Iloisia juttuja IV | Page 6

miellytt?v? nuori mies, pitk?, solakka, tummasilm?inen soittelija, joka n?ht?v?sti oli sivistynytt? alkuper??. Alituiseen h?n huilunsa lempeill? s?velill? huvitteli ik?vi? iltojamme. Oikeinpa j?imme suu auki kuuntelemaan, kun sielt? tuli tuttujakin s?veleit?, sellaisia kuin "Talvi on nyt laannut raivoomasta" ja "On mulle Suomi suloisin, vaan H?me siit?i kallihin". Tuskin uskoimme korviamme, mutta sitte ajattelimme mahdolliseksi, ett? nuo s?vellykset oli kaukaa ulkomailta Suomeen lainattu. Meist? tuli yst?v?t t?m?n irlantilaisen kanssa. Kerran iltah?myss? h?n minulle salavihkaa antoi taskustaan keksileivoksen, jonka oli onnistunut jostain laivan nurkasta "kahvaamaan". Min? t?h?n kohteliaisuuteen vastasin varastetulla sillill? -- ja toveruus oli perustettu.
Juutalaiset soittelivat huuliharppua. Illoin oli kannella kilpasoittajaiset ja tanssiaiset, joissa kumpikin kansallisuus koki panna parastaan. Ven?l?inen "prissakka" teki hauskan vaikutuksen, mutta yleens? olivat irlantilaiset tanssit vieh?tt?v?mpi?. N?m? tanssitilaisuudet n?yttiv?t olevan irlantilaisnaisten el?m?n t?rkeimm?t hetket. Kaiken p?iv?? he esiintyiv?t keskentekoisina, sen puolesta ett? heid?n hiuksensa -- luonnostaan varsin kitukasvuiset -- olivat kierrettyin? k?herrysneulojen ymp?rille, joitten v?list? paljas p??nahka pilkisteli. Mutta illan suussa nuo samaiset "kiharat" t?r?ttiv?t kaikessa loistossaan. -- Nuoremmat olivat enimmiten rehellisesti hampaattomia -- olivat kaiketi olleet huonoissa tienioissa viel? --; vanhemmilla oli tekohampaat tai omien j??nn?kset kimaltelevalla kullalla paikattuina. T?llaisessa asussa ynn? paksu puuteripaklaus ja maali p??ll? he esiintyiv?t kaikilla ensi luokan kaunottaren eleill?.
Laivassa oli l??k?rikin, joka kerran p?iv?ss? tarkasti siirtolaiskoppeja. Mies oli jotenkin yht? tieteellisen n?k?inen kuin Suomessa el?inv?lsk?rit. H?nen tarkastuksiensa j?lkeen n?yttiv?t torakat yht? virkeilt? ja el?m?nhaluisilta kuin ennenkin; m?t?nev? laivan lihavarasto levitti l?k?hdytt?v?? l?yhk??ns? l?heisiin koppeihin, ja pesuastiat pysyiv?t t?ynn? oksennusta perille saakka, kun ei kukaan viitsinyt niit? tyhjent?? ja puhdistaa. Silmi? pestiin varkain juomavedell?, vaikka siit? oli ankarasti kielletty. Oltiin juovinaan, mutta puhallettiin vesi suusta k?mmeniin ja huuhtastiin kasvot. Tarkastuksien ajaksi komennettiin kaikki yl?s kannelle, ettei ket??n j??nyt valituksia tekem??n. Muutamia p?ivi? ennen maalletuloa l??k?ri rokotti niit?, joissa ei n?kynyt rokotuksen j?lki?. Varsin vaarallinen temppu, sill? mokoma puoskari voi helposti saada aikaan verenmyrkytyksen. Arvaahan sen, ettei kelvollisen l??k?rin kannata olla niill? palkoilla, mit? ahnaat laivayhti?t maksavat.
Oli laivalla lasarettikin, joka samalla teki putkan virkaa. Er?s viinahullu siell? oli selvi?m?ss? ja sittemmin muuan toistakymment? alottava poika, joka meritaudin tuskissa oli etsinyt juomavett?, mutta saanut k?siins? suuren viinapullon ja, kuten kerrottiin, erehdyksess? tyhjent?nyt sen. Luonnollisesti ei laivan l??k?ri voinut pelastaa pojan henke?, vaan h?n kuoli ja haudattiin. Pari lautaa kahden puolen ruumista rautakahleilla kiini ja sitte laivan sivuportista mereen. Olihan siin? pappikin siunausta lukemassa. Ei niin pahaa paikkaa ole, miss? ei olisi pappia. T?ll?kin laivalla sanottiin niit? olleen kokonaista kolme kappaletta matkustajina. -- Sitte siirtyi lasarettiin pojan ?iti, joka oli sairastunut surusta tai pelosta, kun noin k?vi pojalle, joka h?nen olisi ollut viet?v? Amerikassa olevan is?n luo. Kun edell? kerrotut sylkemis- ja ulvomisharjoitukset sek? my?h??n y?h?n kest?v?t meluisat tanssit pidettiin juuri lasaretin oven ulkopuolella, voi arvata, kuinka rauhallista siell? oli sairastella ja kuoleman kanssa kamppailla. L??k?rill? luonnollisesti ei ollut aavistustakaan siit?, ett? tuollaiset pikkuseikat mit??n vaikuttaisivat heikon potilaan vointiin.
Noitten Ven?j?n juutalaisten perhe- y.m. suhteista koetettiin laivassa saada tietoja, ettei heit? tarvitseisi kuljettaa takasin Amerikan rannalta. Mutta siin? olikin mutka, kun ei ollut laivassa ket??n, joka olisi osannut ven?j?? ja englanninkielt?. Selvittiin siit? kuitenkin tulkitsemistavalla, joka oli viel? konstikkaampi kuin Suomen kuuluisa k??nn?sj?rjestelm?. Er?s suomalaisista osasi ven?tt?, toinen ruotsia ja er?s ruotsalainen englanninkielt?. Suomalainen kysyi ven?j?ksi ja k??nsi vastauksen suomeksi, toinen suomalainen tulkitsi sen ruotsiksi ja ruotsalainen sen k??nsi englanninkielelle. Tarkkaa siin? lie tullut, kun asia kulki kolmen tulkin kautta.
Laivamme viipyi 12 p?iv?? Glasgowin ja New Yorkin v?lill?. Kuului olleenkin alkuaan rahtilaivaksi rakennettu. Jotkut enemm?n matkustaneet kehuivat toisia linjoja paremmiksi kuin "Anchor", mutta toisten kertomuksista p??tt?en ei erotus taida olla suuri. Siirtolaista kohdellaan kaikkialla siirtolaisena.
Maata tulee v?hin ik?v?, kun viikkoma?riin n?kee vain vett? ja taivasta. Ja ihmisi? alkaa kaivata, ollessaan pitemm?lt? juutalaisten ja irlantilaisten parissa.
Kun parisen viikkoa on suljettuna valtamerenlaivaan, muodostuu se ik??nkuin omaksi maailmakseen, jonkunlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka puitteihin t?ytyy asettaa el?m?ns?, tahtoipa taikka ei. Ja olihan siin? yhteiskuntaa kerrakseen siin?kin, 1032 henke?, eli enemm?n kuin Naantalin kaupungissa asukkaita. Laivav?ke? oli 130 miest?, l??k?rit, parturit, leipurit ja kaikki siihen luettuina.
Harvoin n?htiin toisia laivoja, ehk? puoli tusinaa koko matkalla. Onhan se Atlanti sent??n siksi avara, ett? vaikka samojakin suuntia kuljetaan, ei toisiaan n?hd? kuin sattumalta. Liena jo alkoi ep?ill?, tokko siell? maata onkaan toisella puolella, ja v?itti laivan eksyneen pois oikealta kulkuv?yl?lt?. Oli t?ysi ty? todistaissa h?nelle, ett? t?ytyyh?n se Amerikka jossain t??ll?p?in l?yty?, koska satojatuhansia suomalaisiakin jo oli sinne siirtynyt samoja teit?, mit? mekin olimme kulkeneet ja mihin meille oli piletti myyty. Nytp? voin kuvitella Kolumbuksen ja h?nen toveriensa tunteita, kun ei kukaan ollut ennen kulkenut n?it? matkoja. Varma sen Kolumbuksen t?ytyi olla asiastaan, kun hidaskulkuisilla purjealuksilla uskalsi yritt?? ja sitke?sti vaan pyrki? eteenp?in, vaikka kuukausi meni kuukauden per?st? maata n?kem?tt? ja vaikka kaikki toverit ep?iliv?t, koko maailma ep?ili.
Vihdoin alkoi laivallamme huhu kertoa yh? lis??ntyv?ll? varmuudella, ett? ennen pitk?? jo ruvetaan tulemaan maihin. Er??n? iltana tiedettiin sanoa, ett? seuraava y? olisi viimeinen merell?. My?h??n me silloin oleskelimme kannella. Ja kun pimeni ilta, niin jopas pilkotti et??lt? laivojen