Jaakko Cookin matkat Tyynellä merellä | Page 2

rannalle, tapettiin heist? siell? kolme ilman mit??n syyt?. Tasman nimitti t?m?n l?yt?m?ns? maan Statenlandiksi, joka nimitys sittemmin vaihdettiin Uudeksi Seelanniksi. Samalla matkalla k?vi Tasman my?skin Tonga- eli Yst?vyyssaarilla. V. 1664 teki h?n viel? tutkimusmatkan Uuden Guinean rannoille, mutta siit? matkasta ei paljon tiedet?, syyst? kuin h?nen p?iv?kirjansa hukkuivat. -- Hollantilaisista matkustajista puhuessa on viel? mainittava Roggeven, joka v. 1722 l?ysi P??si?issaaren, Palliserin saaren y.m.
Seitsem?nnell?toista vuosisadalla alkavat my?skin Englantilaiset tehollisen vaikutuksensa meriliikkeen alalla. Heid?n satamistaan purjehti vuosittain rohkeita merimiehi? kaukaisille vesille ja syrj?yttiv?t siell? v?hitellen kaikki muut laivaliikkeen harjoittajat. Ensi alussa oli Englantilaisten meriretkill? kuitenkin sotainen, jopa merirosvouksenkin tapainen luonne, johon oli suurena syyn? sekin, ett? heid?n merimiestens? usein t?ytyi henkens? uhalla puolustaa itse??n muiden kateellisten valtain purjehtijoita vastaan. Mutta v?hitellen muuttuivat asiat. Euroopan muut kansat huomasivat ett'eiv?t he voineet vet?? vertoja Englannin merivoimalle; se varttui sen vuoksi varttuumistaan, jopa antautui viimein rauhallisen tutkimuksenkin palvelukseen.
Englantilaisten tieteelliset matkustukset Tyyness? meress? alkavat kuitenkin vasta 18 vuosisadan toisella puoliskolla. V. 1764 purjehti Byron hallituksen toimesta Tyynelle merelle tehd?kseen siell? tutkimuksiansa, joista ei kuitenkaan t?rke?mpi? seurauksia ollut. Kohta sen j?lkeen varustettiin uusi retki Wallis'in johdolla v. 1766. Purjehdittuaan Magellan'in salmen l?pi saapui h?n Vaarallisille eli Pomotusaarille ja sitten Tahitiin, jonka asukkaat ottivat tulijoita ensin kivienheitolla vastaan, vaan huomattuaan miten mahtavia muukalaiset olivat, muuttuivat n?yriksi, yst?v?llisiksi ihmisiksi. -- Hiukan my?hemmin k?vi my?skin Ranskalainen Bougainville Tahitin saarella ja antoi siit? kotiin palattuaan vieh?tt?v?n kertomuksen.
Mutta kaikkien n?iden retkien kautta ei saatu kuitenkaan ratkaistuksi tuota suurta kysymyst? uuden etel?isen mantereen olemisesta. Tosin oli moni jo Tasmanin retkien j?lkeen ruvennut ep?ilem??n koko juttua, mutta ennenkuin ep?ilys muuttui varmaksi tiedoksi, tarvittiin Jaakko Cook'in huolellisia tutkimuksia Tyyness? meress?.
* * * * *
Jaakko Cook syntyi v. 1728 pohjoisessa Englannissa k?yhist? vanhemmista ja sai jo aikaseen tottua ty?h?n sek? ahkeruuteen. Pienoisena poikana auttoi h?n is??ns?, herraskartanon renki?, maant?iss?, rupesi kolmentoista vuotiaana palvelukseen er??n maakauppiaan myym?l??n, vaan luopui kuitenkin kohta siit? toimestaan ja l?hti is?ns? suostumuksella merille. Ensi alussa sai nuori Jaakko olla laivapoikana er??ss? Englannin ja Irlannin v?li? kulkevassa hiililaivassa, mutta ollen ahkera ja tarkka toimissaan yleni h?n ensin matruusiksi ja sitten laivuriksi. Kun Englanti v. 1755 joutui sotaan Ranskan kanssa, meni Cook sotalaivastoon, kohosi siell? yliper?mieheksi ja l?hetettiin v. 1759 Amerikkaan, jossa h?n toimitti t?rkeit? teht?vi?, kartoittaen muun muassa useita tuntemattomia rannikkoja. N?iden ansioidensa t?hden m??r?ttiin h?n sodan loputtua v. 1764 New-Foundlandin meri-insin??riksi.
Vaikkei Cook olutkaan nuoruudessaan saanut mit??n koulu-opetusta, oli h?n kuitenkin omin neuvoinsa hankkinut itselleen tarkat tiedot ammattiinsa kuuluvissa asioissa. Mutta varsinaisten ammattitutkimuksiensa ohessa ty?skenteli h?n my?skin t?htitieteen alalla ja l?hetti v. 1766 Lontoon tiedeseuralle kertomuksen er??st? auringon pimenemisen tarkastuksestaan, her?tt?en siten puoleensa tieteellisenkin maailman huomiota. Sep? seikka vaikuttikin ett? kun pari vuotta my?hemmin Englannissa puuhailtiin er?st? t?htitieteellist? retke? Tyynen meren vesille, pyydettiin Cook'ia semmoisen retken johtajaksi.
T?htien tutkijat olivat, n?et, laskeneet ett? Venus niminen kiertot?hti joutuu kes?k. v. 1769 kiertomatkallaan maan ja auringon v?liin. Semmoista tapausta pidettiin hyvin t?rke?n? tieteelle, sill? sen avulla oli mahdollinen laskea auringon et?isyytt? maapallostamme. Kun yleisesti arveltiin ett? joku Tyynen meren saarista olisi eritt?in sopiva paikka sellaisen t?htitieteellisen tarkotuksen tekemiseksi, p??tettiin sinne l?hett?? retkikunta, jonka tarkoituksena olisi paitsi t?htitieteellisi? my?skin maatieteelliset tutkimukset. Teht?v? ei ollut siis helpoimpia, mutta Englannin amiraliteetti luotti kuitenkin tarpeeksi Cook'in taitoon ja kokemukseen antaessaan h?nelle p??johdon "Endeavour" nimisess? laivassa, joka oli varustettu aiottua retke? varten.

COOK'IN ENSIMM?INEN MATKA.
1768-1771.
TAHITIN SAARI.
Elokuun 26 p:n? 1768 l?hti Cook Plymouthin satamasta pitk?lle matkalleen. Paitsi laivav?ke? seurasi h?nen mukanaan t?htientutkija Green, ruotsalainen luonnontutkija Solander, tiedemies Banks y.m. Ruokavaroja oli varustettu puoleksitoista vuotta ja sit? paitsi oli laivassa runsaasti ampumavaroja ja aseita. Retken ensimm?iseksi tarkoitusper?ksi m??r?ttiin Tahitin saari, jota juuri parhaillaan kotiutunut maan ymp?ri purjehtija Wallis piti soveliaimpana paikkana retken t?htitieteelliselle tarkoitukselle.
Matkalla Englannista Madeiraan ja sielt? Etel?-Amerikan rannikolle ei tapahtunut mit??n mainittavampaa. Purjehtiessaan Tulimaan etel?rannatse oli Cook'illa tilaisuutta tutustua sen seudun kurjaan luontoon. Tammikuu oli k?siss?, siis keskikes? t??ll? maanpallomme etel?puoliskolla, vaan siit? huolimatta oli ilma kuitenkin joskus tavattoman kylm?. Maan asukkaat, nuo Etel?-Amerikan Lappalaiset, olivat sek? ruumiin ett? sielun puolesta mit? kurjimmalla kannalla. Ilman tarpeellisia vaatteita ja aseita voivat he h?din tuskin taistella el?m?ns? puolesta luonnon ankaria voimia vastaan. Kun Englantilaiset tarjosivat heille tavaroitaan, valitsivat he kaikenlaisia korukaluja paljon mieluummin kuin kirveit?, veitsi? y.m., joiden hy?ty? he eiv?t voineet k?sitt??.
Tyyneelle merelle p??sty??n suuntasi Cook laivansa suoraan luodetta kohden. Nytp? saivat matkalaiset purjehtia pari kuukautta n?kem?tt? muuta kuin vett? ja taivasta. Purjehdittuaan Vaarallisten saarien ohitse saapuivat he viimein huhtikuun 11 p:n? Tahitin rannikolle.
Saaren asukkaat tulivat venheill? Englantilaisille vastaan tarjoten heille rauhan merkiksi puunoksia ja ryhtyen sitten heid?n kanssansa vaihtokauppaan. Seuraavana p?iv?n? laskivat Englantilaiset laivansa ankkuriin Matavain lahdessa. Siell? antoi Cook miehilleen tarkat p?iv?k?skyt ja l?hti sitten muutamien seuralaistensa kanssa saarelle, joissa asukkaat osoittivat tulokkaille mit? suurinta yst?vyytt?, saattaen heit? pitkin kauniita lehtoja ja n?ytellen heille palmu- sek? leip?puiden varjossa olevia asumuksiaan.
Kerran veiv?t alkuasukkaat vieraansa er??sen asuntoon, joka oli muita saarella olevia paljon suurempi. Siell? majaili Tutaha niminen mies, joka kuninkaana hallitsi saaren isompaa puoliskoa. Englantilaisten eteen leviteltiin mattoja ja pyydettiin istumaan.