Jaakko Cookin matkat Tyynellä merellä | Page 3

Sen j?lkeen tuotiin sis??n kukko ja kana, jotka annettiin lahjaksi Cook'ille ja Banks'ille. Vastalahjaksi sai Tutaha silkkisen esiliinan, jonka h?n oitis mielihyvill??n vy?tti kupeelleen.
Ollakseen paremmin turvattuna mahdollisia vaaroja vastaan saarelaisten puolelta ja voidakseen rauhassa toimittaa t?rke?t t?htitieteelliset tarkastuksensa, antoi Cook rakentaa saarelle pienen linnoituksen. Samalla teki h?n kaikki mit? vaan voi, s?ilytt??kseen saarelaisten yst?vyytt?. Eip? h?n ottanut edes yht??n hirtt? linnaansa varten ilman heid?n luvattaan ja maksoi aina rehellisesti, mit? sen rakentamiseksi muuten tarvittiin. T?llaiseen varovaisuuteen olikin h?nell? sit? enemm?n syyt? kun saarelaiset, ensimm?isen h?mm?styksen puuskan ohi menty?, alkoivat osoittaa yh? suurempaa halua n?pistelemiseen, ja siit? taas oli seurauksena kaikenlaisia rettel?it? heid?n ja Cook'in miesten v?lill?. Niinp? tapahtui kerrankin, ett? er?s saarelainen tempasi vahtina olevalta Englantilaiselta kiv??rin ja juoksi sen kanssa toveriensa luo. Silloin tarttuivat saapuvilla olevat muut Englantilaiset aseisinsa, ottivat kiv??rinry?st?j?n kiinni ja tappoivat h?net. Siit?p? sitten syntyi saarelaisten keskuudessa aika melu ja Cook sai ainoastaan vaivoin entisen yst?vyyden palautetuksi.
N?pistelemist? eiv?t Tahitilaiset n?kyneet yleens? pit?v?nk??n min??n t?rke?n? paheena; sill? sit? harjoittivat heid?n arvokkaimmat miehens?kin. Kerran oli Cook muutamien seuralaistensa kanssa y?t? Tutahan luona. Vaikkei saapuvilla ollut muita kuin pelkki? tahitilaisia ylimyksi?, huomasivat Englantilaiset kuitenkin aamun koittaissa ett? osa heid?n vaatteuksistaan oli y?n aikana kadonnut. Varastettuja ei voitu mill??n tavoin saada takasin ja niinp? t?ytyi monenkin palata vierailultaan puoleksi eurooppalaisessa puoleksi tahitilaisessa pukineessa.
Kes?kuun 4 p:n? tehtiin tuo t?rke? Venust?hden tarkastus. Cook itse toimitti sen rakentamastaan linnasta samalla kuin Banks l?hti sit? varten Cimeo-nimiselle l?heiselle saarelle ja er?s kolmas mies tarkasteli t?hte? soveliaalta paikalta melkoisen matkan p??ss? Cook'in asemasta. Taivas oli koko ajan pilvet?n ja ilma muutenkin tarkastamiseen suotuisa; ainoastaan tavaton kuumuus tahtoi rasittaa liiaksi.
T?htitieteellisen tarkastuksen tehty?ns? oleskelivat Englantilaiset saarella viel? v?h?n toista kuukautta, tehden tuon tuostakin retki? sen sis?osiin tutkiakseen asukasten oloja sek? tapoja. Eritt?inkin oli Banks t?ss? suhteen ahkera tutkija. H?n seurasi kerran Matawain luona mereen laskevaa jokea pitkin ja l?ysi sill? vaelluksellaan j?lki? er??st? aikoja sitten sammuneesta tulivuoresta. H?n jakeli saarelaisille uusien kasvien, niinkuin meloonin, apelsinin, sitroonin y.m. siemeni? ja istuttipa niit? itsekin sit? varten rakentamaansa puutarhaan. Kerran tapasi Banks t?llaisella matkallaan joukon kuljeskelevia ilveilij?it?, jotka olivat h?nen suureksi ihmeekseen ottaneet laulujensa ja n?yt?ksiens? esineeksi Englantilaisten tulon Tahitiin ja heid?n toimensa siell?. V?h?? ennen l?ht??ns? tekiv?t Englantilaiset purjehduksen saaren ymp?ri nousten sill? matkalla usein maalle keskustelemaan asukasten ja heid?n p??llikk?jens? kanssa ja tehden samalla monta arvokasta tieteellist? huomiota.
Hein?kuun alkupuolella rupesivat Englantilaiset varustelemaan l?ht??. Sit? ennen antoi Cook hajoittaa linnansa ja tasoitutti sen ymp?rille rakennetut vallit. L?ht?p?iv?n aamuna (hein?k. 13 p:n?) ilmaantui Englantilaisten luo joukko Tahitilaisia j??hyv?isille. Toiset heist? olivat ??neti, toiset taas ilmoittivat kovalla ??nell? suruansa, jota Englantilaiset kuitenkin pitiv?t enemm?n teeskenneltyn? kuin todellisena. Pyysip? er?s saarelainen, nimelt? Tupia p??st? 13 vuotisen Tomio-nimisen palveluspoikansa kanssa Englantilaisten mukaan. Cook suostui mielell??n sellaiseen tarjoukseen, sill? h?n toivoi miehest? paljon apua tulevilla matkoillaan.
* * * * *
Ennenkuin l?hdemme seuraamaan Cook'ia etemm?ksi h?nen matkoilleen on meid?n mainittava niist? huomioista, joita h?n teki Tahitin saaren ja sen asukasten suhteen.
Tahitin on luonto varustanut mit? runsaimmilla lahjoillaan. Ilma on siell? aina mieto, taivas kirkas ja koko luonto niin vieh?tt?v? ett? saari n?ytti todellakin pienelt? paratiisilta matkan vaivoista v?syneiden purjehtijaimme silmiss?. Keski-osissa olevat vuoret muodostivat kapean, hedelm?llisen alangon pitkin meren rannikkoa ja my?skin sis?maassa tavattiin siell? t??ll? kauniita laaksoja. Maan tuotteista mainittakoon leip?puu, kokospalmu, banaani y.m.
T?rkein kaikista oli kuitenkin leip?puu, jonka noin lapsen p??n suuruiset hedelm?t antoivat asukkaille lumivalkeaa, pehmoista ja maukasta ravintoainetta. Eik? Tahitilaisten tarvinnutkaan jokap?iv?ist? elatustaan hankkiakseen tehd? juuri muuta kuin kiivet? leip?puuhun sen hedelmi? ottamaan. Mutta vaikka asukkaat el?ttiv?tkin itse??n p??asiallisesti kasvikunnan tuotteilla, hoidettiin saarella kuitenkin jonkunverran koti-el?imi?kin niinkuin kanoja, sikoja ja koiria; etenkin viimemainittujen lihaa pidettiin herkkuna.
Tahitin asukkaita kuvailee Cook vilkkaiksi ja yst?v?llisiksi ihmisiksi, mutta moittii heit? samalla n?pistelemisen halusta, jopa ep?siveellisyydest?kin. Kasvultaan olivat he kookkaita ja kaunisvartaloisia. Heid?n ihonsa oli ruskea, tummempi tai vaaleampi aina sen mukaan miten paljon he oleskelivat ulko-ilmassa. Miehet kantoivat tukkansa pitk?n?, vaan naiset sit? vastoin lyhyen?, ja sen koristukseksi k?ytettiin kukkasia tai lintujen sulkia. Korvarenkaita kannettiin my?skin, mutta ainoastaan toisessa korvassa. T?rkein koristuskeino oli kuitenkin ihon piirt?minen eli tatueeraaminen. Se tapahtui siten ett? pienell? hammasreunaisella v?riaineesen kastetulla luuliuskalla piirrettiin ihoon neliskulmaisia, ympyri?isi? tai muunlaisia kuvia.
Saarella vallitseva l?mmin ilmanala vaikutti ett'eiv?t Tahitilaiset tarvinneet suojella itse??n paljon vaatteuksilla. Usein oli vaan keskiruumis peitetty v?risell? vaatteella, jota valmistettiin saarelle omituisen vadelmapuun kuoresta. Eiv?tk? Tahitilaiset kaivanneet pysyv?isi? asumuksiakaan. Muutamat maahan pystytetyt pylv??t saivat olla majojen seinin?, jotka sitten varustettiin palmupuun lehdist? tehdyll? katolla. Laattialle asetettiin heini? ja mattoja, joilla saattoi istua p?iv?ll? ja lev?t? y?ll?.
Suurimman osan p?iv?? viettiv?t Tahitilaiset ulko-ilmassa, ja oleskelivat my?skin hyvin paljon vesill?. Heid?n venheens? n.s. kanot olivat tasapohjaisia pystysuorilla syrjill? ja erisuuruiset aina sen mukaan k?ytettiink? niit? sotaa, kalastusta tai muita matkustuksia varten. Sota-alukset olivat suurimmat ja niit?p? k?ytettiin parittain s.o. kaksi purtta liitettiin toisihinsa vahvasti sivuilta. Pienempi? venheit? soudettiin ainoastaan, mutta suurempiin oli laitettu purjeitakin.
Mit? muuten Tahitilaisten tapoihin tulee, huomauttaa Cook heid?n suuresta puhtauden noudattamisestaan. He kylpiv?t kolme kertaa p?iv?ss?, aamuin, keskip?iv?ll? ja illoin; ruokaillessaan