Jaakko Cookin matkat Tyynellä merellä | Page 4

huuhtoivat he suunsa ja k?tens? melkein joka suupalan j?lkeen. Mainittava on my?skin heid?n omituinen menettelyns? kuolleita haudatessa. Ruumiit asetettiin paarille ja annettiin m?d?t? muutamia kuukausia, jonka j?lkeen ainoastaan luut haudattiin sit? varten erityisesti rakennettuihin morai nimisiin paikkoihin. N?m? hautapaikat olivat varustetut usein komeilla hautapatsailla ja saarelaiset n?kyiv?t pit?v?n niit? suuressa kunniassa.
Uskonnolliset k?sitykset olivat saarelaisilla jokseen kehittyneell? kannalla; sill? he uskoivat yhden maailman luojan, vaikka kohta ajattelivat h?nen alapuolellansa olevan useita alijumalia eli haltijoita. Yhteiskunnallinen j?rjestys oli ylimyksellinen, ja mahtavimmille ylimyksille annettiin jonkunlainen kuninkaallinen arvo. Sellainen ylimys oli my?skin Tutaha, joka sotaisen kuntonsa vuoksi oli valittu kuninkaaksi, vaikka kohta h?nen is?ns? ja edelt?j?ns? oli viel? elossa.
* * * * *
Tahitin saarelta l?hdetty??n k?vi Cook l?heisi? pienempi? saaria tarkastelemassa ja huomasi ett? maanlaatu sek? asukkaat olivat niiss? kaikissa melkein samanlaisia. Huaheinen asukkaat tulivat h?nt? vastaan venheill??n ja astuivat vasta sitten laivaan kun olivat n?hneet siell? Tupian. Heid?n kuninkaansa Oree tarkasteli ihmetellen kaikkea mit? h?n n?ki Englantilaisilla ja ihastui kohta vieraisinsa niin ett? vaihtoi nimi? heid?n p??llikk?ns? kansa kutsuen h?nt? omalla nimell??n ja itse??n taas Cokeeksi. Uliteian ynn? kolme sen naapurisaarta otti Cook juhlallisilla tempuilla Englannin kuninkaan haltuun, l?ysi sitten viel? joukon pienempi? saaria ja nimitti koko ryhm?n Seurasaariksi.
UUSI SEELANTI.
Onnellisesti oli Cook t?ytt?nyt matkansa ensimm?isen teht?v?n, Venust?hden tarkastuksen. Alkuper?isen suunnitelman mukaan p??tti h?n jatkaa tutkimusmatkaansa ja l?hti sen vuoksi elokuun alkupuolella Seurasaarilta etel?ist? ilmansuuntaa kohden. Kuukauden ajan purjehdittuaan saapui h?n noin 40 etel?isen leveysasteen kohdalle, mutta silloinpa nousi niin ankara myrsky ett? matkustajiemme t?ytyi hieman per?yty? ja jatkaa sitten kulkuansa l?ntt? kohden. Kuukauden p?iv?t saivat he sitten taas purjehtia aavalla aukealla valtamerell?. Viimeinp? n?htiin veden pinnalla puun kappaleita, irtonaisia kasveja, ja maalintuja alkoi lennell? laivan l?heisyydess?. Lokakuun 5 p. muuttui vesikin v?riseksi ja seuraavana p?iv?n? tervehtiv?t merimiehet ilohuudoilla edess??n olevaa rannikkoa.
Maa tuli yh? selvemmin n?kyviin. Vuoriseudut olivat mets?isi? ja laaksoissakin n?htiin joitakuita puita. Ilmaan nousevasta savusta voitiin p??tt??, ett? seutu oli asuttua ja kun l?hemm?s saavuttiin, tuli n?kyviin pieni?, siev?nn?k?isi? majoja, venheit?, jopa ihmisi?kin. Merimiehet luulivat jo saapuneensa tuolle tuntemattomalle etel?iselle mantereelle, mutta toden teolla olivat he tulleet it?rannikolle Uutta Seelantia, jonka l?nsipuolella oli Tasman k?ynyt jo v. 1642.
Cook laski laivansa ankkuriin er??n joen suulle ja l?hti oitis muutamien seuralaistensa kanssa rantaa kohden. Kun alkuasukkaat huomasivat sen, l?htiv?t he ensi alussa pakosalle, mutta tuskin oli Cook astunut Banks'in ja Solander'in kanssa maalle, kun mets?st? t?yt?si ?kki? nelj? pitkill? keih?ill? varustettua miest? aikoen anastaa rannalla olevaa Englantilaisten venhett?. Muutamat pyssynlaukaukset kaatoivat kuitenkin yhden rynt??j?n, jolloin muut l?htiv?t pakosalle. Mutta my?skin Cook n?ki parhaaksi sill? kertaa l?hte? takasin laivaansa.
Seuraavana p?iv?n? huomasi Cook rannalla koko joukon alkuasukkaita ja kun h?n halusi hartaasti p??st? heid?n puheilleen, miehitti h?n kolme venhett?, otti Banks'in, Solander'in sek? Tupian mukaansa ja l?ksi soutamaan taas rannikkoa kohden. Huolimatta keih?ill? ja jonkunlaisilla kivikirveill? (asukasten kielell?: patu-patu) varustettujen villien uhkaavista liikkeist? nousivat Englantilaiset maalle ruveten keskusteluun joen toisella puolen olevien maan-asukasten kanssa. Tupia, jonka kielt? Uusiseelantilaiset Englantilaisten suureksi mielihyv?ksi ymm?rsiv?t, selitti ett? vieraat tulevat yst?vin?, etteiv?t he halua muuta kuin vett? sek? ruokavaroja ja ett? he tahtovat maksaa kaikki rehellisesti. Siin? sitten keskusteltiin jonkun aikaa ja viimein suostuivat alkuasukkaat tulemaan joen yli. Heille tarjottiin nyt lasikoristeita ja rautaa, mutta niist?p? eiv?t villit pit?neet paljon lukua; Englantilaisten aseet miellyttiv?t heit? enemm?n ja tempasipa yksi heist? t?htientutkijalta Green'ilt? mets?styspuukon. Kun toisetkin rupesivat sitten osoittamaan yh? suurempaa julkeutta, t?ytyi Englantilaisten turvata ampuma-aseisinsa. Mutta siit? oli seurauksena ett? villit heitt?ysiv?t taas jokeen ja pakenivat sit? tiet?ns? Englantilaisten n?kyvist?.
N?in raukenivat turhaan kaikki Cook'in yritykset yst?vyyden toimeen saamiseksi alkuasukasten kanssa. Mutta kun h?n tarvitsi v?ltt?m?tt?m?sti juomavett? ja kun vesi joen suullakin oli suolaista, tahtoi h?n hakea jonkun toisen maallenousupaikan. N?iss? tuumissa ollessaan huomasi h?n kerran kaksi venhett? l?henev?n rannikkoa. Nyt p??tti Cook k?ytt?? tilaisuutta hyv?kseen ja ottaa vangiksi venheiden miehist?n, saadakseen sitten heid?t hyv?ll? kohtelulla puolellensa. Mutta huolimatta Tupian yst?v?llisist? kehoituksista, ponnistelivat alkuasukkaat viimeiset voimansa p??st?kseen pakosalle ja kun toinen venheist? siit? huolimatta oli joutumaisillaan Englantilaisten k?siin, tarttui sen miehist? aseihinsa. Kahakassa, joka silloin syntyi, kaatui nelj? alkuasukasta Englantilaisten luodeista; muut kolme otettiin vangiksi vedest?, jonne he olivat hyp?nneet tappiolle jouduttuaan. Sopiipa arvata ett? vangiksi joutuneiden pelko oli sanomaton, sill? he luulivat joutuvansa varman kuoleman omiksi. Mutta kun he sitten huomasivat ett? nuo oudot voittajat osoittivat heille mit? suurinta yst?vyytt?, muuttui heid?n kauhunsa pelk?ksi riemuksi. Cook'in ihmisyst?v?lliseen mieleen koski kuitenkin heid?n viattomain toveriensa surma kipe?sti, sill? h?n ymm?rsi aivan hyvin, ett'eiv?t villit ansainneet suinkaan kuolemaa siit? syyst? kun he eiv?t ottaneet uskoakseen muukalaisten lupauksia. Kun vangiksi joutuneet olivat olleet jonkun aikaa Englantilaisten laivassa ja saaneet siell? lahjaksi vaatteita sek? korukaluja, p??siv?t he taas maalle, taivuttaakseen siell? muitakin yst?v?llisemmiksi Englantilaisia kohtaan.
Mutta rauhan ja sovinnon hieromiset eiv?t sittenk??n onnistuneet Cook'ille t?ss? paikassa, jonka h?n sen vuoksi p??tti j?tt??, nimitt?en sen Poverty bay'ksi s.o. K?yhyyden lahdeksi, syyst? kun sielt? oli mahdoton saada edes juomavett?k??n. H?n purjehti ensin pitkin saaren rannikkoa etel?? kohden, mutta k??ntyi sitten alkuasukasten nurjamielisyyden ja huonon ilman takia taas pohjoseen.