Inger, Östråtin rouva | Page 8

meteliin; lupaa heille apuaan, kultaa ja kunniaa; -- ja sitten, kun tulee tosi leikki, puikkii matkaansa, piiloon naisten helmoihin.
Muuten min?, suoraan sanoen, kadun, ett? noudatin teid?n neuvoanne enk? menetellyt oman p??ni mukaan.
NILS LYKKE
(hiljaa).
Katumus on liian my?h?ist?, hyv? veli!
JENS BJELKE.
Sill? katsokaas, minua ei ole koskaan huvittanut kaivella m?yr?nkoloja! Min? odotin aivan toista. Nyt olen samonnut ratsumiesteni kanssa t?nne Jemtlannista asti; saanut Trondhjemin k?skynhaltian kirjelm?n, ett? minun on lupa etsi? kapinanyllytt?j?? kaikkialta, mist? haluan. Kaikki merkit viittaavat siihen, ett? h?n luikahti ?str?tiin --
NILS LYKKE.
H?n *on* t??ll?! *On*, sen sanon!
JENS BJELKE.
Niin, mutta mik? olisi siin? tapauksessa ollut luonnollisempaa kuin ett? olisimme n?hneet portit t??ll? kiinni, hyvin vartioituina? Jospa niin olisi ollut! Silloin olisin saanut k?ytt?? huovejani --
NILS LYKKE.
Mutta sensijaan avataan portit meille kohteliaasti selj?lleen. Saattehan n?hd?, -- jos rouva Inger Gyldenl?ve vastaa mainettaan, ei h?n salli vierailtansa puuttua ei ruokaa eik? juomaa.
JENS BJELKE.
Haihduttaakseen minut muilla jutuilla syrj??n asiasta. -- Mist? saittekin p??h?npiston, ett? minun piti j?tt?? ratsumiehet kokonaisen nelj?nnestunnin matkan p??h?n linnasta. Jos olisimme tulleet t?nne asevoimin, niin --
NILS LYKKE.
H?n olisi ottanut meid?t kuitenkin vastaan yht? tervetulleina vieraina. Mutta muistakaa, ett? silloin olisi vierailu her?tt?nyt huomiota. Ymp?rist?n talonpojat olisivat pit?neet sit? v?kivaltana Inger-rouvaa kohtaan; h?n olisi j?lleen noussut kansan suosiossa, ja katsokaas, *se* ei ole meille edullista.
JENS BJELKE.
Ehk?p? totta. Mutta mit? tehd? nyt? Kreivi Sture on ?str?tissa, sanotte. Mutta, mit? hy?ty? siit? minulle on? Rouva Inger Gyldenl?vell? on varmaan, niinkuin ketuilla, monet piilo-sopukkansa ja useampia kuin yksi k?yt?v? ulos. T??ll? me saamme, kaksi yksin?ist? miest?, kierrell? ja haistella miten kauan haluamme! Piru viek??n koko jutun!
NILS LYKKE.
No hyv?, rakas herra, -- ellei nyt se k??nne, johon l?hettil?steht?v?nne joutui, miellyt? teit?, niin j?tt?k?? ty? minun huostaani.
JENS BJELKE.
Teid?n? Mit? te sitten aiotte tehd??
NILS LYKKE.
?lyll? ja oveluudella saadaan t??ll? ehk? aikaan sellaista, jota ei voida asevoimin toteuttaa. -- Niin, rehellisesti puhuen, herra Jens Bjelke, minulla oli moinen mieless? jo eilen, heti kun kohtasimme toisemme Trondhjemissa.
JENS BJELKE.
Senk? vuoksi te taivutitte minut luopumaan huoveistani?
NILS LYKKE.
Voitiinhan sek? teid?n ett? minun asiani ajaa ?str?tissa parhaiten ilman sotilaita, ja sit?paitsi --
JENS BJELKE.
Piru teid?t perik??n, -- olin v?h?ll? sanoa! Ja minut samoin! Sill? olisihan minun pit?nyt tiet??, ett? teill? on aina ketunh?nt? kainalossa.
NILS LYKKE.
Niin, mutta katsokaas, t??ll? on se h?nt? tarpeen, muutoin eiv?t aseet ole samat. Ja minun t?ytyy tunnustaa, ett? minun on ylen t?rke?? suoriutua kunnialla ja kaikessa hiljaisuudessa t?st? teht?v?st?ni. Tietk??, ett? herrani ja kuninkaani oli minulle sangen v?h?n armollinen, kun t?nne matkustin. H?n arveli, ett? h?nell? oli syyns? siihen, vaikka luulen palvelleeni h?nt? niin hy?dyllisesti kuin kuka muu tahansa, monessa teht?v?ss?.
JENS BJELKE.
Sen mainetodistuksen voitte huoletta itsellenne antaa. Jumala ja koko maailma tiet??, ett? olette viekkain piru n?iss? kolmessa valtakunnassa.
NILS LYKKE.
Oh, kiitos kunniasta! Se nyt ei viel? suuria merkitse. Mutta t?t? ty?t?, joka on edess?ni, t?t? pid?n oikeana mestarin?ytteen?; sill? t?ss? on pistett?v? ansaan nainen --
JENS BJELKE.
Hahaha! Sill? alalla olette jo kauan sitten suorittanut mestarikokeet, rakas veli! Ettek? luule meid?n Ruotsissakin tuntevan laulua:
?Joka impi huokaa puoleen Herran: Jos omanani ois Nils Lykke kerran!?
NILS LYKKE.
Ah, se laulu koskee ainoastaan noin kaksikymmenvuotiaita naisia. Mutta rouva Inger Gyldenl?ve on viidenkymmenen paikkeilla, ja lis?ksi ovelampi parhaitakin. Koville ottaa nujertaa h?net. Mutta sen t?ytyy onnistua, -- mill? hinnalla tahansa! Jos minun onnistuu hankkia kuninkaalle tuon rouvan kustannuksella er?it? etuuksia, joita h?n kauan on tavoitellut, voin olla varma, ett? minulle uskotaan l?hettil??n teht?v? Ranskaan ensi vuonna. Tied?tte kai, ett? olen viett?nyt t?ydet kolme vuotta Pariisin korkeakoulussa? Haluni vet?? kiivaasti minua sinne j?lleen, varsinkin, jos saisin esiinty? niin arvokkaassa asemassa kuin kuninkaan l?hettil??n?. -- No, niin, -- on siis sovittu -- ett? te j?t?tte Inger-rouvan minun haltuuni? Muistakaa toki, -- silloin, kun viimeksi vierailitte K??penhaminan hovissa, annoin min? teille tiet? monenkin kauniin neitosen edess? --
JENS BJELKE.
Oh, kuulkaas, -- se jalomielisyys ei tainnut olla hyvink??n suurta. Teill?h?n oli k?sittely- ja kaulailuoikeus heihin kaikkiin. Mutta olkoon; koska nyt kerran olen joutunut v??r?lle tolalle, olen hyvill?ni, ett? pid?tte huolen koko asiasta. Mutta, sanallanne: -- jos nuori Sturen kreivi on ?str?tissa, niin te hankitte h?net k?sille el?v?n? tai kuolleena.
NILS LYKKE.
Ilmi-el?v?n? saatte h?net. Min? ainakaan en aio tappaa h?nt?. Mutta nyt teid?n t?ytyy l?hte? takaisin ratsumiestenne luo. Pit?k?? tie miehitettyn?. Jos huomaisin jotakin ep?ilytt?v??, saatte siit? viipym?tt? sanan.
JENS BJELKE.
Hyv? on. Mutta kuinka nyt p??sen ulos --?
NILS LYKKE.
Mies, joka toi meid?t t?nne, auttaa teit? siit? pulasta. Mutta -- kaikessa hiljaisuudessa --
JENS BJELKE.
Se on selv?. No, -- onnea sitten!
NILS LYKKE.
Onni ei ole minua pett?nyt ottelussa naisv?en kanssa. Kiiruhtakaa nyt!
(Jens Bjelke menee ulos oikealle.)
NILS LYKKE
(seisoo hetken hiljaa, kuljeksii ja katselee huoneessa hiukan ymp?rilleen; sitten sanoo h?n matalalla ??nell?)
Viimein olen siis ?str?tissa. T?ll? vanhalla ylimystilalla, josta muuan lapsukainen kaksi vuotta sitten minulle niin paljon kertoi. -- Lucia! Niin, kaksi vuotta sitten oli h?n viel? lapsi. Ja nyt -- nyt on h?n kuollut. (Hyr?ilee suu puolittain hymyss?.) ?Kukka taitetaan ja kuihtuu -- -- ?. (Katselee j?lleen ymp?rilleen.) ?str?t! Tuntuu kuin olisin n?hnyt kaiken t?m?n jo ennen; kuin olisin kotonani t??ll?. -- Tuolla on ritarisali. Ja sen alla --