkuasukkaat henkisess?kin suhteessa hyvin alhaisella kannalla; mik??n ei voinut kiinnitt?? heid?n huomiotaan eik? her?tt?? heid?n mielitekojaan. Tupiakin n?kyi surkuttelevan heid?n alhaista kantaansa kutsuen heit? "k?yhiksi raukoiksi". Mutta vaikka Uuden Hollannin asukkaat seisoivatkin n?in alhaisella sivistyksen portaalla, eiv?t he kuitenkaan olleet kaikkia avuja vailla. T?ytyip? Englantilaisten ihmetell? sit? taitoa, jolla he pyysiv?t merikaloja, heid?n tarkkuuttaan keih??n heitossa ja sit? keveytt?, jolla he hankkivat itselleen tulta kahta puupalasta vastakkain hieromalla.
* * * * *
Uuden Hollannin rannikolta purjehti Cook Torresin salmen kautta Uuden Guinean l?nsipuolelle ja nousi siell? maalle syyskuun 3 p:n?. Mutta tuskin olivat Englantilaiset astuneet muutamia askelia rannalla, kun metsik?st? t?yt?si kolme villi? huutaen ja heiluttaen k?dess??n jonkunlaisia putkia, joista leimahti tulta, aivan kuin niiss? olisi ollut ruutia, mutta mit??n paukausta ei kuitenkaan kuulunut. Englantilaisten t?ytyi puolustaa itse??n p??llekarkausta vastaan ampuma-aseillaan. Seurauksena oli ett? villit karkoitettiin, mutta my?skin Cook katsoi parhaaksi palata laivaansa. Siell? huomasi h?n kuinka alkuasukkaat ker?ytyiv?t sadottain rannalle heiluttaen putkiaan ja vaatien Englantilaisia taisteluun kanssaan. Ulkomuodoltaan olivat he Uuden Hollannin asukasten kaltaisia ja k?viv?t niinkuin nekin vaatteettomina. Huolimatta miestens? pyynn?st? ei Cook tahtonut sen tarkemmin tutkia Uuden Guinean rannikoita eik? tuota omituista tuliputki-ilmi?t?, vaan ohjasi matkansa it?-Intian saaristoon.
Bataviassa korjattiin taas rapistunutta laivaa ja Englantilaisten t?ytyi sit? varten oleskella siell? jonkun aikaa. Mutta ep?terveellinen ilma vaikutti pian ett? moni heist? sairastui ja heitti henkens?; kuolleiden joukossa olivat muiden muassa Monkhouse, Tupia ja pikku Tajets (matkalla kuoli sitten my?skin t?htientutkija Green).
Bataviasta l?hti Cook syyskuun lopulla ja purjehti Hyv?n Toivon niemelle, jossa h?n sai tarpeellista apua sek? sairailleen ett? huonoon kuntoon joutuneelle laivalleen. Kes?kuun 12 p:n? v. 1771 saapui h?n viimeinkin kotimaansa rannalle Dowerin kaupungin edustatte, oltuaan poissa is?nmaastaan l?hes kolme vuotta. Monta vaaraa oli h?n saanut kokea matkallaan, mutta suurella nerollaan ja mielen lujuudellaan oli h?n osannut ne voittaa.

COOK'IN TOINEN MATKA.
1772-1775.
Kotiin palattuaan l?hetti Cook kertomuksen Venust?hden kulusta auringon ohi Lontoon tiedeseuralle, joka mielihyv?ll? tunnusti h?nen suuret ansionsa. Sen j?lkeen ryhtyi h?n j?rjest?m??n kokoomiansa tietoja Tyynen meren vesist? ja saarista antaakseen koko matkastaan t?ydellisen kertomuksen; mutta siit? toimestaan t?ytyi h?nen kuitenkin kohta luopua, sill? h?nen apuaan ja taitoaan tarvittiin muihin, t?rke?mpiin hankkeisin.
Etel?inen mannermaa ei ollut, n?et, viel? kokonaan kadonnut ihmisten mielest? ja kun Cook ?sk?isell? matkallaan oli n?ytt?nyt ett'ei Uusi Seelanti yht? v?h?n kuin Uusi Hollantikaan kuulunut tuohon mantereesen, ruvettiin nyt v?itt?m??n ett? se olisi muka l?ydett?v?n? jossain etel?mp?n?. Kun sen lis?ksi suurin sanoin puheltiin siit? hy?dyst?, joka semmoisen mantereen l?yd?st? olisi vuotava koko maalle, p??tti Englannin hallitus varustaa uuden tutkimusmatkan Tyynen meren vesille. Siin? tarkoituksessa k??ntyi se nyt Cook'in puoleen tarjoten h?nelle p??llikkyytt? aiotulle retkelle, johon tarjoukseen Cook mielell??n suostuikin.
Retke? varten varustettiin kaksi laivaa, joista suurempi "Resolution" niminen sai komentajakseen Cook'in ja pienempi "Adventur" uskottiin taas kapteeni Furneaux'in johtoon. Matkavarustukset tehtiin hyvin huolellisesti. Ruokavaroja otettiin mukaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi ja meritautia (keripukkia) vastaan oli matkueella tehollisia varukeinoja, niinkuin maltaita, hapankaalia, sitruunin mehua, senappia y.m. Paitsi p??llikk?kuntaa seurasi Cook'ia t?ll?kin retkell? tiedemiehi? ja maalareja; edellisist? mainittakoon kaksi saksalaista luonnontutkijaa (is? ja poika) nimelt? Forster.
Ennen l?ht??ns? sai Cook hallitukselta tarkan matkasuunnitelman. Sen