Järkimiehet miettimässä | Page 8

ehdottomasti henkivakuutuslaitoksen puolella, sen sijoitukset kun ovat sit? laatua, ett'ei niist? voi synty? sanottavaa tappiota. Sit? vastoin pankkien sijoitukset liikeyritysten rahantarpeen tyydytt?misess? usein voivat olla aivan arveluttavia -- kaikesta varovaisuudesta huolimatta. Olen kyll? vakuutettu siit?, ett? maamme pankit ovat t?ysin vakavaraisia ja hyvin hoidettuja, mutta sopii t?ss? mainita, ett? esimerkiksi Saksassa on nykyisin pankki toisensa j?lkeen mennyt kumoon, kuten sanomalehdist? olette lukeneet. Tiet??kseni ei ole yht??n henkivakuutusyhti?t? kukistunut. Tunnustettava kuitenkin on, ett? tietysti kaikki, mik? on inhimillist?, on tavallaan heikkoa. Kyll? kuitenkin uskaltaa sanoa, ett? henkivakuutuslaitos on ainakin yht? luja ja vakavarainen kuin pankkikin. Mit? sitten siihen tulee, ett? -- jos nimitt?in teit? oikein ymm?rsin -- pankit tarvitsevat kaiken, mink? haltuunsa saavat, voidakseen antaa rahoja liike- ja teollisuusyrityksille, niin eiv?t ne mit??n kadota sen kautta, ett? muutamia niitten talletuksista irtisanotaan. Jospa vaikka rohkein toiveeni t?yttyisi, s.o. ett? talletuksia omistavat maanviljelij?tkin muuttaisivat esimerkiksi puolet talletuksistaan henkivakuutuslaitokseen, niin ei siit?k??n synny haittaa pankeille. Ja muutoin tahdon t?ss? suhteessa huomauttaa er??st? t?rke?st? seikasta, joka koskee meit? maalaisia. Sanoitte juuri ?sken, ett? pankit tyydytt?v?t liike- ja teollisuusyritysten rahatarpeita. Mutta tuskinpa ne tyydytt?v?t meid?n rahatarvetta -- eiv?t ainakaan kohtuullisella korolla. En nyt puhu yksityisist? henkil?ist?, joitten rahatarpeita ei henkivakuutuslaitoskaan voi ottaa tyydytt??kseen, niiss? kun sijoituksilla ei ole sit? vakuutta, joka on moiseen laitokseen n?hden ehdottomasti tarpeellinen. Min? tarkoitan kuntain ja seurakuntain tarpeita. Kun tullessa puhelimme meid?n omaa kuntaamme koskevasta t?m?nkaltaisesta asiasta, sanoitte itse, ett? pankki vaatii 6 ja 7 prosentin koron. Semmoisen koron kyll? liike- ja teollisuusyritykset maksavat, eik? pankki taivu alhaisemmalla korolla kunnille lainoja antamaan. Mutta henkivakuutuslaitos, joka etup??ss? katsoo sijoituksen vakavaraisuutta ja pitk?aikaisuutta, saattaa rahoja antaa paljoa alhaisempaan korkoon. Olen huomannut sanomalehdist?, ett? usea kunta on saanut 5 prosentilla Suomi-yhti?lt? rahalainan. Ja kyll? kunnat ja seurakunnat n?in? aikoina tarvitsevatkin rahoja kansakoulujen ja pappilain rakentamisiin. Sijoittamalla varamme henkivakuutuslaitokseen, etenkin Suomi-yhti??n, teemme t?lle mahdolliseksi kuntain auttamisen niitten rahatarpeissa. Emmek? siin? tule mit??n uhraamaan, sill? johan ?sken kuulimme, ett? voimme saada noin 5 prosentin koron rahoillemme koko vakuutusajalta. Pankit kyll? nyt maksavat 5 % talletuksista, mutta talletuskorko on sangen vaihteleva -- yht'?kki? se voi aleta. On sangen ep?tietoista, saavatko kunnat silloin lainojensa korot alennetuiksi. En sit? usko, vaan luulen, ett? saavat ainakin jonkun ajan edelleen suorittaa 6 1/2 tai 7 prosentin koron. T?st? siis tulee meille kaksinkertainen tappio, ensin tallettajina tulemme saaman huonomman koron pankkitalletuksista, kuin mit? saisimme, jos varamme olisivat sijoitetut henkivakuutukseen. Toiseksi saamme kuntalaisina maksaa yh? suuremmat verot sen johdosta, ett? kunnan on t?ytynyt ottaa lainansa pankista, joka kantaa suhteettoman kallista korkoa. Pyyd?n mainita esimerkin. Jos tahdon talletustani vastaan ottaa lainan, niin saan Suomen Pankillekin suorittaa 6 % koron, ja yksityispankit vaativat kai enemm?n, henkivakuutusyhti? sen sijaan antaa kertamaksulla suoritettuja vakuutuksia vastaan lainoja 5 % korolla. T?mm?iset lainat eiv?t tietysti tule kysymykseen muulloin, kuin tilap?isess? h?d?ss?. Mutta kun nyt on syntynyt puuha yhteistoiminta-aatteen toteuttamiseksi, on meid?n otettava t?m?kin seikka ajateltavaksemme, sill? yhteistoimintaahan se on tavallaan sekin: henkivakuutus itsess??n on yhteistoimintaa siin? suhteessa, ett? ihmiset liittyv?t yhteen turvataksensa toinen toisiansa kuoleman vaikuttamasta taloudellisesta h?iri?st?. Mutta henkivakuutus voi viel? t?m?n lis?ksi tulla yhteistoiminnaksi sen kautta, ett? me sen avulla teemme kunnille ja seurakunnille mahdolliseksi saada rahatarpeensa tyydytetyiksi alhaisella korolla, josta taas seuraa verojen huokeimmiksi k?yminen. Eik? ole t?m?k??n puoli niin ylenkatsottava."
"Eip? totta tosiaan sinua suotta sanota kirjatoukaksi", alkoi M?entausta puhella. "Henkivakuutuksestakin ja kaikista muista siihen kuuluvista seikoista olemme nyt saaneet sinulta kuulla niin perinpohjaisen selityksen, ett? meid?n velvollisuus on antaa sinulle neuvo, jota pyysit. Jos t?m? asia olisi minulle nuoruudessani niin selvitetty, kuin t?n??n on tehty, niin totta tosiaan olisin viel? vakuutettu -- en ainoastaan siit? pienest? summasta, jonka alussa otin, vaan olisin siihen samaan my?skin sijoittanut osan mets?rahoistani, jotka sain noin 8 vuotta sitten" -- --
"No, eih?n viel? ole liian my?h?ist?", keskeytti Eljas. "Vastahan olette nelj?nkymmenennelj?n vuoden vanha, kuten ?sken kuulimme."
"Ik?ni ei ole esteeksi, sen kyll? tied?n, eik? terveysk??n, Luojalle kiitos. Mutta rahat -- nep? ne ovatkin jo tiess??n", huokasi M?entausta.
"Mihin ne ovat juosseet?" kys?si Elli. "Eiv?tk? ne ole pankissa tallessa, kuten" -- -- --
"Niin, -- ne olivat. Voinhan teille opiksi kertoa, kuinka k?vi ja kuinka on luullakseni k?ynyt monelle, joka tahtoo tuossa tuokiossa rikastua. Alussa olivat rahani pankissa, kunnes er??n? p?iv?n? saapui luokseni mets?asioitsija, joka ehdotti minulle ahv??rin. H?nen laskunsa olivat eritt?in loistavat: tulisi yhdess? vuodessa ansaitsemaan 50 prosenttia. H?n kyll? hoitaisi koko homman, eik? minun muka muuta tarvinnut, kuin vaan rahani liikkeesen antaa ja sitten hyv?t voitot nostaa. Vaimoni oli asiaan eritt?inkin innostunut" -- --
"Tuota vanhaa juttua tuo" -- -- --
"El? nyt sekoita. Me sovimme asian, min? noudin rahat pankista ja varmat kirjat tehtiin. Vuoden p??st? teki asioitsija vararikon, viel?p? siksi huonon, ett'ei edes puolta p??omasta saatane takaisin -- voitosta puhumattakaan. Se on juuri tuo ?kkin?isen rikastumisen toivo, joka niin useasti vie perikatoon. Min? oivallan, ett? henkivakuutus kyll? voittaisi paremmin alaa, ell'ei ihmissyd?meen olisi niin vahvasti juurtunut halu p??st? pian ja v?h?ll? vaivalla rikkaaksi. Viel? ei malta taipua hiljaiseen s??st?miseen, eik? v?hitellen, vaan