Jaakko Cookin matkat Tyynellä merellä | Page 6

k?ytettiin kaksi vaatepalaa, joista toinen ulottui hartioilta polviin saakka ja toinen oli kiedottu keskiruumiin ymp?ri. Naisten pukine oli muuten samanlainen kuin miestenkin.
Uusiseelantilaiset el?ttiv?t itse??n kalastuksella ja maanviljelyll?; pellot olivat tarkkaan eroitetut toisistaan aituuksilla. Asumuksien rakentamiseen ei uhrattu tavallisesti paljon vaivaa. Maahan pystytetyt hein?kasveilla t?ytetyt patsaat olivat seinin? ja katto muodostettiin yht? yksinkertaisesti. Venheet ja alukset rakennettiin sen sijaan sit? keinollisemmin. Ne olivat pitki? ja kapeita; suurempiin mahtui aina 100 mieheen asti ja v?liin yhdistettiin kaksi alusta yhdeksi. Koristukseksi leikattiin niihin kaikenlaisia piirroksia ja keulapuolella n?htiin niiss? tavattoman pitk?ll? kielell? varustettuja ihmisen p??n kuvia, jotka muuteukin olivat niin rumia kuin vaan mahdollista.
Uusiseelantilaiset kuuluivat samaan kansanheimoon kuin Seurasaarienkin asukkaat ja puhuivat melkein samaa kielt?kin. Vanha tarina kertoo ett? Maorit vaelsivat (noin 1300 paikoilla j?lk. Kr.) Sandwich-saarilta Uuteen Seelantiin, tunkien tielt??n sen alkuper?iset asukkaat. My?hempi tutkimus on levitt?nyt yh? enemm?n valoa kansanvaelluksiin Tyynen meren saarissa, mutta Cook'in ansioksi on kuitenkin luettava ett? h?n ensiksi on koonnut sit? seikkaa koskevia satuja. Luonteeltaan olivat Uuden Seelannin asukkaat raaemmat kuin Tahitilaiset, mutta sen sijaan my?skin uljaammat ja tavoiltaan puhtaammat. Kunkin heimon j?senet asuivat vahvasti varustetuissa kyliss??n ja olivat kesken??n mit? paraimmassa sovussa, vaan osoittivat sit? suurempaa julmuutta vihollisiansa kohtaan. Vangiksi joutuneille ei suotu mit??n armoa, vaan tapettiin s??lim?tt? ja sy?tiin sitten voiton kunniaksi vietetyiss? juhlissa. Kun Uusiseelantilaiset pitiv?t vihollisinaan kaikkia muukalaisia, voimme helposti ymm?rt??, mink? t?hden he katselivat karsain silmin Englantilaisiakin.
UUSI HOLLANTI.
Maaliskuun lopulla j?tti Cook Uuden Seelannin taaksensa ja saapui jo seuraavan kuun keskipaikoilla Uuden Hollannin rannikolle, jonka Englantilaiset luulivat olevan yhteydess? Tasmanin l?yt?m?n Van Diemenin maan kanssa. Seuraten matalavuorista, harvamets?ist? rannikkoa, purjehti Cook pohjoista kohden etsien soveliasta maallenousupaikkaa. Sielt? t??lt? nousevasta savusta huomasi h?n ett? maa oli asuttua ja kohtapa saatiin n?hd? kirjaviksi maalattuja asukkaitakin, jotka olivat varustetut keih?ill? ja jonkunlaisilla turkkilaisen miekan kaltaisilla puisilla heittoaseilla (bomerangeilla).
Er??n lahden rannalla koettivat Englantilaiset p??st? l?hemp??n yhteyteen n?iden asukasten kanssa. Mutta niinpian kuin he olivat l?hestyneet maata, p?tkiv?t villit pakosalle, paitsi kaksi miest?, jotka j?iv?t paikoilleen asettuen rohkeasti Englantilaisia vastustamaan. Uhkaavan n?k?isin? heiluttivat he aseitaan huutaen kielell?, jota ei Tupiakaan ymm?rt?nyt. n?it? rohkeita rannikkonsa puolustajia oli mahdoton saada suostutetuiksi sovinnollisilla keinoilla; heit? vastaan oli k?ytt?minen ampuma-aseita. Kun toinen heist? oli saanut haavan jalkaansa, pakeni h?n er??sen m?kkiin, vaan tuli kohta sielt? takasin kilvell? varustettuna ja ryhtyi uudelleen taisteluun yhdess? toverinsa kanssa. Kohta n?kiv?t villit kuitenkin heikkoutensa ja pakenivat. Englantilaiset nousivat silloin maalle, tutkivat tyhjiksi j?tettyj? asumuksia ja koettivat kaikin tavoin p??st? yhteyteen asukasten kanssa. Se oli kuitenkin turhaa, sill? villit karttoivat huolellisesti uusia tulokkaita. Kahdeksan p?iv?? viettiv?t Englantilaiset kuitenkin seudussa, kutsuen sen Botany-bayksi s.o. Kasvilahdeksi, syyst? kun kasvullisuus siell? oli mit? runsaimpia.
Cook purjehti yh? pohjoista kohden seuraten rantaa parin peninkulman p??st?. Matka oli eritt?in yksitoikkoista, jopa k?vi vaaralliseksikin noiden monilukuisten karien ja koralliluotojen kautta, jotka ulottuivat pitkin Uuden Hollannin koillisrantaa aina Uuteen Guineaan asti. Kuohuen loiskuivat meren aallot noita purjehtijalle vaarallisia kareja vastaan, jotka muodostavat v?lilleen ainoastaan soukkia kulkuv?yli?. Joskus nousivat Englantilaiset maalle, koettaen p??st? alkuasukasten yhteyteen, mutta yh? vaan huonolla menestyksell?. Cook nimitti kuivan, jokia kaipaavan rannikon Uusi-etel?-Wales'iksi, arvellen ettei siell? ollut mit??n, joka voisi houkutella eurooppalaisia uudisasukkaita; h?t?isell? tarkastusmatkallaan ei h?n huomannut ett? seutu oli kivenn?istuotteiden suhteen maailman arvokkaimpia.
Moni salakari oli onnellisesti v?ltetty kun "Endeavour" kes?kuun 10 p:n? ?kki? illan h?m?r?ss? t?rm?si 16 etel?isell? leveysasteella er??lle luodolle, p??sem?tt? siit? sen etemm?ksi. Asema oli vaarallinen, sill? koralliluodot ovat ter?v?k?rkisi? ja pianpa huomasivatkin merimiehet kauhukseen ett? osa k?li? ja muutamia lautoja laivan kupeesta oli irtautunut ja uiskenteli nyt rajusti loiskuvilla meren aalloilla. Viipym?tt? ryhdyttiin toimiin laivan irti saamiseksi ja siin? tarkoituksessa koetettiin sit? saada keve?mm?ksi heitt?m?ll? mereen kaikki mik? suinkin ei ollut v?ltt?m?tt?m?sti tarpeellista. Mutta ponnistukset olivat turhat, sill? karille joutuminen tapahtui vuoksen aikana, jonka t?hden merimiestemme oli odottaminen pakoveden ohimenoa, koettaakseen sitten taas parastaan seuraavan vuoksen aikana. Ep?toivoisen y?n j?lkeen valkeneva p?iv? n?ytti viel? selvemmin tilan vaarallisuutta. Koralliluoto oli murtanut laivan pohjaan rei?n ja sis??n tulleen veden poistamiseksi t?ytyi k?ytt?? kolme pumppua. Rannikko oli monen peninkulman p??ss? ja l?hest?ll? ei n?kynyt mit??n saartakaan, jonne olisi voitu pelastua yh? enemm?n uhkaavasta vaarasta. Toivottomuus oli yleinen, sill? vaikka laiva olisikin saatu irralleen, t?ytyi sen lyhyen ajan kuluttua vajota, kun tuo pohjassa oleva ammottava reik? olisi p??st?nyt veden vapaasti sis??n virtaamaan.
Mutta vaikka vaara olikin suuri eiv?t Cook'in miehet kadottaneet malttiaan ja kuuliaisuuttaan p??llikk??ns? kohtaan, niinkuin usein semmoisissa tilaisuuksissa tapahtuu. Ja kun sitten puolenp?iv?n aikana vuoksen tullessa taas ryhdyttiin pontevasti toimeen laivan irtisaamiseksi, onnistuttiinkin siin? viimein ja ilokseen huomasivat matkalaiset ett'ei reik? p??st?nyt enemm?n vett? sis??n kuin korallisaarella ollessakaan. Kun sitten er??n Monkhouse nimisen upseerin kekseli?isyydell? aukko oli saatu jokseenkin tyydytt?v?ll? tavalla tukituksi, l?hdettiin liikkeelle rannikkoa kohden, jotta siell? voitaisiin ryhty? laivan korjausty?h?n.
Kes?kuun 17 p:n? saavuttiin er??n pienen joen varrelle, jossa ryhdyttiin laivaa korjaamaan. T??ll? p??siv?t Englantilaiset viimeinkin l?hemp??n yhteyteen alkuasukasten kanssa. Ensi alussa osoittivat villit jonkunlaista yst?vyytt? Englantilaisia kohtaan, mutta riitannuttuaan sitten Cook'in miesten kanssa muutaman kilpikonnan omistuksesta, l?htiv?t he suutuksissaan tiehens?, sytytt?en matkalaistemme leirin ymp?rill? olevan heinikon tuleen ja