Järkimiehet miettimässä | Page 7

Kaarlo Hemmo Tiihonen
summa, joka on kerrassaan suoritettava, on melkoisen suuri. Ajatelkaapas nyt! Min? olen 27 ik?vuotta t?ytt?nyt. Jos otan 10,000 markan henkivakuutuksen sill? tavoin, ett? itse saan nostaa vakuutussumman 60 vuotta t?ytetty?ni, tulen siit? vuotuisesti maksamaan 267 markkaa eli siis 33 vuotena yhteens? 8,811 markkaa. Mutta kun suoritan maksun kerrassaan, p??sen 4,132 markalla. Olen siis voittanut 4,779 markkaa, jos nimitt?in el?n siihen asti, kun itse saan vakuutussumman nostaa. Mutta t?ss? on viel? er?s t?rke? seikka huomioon otettavana. Totta on, ett'ei liikevoitto ole ylimalkain pysyv?, vaan se vaihtelee. Mutta varmalta n?ytt??, ett? jos vaan ei henkivakuutusliikett? kovin ankarat vastukset kohtaa, pysyy liikevoiton vaihteleminen siin? varmojen rajain sis?ll?. Sen tavallaan havaitsemme Kalevan toiminnasta. Vaikka t?t? yhti?t? kohtasi ylikuolleisuus kahtena vuotena per?kk?in ja viel? lis?ksi v. 1900, ei se kuitenkaan aivan tykk?n??n ole lakannut voittoa jakamasta, vaikka se kyll? on kuihtunut kovin pieniin jako-osiin. Kun mielest?ni Suomi-yhti?, mit? vakuutustapoihin ja hoitokustannuksiin tulee, n?ytt?? olevan erinomaisen hyv?ss? asemassa, katson voivani laskea jonkun keskim??r?isen voittoprosentin koko vakuutusaikana pysyv?iseksi. Kuten ?sken mainitsin, on edell?kerrotusta kertamaksusta v:lta 1900 maksettu 2 1/3 ja 3 %:n v?lill?, riippuen t?m? vakuutuksen voimassaolon pituudesta. Jakoprosentti oli silloin 2.6 % matemaattisesta arvosta. Kun yhti? nyt vasta on ollut toiminnassa 11 vuotta ja kun tunnettu on, ett? mainittu matemaattinen arvo vuosi vuodelta kasvaa, niin arvelen, vaikkapa oletan, ett? jakoprosentti muutamilta vuosilta alenisikin, voivani laskea, ett? keskim??r?inen voitto tulee tekem??n vuosittain 2 % suoritetusta kertamaksusta. Voitto olisi siis vuosittain 82 m. 64 p. T?m? laskettuna 32 vuotena, tekee se koko vakuutusaikana 2,644 m. 44 p. Kun kertamaksu oli 4,132 markkaa, j?? siin? tapauksessa ainoastaan 1,487 m. 52 p., jotka todellisuudessa olen suorittanut tuosta 10,000 markan henkivakuutuksesta. -- Jos taas tehd??n sama laskelma vuotuisilla maksuilla suoritettavasta vakuutuksesta ja oletetaan, ett? voitot tekev?t 25 % vakuutusmaksusta, niin lopputulos on oleva, ett? on koko vakuutusaikana saanut takaisin yhteens? 2,120 markkaa. Kun t?m? v?hennet??n edell?mainitsemastani vakuutusmaksujen summasta, joka oli 8,811 markkaa, j?? siis 6,691 markkaa, jotka vuotuisilla maksuilla ovat tulleet suoritetuiksi 10,000 markan henkivakuutuksesta. Havaitsette kai, ett? etu on sen vakuutustavan puolella, josta vakuutusmaksu on suoritettu kerrassaan."
"Mutta en ole huomannut mit? korot tekisiv?t siit?, mink? itse tulee maksamaan", virkahti M?entausta. "Sin? vaan olet huomauttanut niist? suurista voitoista, joita yhti? antaa."
"Siin? olette oikeassa. Mutta voidakseni tehd? sen suuntaisen perinpohjaisen laskelman, pit?isi minulla olla enemm?n tietoja, kuin minulla valitettavasti on. Vaan jos laskemmekin 5 % koron niist? 4,132 markasta, niin ei se tee muuta kuin 6,611 m. 20 p. Jos siihen lis?t??n, mit? ?sken sanoin tulevani nettom??r?n? maksamaan eli 1,487 markkaa 52 penni?, niin nousee se vaan 8,098 markaksi ja 72 penniksi. Ja sopii t?st? kysy?, mist? pankista luulette saavanne 32 vuotena 5 %?"
"Mutta olisi laskettava korkoa korolle."
"Niin kai olisi, mutta silloin olisi my?skin laskettava korkoa korolle voitto-osuuksista. Muutoin t?ss? unohdatte er??n t?rke?n seikan, joka on koko henkivakuutuksen ydin. Ei henkivakuutus ole mik??n korkolaitos. Vaan siihen liittyess?ni tied?n, ett? olen velvollinen ottamaan osaa niihin suorituksiin, jotka tapahtuvat ennen vakuutusajan loputtua kuolevain vuoksi. Niinik??n on minun suoritettava osani laitoksen hoitokustannuksista. Ei kukaan ajattele sit?, ett? ne ovat juuri tallettajat, jotka maksavat pankkien kustannukset. T?m? j?? aina huomaamatta, samalla tavoin kuin sekin, ett? osakkeenomistajat saavat osinkonsa juuri siit? voitosta, mik? saadaan tallettajain rahoista. Osakep??oman korot eiv?t suuriin riit?. Keskin?isess? henkivakuutusyhti?ss? saavat vakuutetut ei ainoastaan kaiken koroista syntyneen voiton, vaan my?s kaiken muunkin voiton."
"Mutta on merkillist?, ett? tuo opettaja istuu aivan mykk?n?. Eik? teill? oppineena miehen? ole mit??n vastaan sanottavaa? Eih?n toki t?m? kaikki voi olla totta?" arveli M?entaustan em?nt?.
"Kyll? Eljas tiet??, mit? h?n puhuu", virkkoi Elli pikaisesti.
"Min? tulen viel? kauan aikaa olemaan vaiti, hyv? em?nt?. Nuoren miehen sopii kuunnella, kun vanhemmat puhuvat, sit? suuremmalla syyll? viel?, kun huomaa, ett'ei ole mit??n lis?tt?v?? tahi v?hennett?v??. Ja enn?t?np?h?n min? ajatukseni lausua my?hemm?ll?kin. Mutta ihmett? on, ett'ei henkivakuutus ole paremmin levinnyt, kun se on noin siunattu laitos, kuin t?ss? on esitetty."
"Onpa se mielest?ni hyvinkin laajalle levinnyt meid?n maassamme, jonka kansantaloudessa sill? on tavattoman suuri merkitys", lausui Eljas. "Kun ajattelemme, ett? Suomi-yhti?ll? on t?t? nyky? noin 29,000 henkil?? vakuutuksessa hieman yli 93 miljoonan markan p??omasta, niin eip? tuota ole v?h?p?t?isen? tuloksena pidett?v? 11 vuoden toiminnasta.
"Kalevalla on sen lis?ksi 55 miljoonan arvosta vakuutuksia. Totta kyll? on, ett? henkivakuutus voisi ripe?mminkin levit?, vaan on muistettava, ett? kaikki hyv?t aatteet hitaasti voittavat alaa. Monet ennakkoluulot ovat ensin poistettavat, ennenkuin tieto el?v?ksi tulee. Muutoin on mielest?ni asialle eduksi, ett? edistys ei ole liian ruttoa, sill? siten se varmimmin sulaa yhteen kansan oman tietoisuuden kanssa. Siten aate oikein lujasti juurtuu. Kansamme luonne on hidas, mutta mink? se omakseen omistaa, sen se omaisuutenaan pit??kin. -- Vaan jopa on aika teilt? tiedustaa, mit? aikeestani arvelette."
"Sanohan viel? kuitenkin ensin", -- puhui M?entausta -- "etk? arvele, ett? pankki kuitenkin on vakavaraisempi laitos, kuin henkivakuutusyhti?. Minusta ainakin tuntuu, kuin edellisess? olisivat rahat paremmassa turvassa. Ja muutoinhan pankit auttavat liike- ja teollisuusyrityksi? ja tyydytt?v?t niiden rahantarvetta, mit? henkivakuutuslaitos ei voi, eik? ymm?rt??kseni saane tehd?k??n."
"Mit? vakavaraisuuteen tulee, katson edun olevan
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 14
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.