Itämeren risteilijä | Page 7

Viktor Rydberg
en mit??n muuta, lausui Drake kylm?sti.
-- Hyv?, hyv?, virkahti valtakunnan-neuvos taputtaen Drakea olkap??lle. -- Sellaiseen mieheen voi luottaa. Toisenlainen vastaus olisi kukaties her?tt?nyt minussa ep?ilyst?. Me taistelemme jokainen oman tulevaisuutemme, omien hankkeittemme puolesta; mutta hakiessamme keinoja niiden edist?miseksi, on sit? parempi, kun l?yd?mme kaikille yhteisen keinon, jonka yhdistetyin voimin voimme saattaa liikkeeseen... Me riisumme nyt naamarin, me kumpikin, kuten usein ennenkin olemme toistemme edess? tehneet... Siisp?: mit? on herttua? Vallikoppa, jolla suojaamme itse?mme piiritt?ess?mme linnaa ... sit? tyhj?? keskustaa, jonka ymp?rille me is?nmaan ja oman itsemme yst?v?t, ved?mme ketjumme.
-- Aivan oikein, vastasi Drake. -- Min? sen vallan hyvin k?sit?n mahdolliseksi, ett? l?ytyy ihmisi?, jotka nousevat hallitusta vastaan, vaikkeiv?t heit? siihen ole saattaneet itsekk??t tarkotukset, vaan yksinomaan kunnioitus kuningas-vainajan tahtoa kohtaan, sellaisena kuin se h?nen testamentissaan on lausuttuna. Mutta se on minusta k?sitt?m?t?nt?, ett? joku k?visi t?m?n ruhtinaan puolelle, mieltyneen? yksist??n tuohon typer??n, narrimaiseen ja ilett?v??n henkil??n...
-- Tep? sen sanoitte, kautta Jupiterin! lausui valtakunnan-neuvos ja jatkoi intomielin: -- Jospa tiet?isitte, kuinka olen k?rsinyt ja viel? k?rsin H?nen Ylh?isyytens? t?hden! H?nen h??lyv?isyytens?, ep?luuloisuutensa ja tuima luontonsa s?ikytt?isi kenen muun hyv?ns?, vaan ei minua, hakemasta h?nen laisensa sielun lietteest? tukevata jalansijaa. Yht? vaikeata on rautakahleisiin kytke? meren aaltoja, kuin saada h?nt? kiintym??n m??r?ttyyn p??maaliin ja m??r?ttyihin keinoihin sen saavuttamiseksi. H?nen vihansa valtakunnanholhojia kohtaan on sammumaton, mutta h?n hautoo sit? toimetonna, niinkuin lohik??rme aarrettaan. H?nen rinnallansa t?ytyy lakkaamatta olla jonkun, joka kiihottaa h?nt? toimiin ilmaisematta etev?mmyytt?ns?, joka kukistaa h?net ja on olevinaan h?nen n?yrin palvelijansa ... joka ennen kaikkea osaa olla varova, sill? herttua on v?himmin luotettava mies t?m?n ilmankannen alla ja suostuisi h?t?tilassa, pelastaakseen oman nahkansa, pett?m??n yst?v?ns?. J?tt?? h?nen k?siins? jotakin jos kuinkakin v?h?ist?, oleellista todistusta aikeistamme, olisi sama kuin my?d? itsens? py?velille. Siit? huomaatte, yst?v?iseni, kuinka vaikeata...
-- Min? tied?n, teid?n ylh?isyytenne, lausui Drake, -- ett? te olette ainoa henkil?, jossa tarpeellinen m??r? ter?vyytt? ja malttia on yhtyneen?, ollaksenne n?kym?tt?m?n? renkaana herttuan ja tyytym?tt?mien v?lill?. Mutta sanokaapa: mit? on viime aikoina tehty meid?n hyv?ksemme? Olemmeko p??maalia askeltakaan l?hemp?n? vai emmek?? Kaikki n?ytt?? ilmeisesti olevan samalla kannalla kuin vuosikausi takaperin. Min? en voi hyv?ksy? t?t? ep?r?imist?, horjuvaisuutta ja ainaista lykk?yst?, jos yhdell? rohkealla iskulla k?y voittaminen kaikki yhdell? kertaa.
-- Mit?k? on tehty? K?rsittek? sitten kuulla minun luettelevan niit?, pikemmin sanoen, lukemattomia vaivoja, joita olen saanut kest??, yhdist?ess?ni jommoiseksikin yhten?iseksi, irtonaiseksi kokonaisuudeksi kaikkia n?it? harrastuksia ja ihmisi?...
-- Jotka jokainen sin?ns? ovat niin halveksittavia!
-- Aivan niin! Heitelless?ni, sanon min?, n?it? erilaisia sy?ttej?, joihin n?m? erilaiset kalat ovat tarttuneet. Muutamille kelpaa t?m?, toisille tuo. T?ytyy siis taitavasti k?tke? pyyteittemme paljous, jonka kautta hajaannus saattaa synty? ja pit?? n?kyviss? sit? v?h??, josta kaikki saattavat sopia. Ja viel?kin: kun t?t? joukkoa johdamme taisteluun, eiv?t muut kuin ainoastaan aniharvat p??miehist? saa tuntea sotasuunnitelmaa, joka muussa tapauksessa helposti voisi joutua vihollisen k?siin...
-- Hyv?, lausui Drake ja tyhjensi sarkkansa. -- Min? my?nn?n, ettei k?rsiv?llisyyteni ved? vertoja ihmettelylleni, jonka teid?n ylh?isyytenne kyky voittaa moisia vastuksia, minussa her?tt??. Puhukaamme sent?hden harvoin sanoin! Milloinka tarvitsette minua?
-- Min? hetken? hyv?ns?, yst?v?iseni. Valtiop?iv?t kokoontuvat muutaman kuukauden p??st?, ja ennenkuin ne hajaantuvat, t?ytyy kaikki olla tehty.
-- Niink? luulette?
-- Silloin tahi ei koskaan. Kolmen aatelittoman s??dyn keskuudessa on meill? jo suuri kannatus. Aateli ei ole herttualle uskollinen, mutta niinpian kun valtiokeikaus on saatu toimeen, on sen s??dyn kolmas ryhm? R?lamb etukynness?, pyyhk?sev? meid?n puolelle, sill? heti kun olemme riist?neet vallan holhojien k?sist? kumoamme kreivin etuoikeudet. Yrityksen toimeenpanoon tarvitaan teid?n kaltaisianne miehi?...
-- Survaus vain, niin savikuva romahtaa, lausui Drake, jonka veri viinin ja puhelun vaikutuksesta alkoi kuumeta. -- Miss? on oikeittain heid?n valtansa? Ei miss??n taivaassa eik? maan p??ll?, ellei hallittavien mielikuvituksessa, Kansa vihaa heit? samoin kuin se vihaa meit? kaikkia, joilla etuoikeuksia on...
-- Mutta tuo luulottelu onkin maailmavalta, yst?v?iseni...
-- Se on varjo...
-- Se on kumpaakin. Vallan vertauskuva on valta itse.
-- Eik? meit? vaan kukaan kuule? lausui Drake, nousten seisoalleen.
-- Olkaa huoleti! Min? olen yht? arka p??st?ni, kuin te omastanne.
-- Hyv? on. Mit?s muuta tarvitaan kuin ett? jonakin y?n? vangitaan nuo miehet, itsekukin s?ngyss??n, h?t?tilassa vaikka, surmataan heid?t? Ei yht??n k?tt? nouse heit? puolustamaan. Kymmenen p??tt?v?? miest?, siin? kaikki mit? tarvitaan ottaaksemme vallan miljoonien yli meid?n k?siimme.
-- Hiljaa, hiljaa, yst?v?ni! Viiden heikon kuolevaisen takana, joita kutsutaan valtakunnan holhojiksi, seisoo kuolematon, pyh? valta, jota ei kenk??n rankaisematta saa sortaa. Olkoon t?m?n vallan nimi joko Laki, Kansan Omatunto tahi Kuningasvalta, jos niin tahdotte. Meid?n on esiintyminen solvatun oikeuden nimess?, meill? t?ytyy olla niin sanottu pyh? kirjotus, johon turvautua oikeauskoisen kansan edess?...
-- Semmoinen pyh? kirjoitus on kuningasvainajan testamentti...
-- Niin on, ja sitten t?ytyy meill? olla laillinen ammattikilpi sein?lle ripustettavaksi...
-- Herttua...
-- Niin juuri! Ja sitten on hyv?n inhimillisen j?rjestyksen vuoksi v?ltt?m?t?nt?, ett? jotkut kansan edusmiehist? hankkivat ??nell?ns? vahvistuksen hankkeillemme samassa, kun niihin ryhdymme. Se on pyh? voitelu, jota ilman olemme henkiheittoja seikkailijoita. Ette my?sk??n saa olla aivan lukuunottamatta sit? seikkaa ett? heill?, noilla viidell?, on k?siss?ns? valtiokoneiston kaikki langat. Ei muuta kuin nyk?see vaan noita lankoja, niin tuhat itseksens? k?yp?? konetta joutuu liikkeeseen,
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 131
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.