Järkimiehet miettimässä | Page 6

set? ei ole voinut sanoa, ett'ei samoja s??st?j? olisi tehty muutenkin, vaikkapa 70 markkaa vuosittain olisi henkivakuutusyhti?lle suoritettu. Asianlaita on nyt kuitenkin niin, ett? moni markka menee turhuuteen, kun ei ole mit??n varmaa suoritusta teht?v?n?, jos kohta koetetaan olla kuinka tarkka tahansa; sit? vastoin tarpeettomat menot mahdollisesti v?himp??n supistuvat, kun on jokin sitoumus t?ytett?v?n?. Ja vapaaehtoisuuden pohjalle perustettuna on t?m? sitoumus sit? mieluisampi t?ytt??, kuin tiet??, ett? sen tulos lankeaa itselle eduksi, jos el??, sek? ett? sen tarkoitus on tehd? valoisammaksi sen sukupolven tulevaisuutta, joka meit? seuraa. Saattaa kyll? olla tunnottomia ja itsekk?it? vanhemp" -- - --
Puhe j?i kesken, kun saliin astui vanha Leena itkev? pikku Eljas syliss??n. "Minun t?ytyi tuoda" -- puheli h?n -- "lapsi ?idilleen. En saa sit? viihtym??n, en vaikka mit? tekisin."
Elli kiiruhti lasta ottamaan, mutta t?m? k??nsi p??t?ns? pois, huitoi k?si??n ja viel? enemm?n itki.
Eljaskin l?hti liikkeelle. "Onkohan h?n sairastunut?" kys?si h?n h?diss??n. Mutta kun lapsi huomasi is?ns?, ojensi h?n heti k?tens? ja syliin p??sty??n nojasi p??ns? is?n rintaa vastaan, nyyhkytti muutaman kerran ja sitten lakkasi itkem?st?. Is? kuivasi lapsen posket, silitteli hiuksia, eik? voinut olla painamatta pient? suukkosta pojalleen, jonka puhdasv?riset kasvot alkoivat jo kirkkaina loistaa, kuin kev?taurinko. "Mit?? Tulitko sin? taivainen olento ilmaisemaan mielihyv??si is?llesi siit?, ett? h?n koettaa parhaansa mukaan sinun tulevaisuuttasi turvata, kuten kunnon vanhemman tulee?... Mutta, Elli, mik? sinulla on? Ihanhan sin? vaalenet"...
"Ei ole mit??n vaaraa -- miten vaan lienee niin kummallisesti sattunut syd?nalaani."
"Tekik?h?n kirkossa olo sinulle n?in kovin kuumana p?iv?n? pahan el?m?n vai...?"
"?l? h?t?ile. Se on jo ohi, olen aivan ennallani."
"No, Leena, ottakaa nyt lapsi ja menk?? h?nen kanssaan pihamaalle kauniisen Jumalan luontoon."
Leena ja pikku Eljas poistuivat.
M?entaustan tarkka silm? huomasi, ett? ?skeinen sattuma teki kummallisen vaikutuksen Elliin. H?n tahtoi k??nt?? ajatuksia toisaalle ja alkoi puhua:
"Mit? sin? ?sken selitit vapaakirjasta, se on kaikki minulle aivan uutta. Kyll? min?kin olisin vapaakirjan ottanut, sill? en min? tarvinnut niit? rahoja. Vaan minulle sanottiin, ett? kun maksamasta lakkaa, ovat suorittamani rahat takaisin vaadittavat. Min? ajattelin, ett? miksi turhan vuoksi maksan rahojani tuolle yhti?lle, kun kuitenkin luulen vanhaksikin el?v?ni. Eik? silloin henkivakuutusta selitetty silt? kannalta, ett? se my?skin on s??st?miskeino vakuutetun omaksi hyv?ksi ja hy?dyksi. Vakuutus oli vaan otettava kuoleman varalta. Ei laisinkaan huomautettu, ett? siten tulee s??stetyksi raham??ri?, jotka muutoin eiv?t tule hy?dytt?v?sti k?ytetyiksi. Kun oikein ajattelen, niin kyll? olisi hauskaa ensi vuonna saada nostaa nuo 2000 markkaa, josta summasta olin henkivakuutuksessa. Se on kuitenkin ollutta ja mennytt?, eik? sit? k?y katuminen. Mutta selit?p?s, Eljas, mist? syyst? sin? haluat ottaa henkivakuutukset kertamaksuilla. Eik?h?n olisi mukavampaa maksaa vuotuiset vakuutusmaksut talletusten koroilla ja antaa rahain olla koskemattomina pankissa?"
"Sanokaapas te, set?, ensiksi, miss? yhti?ss? olitte vakuutettu?"
"Kalevassa olin ja tapahtui vakuutuksen ottaminen er??ll? kaupunkimatkalla muutama vuosi puheenalaisen yhti?n perustamisen j?lkeen. Silloin ei viel? v?litetty levitt?? tietoja henkivakuutuksesta maaseudulle. Olin silloin, kuten viel?kin katson olevani, edistyksen puolella, joskin kokemukset ovat minua el?m?n varrella opettaneet, ett'ei saa ilman tarkkaa miettimist? hyv?ksy? kaikkea uutta -- yht? v?h?n kuin miettimist? taasen ei ole vuosikausia teht?v?."
"Ei saa, eik? pid?k??n", lausui Eljas. "Sit? paitse ei nykyisin tarvitse tiet?m?tt?myydess? olla, kun esimerkiksi henkivakuutuksestakin on jo olemassa melkoinen kirjallisuus, josta voi oppia yht? ja toista. Niinp? esimerkiksi Suomi-yhti? on toimittanut koko joukon kirjaisia, joitten. tekij?iss? tapaa semmoisen miehen nimen, kuin on K. Suomalainen. Ja lis?ksi on Juhlajulkaisussa ja Vuosikirjoissa annettu hyvin seikkaper?isi? tietoja liikkeen yksityiskohdista, joista on paljon oppimista. Tutkimalla henkivakuutus-kirjallisuutta olen tullut havaitsemaan, ett? voidaan vakuutusyhti?ihin sijoittaa kertamaksuina suuriakin summia, eik? ainoastaan vuotuisesti suorittaa pieni? eri?. Kun yhti?n voitto nousee" -- -- --
"Voitto, mik? voitto?" kys?si M?entausta. "Eik? voitto joudu osakkeenomistajille?"
"Niin se tekee osakeyhti?iss?, kuten esimerkiksi Kalevassa. Mutta sekin yhti? antaa nyttemmin osan voitostaan vakuutetuille. Ensiksi saavat osakkeenomistajat voitosta 60,000 markkaa ja mit? sitten yli j??, se voidaan jakaa vakuutetuille. Mutta Suomi-yhti? on aivan vakuutettujen oma, se on n.s. keskin?inen yhti?, jonka koko voitto lankeaa vakuutetuille. Joskin t?m?n yhti?n t?ytyy viel? panna tuloistaan joku osa vararahastoonsa, niin se tapahtuu ainoastaan vakuutettujen hy?dyksi, sill? siten lis??ntyv?t yhti?n korkotulot, jotka taasen vuorostaan tulevat vakuutettujen osalle.
"Kun min? olen miettinyt tuota henkivakuutusta, olen tullut huomaamaan, ett? raham??r?n sijoittaminen kertamaksulla henkivakuutukseen tulee kyll? kannattavaiseksi. Kirjaisesta 'Henkivakuutus ja muu s??st?minen' saadaan selv?ksi, ett? semmoinen p??oma, joka on sijoitettu henkivakuutukseen 30 vuodeksi, antaa 3.1 prosenttia korkoa korolle maksetun p??oman kasvamisen kautta. Viimeisest? Vuosikirjasta olen taasen n?hnyt, ett? sama vakuutus t?m?n lis?ksi on antanut voittoa, joka vaihtelee noin 2 1/3 ja 3 prosentin v?lill?, riippuen t?m? siit?, kuinka kauan vakuutus on ollut voimassa. Voidaan siis laskea, ett? sijoitus, jos el?n niin kauan kuin itse saan nostaa vakuutussumman, on tuottanut korkoa keskim??rin 5 1/2 prosenttia. Mutta jos aikaisemmin kuolen, saavat perilliset koko vakuutussumman, jolloin rahat tietysti antavat suuremman koron. Ymm?rrett?v?? on, ett? jos odottamattoman pian sattuisi kuolemaan, tulisi rahallinen voitto viel? suuremmaksi, jos vakuutus olisi vuotuisina maksuina tehty, mutta kun sit? toivoo el?v?ns? vakuutusajan loppuun, on asia mielest?ni j?rjestett?v? niin, ett? p??st??n niin v?h?isell? k?teisen rahan suorituksella, kuin mahdollista on, olkoonpa vaikka niinkin, ett? se