Haapakoskelaiset | Page 4

Ja ne miehet, jotka sielt? joskus palaavatkin, eiv?t aina ole samanlaiset kuin sinne menness??n. Mutta kuulkaammehan, mit? Erik kirjoittaa, tahdotko, Hanna, lukea meille h?nen kirjeens??
Neiti Hanna otti kirjeen k?siins?. Juuri h?nen yritt?ess??n lukemaan tuli puutarhuri Jaakko sis??n. H?n n?ytti hyvin vilkkaalta, niin ett? vapaaherra vanhus aivan pelj?styi ja luuli h?nen j?lleen langenneen viinan kiusaukseen.
-- No, mit? nyt sitte? kysyi h?n.
Jaakko kumarsi oven suussa ja vastasi leve?sti hymyten: niin, min? vain tulin ilmoittamaan, ett? se suuri englantilainen em? on saanut porsaita.
-- Mit? sin? sanot, Jaakko, no sep? oli iloinen uutinen. Kuinka monta porsasta?
-- Kuusitoista, ja Jaakko nauroi niin, ett? kaikki h?nen hampaansa n?kyiv?t.
-- Kuusitoista, no lempo soikoon, katsos sit?. Jaakko, mene ja sytyt? lyhti. Tule sin?kin, Maunu Jaakko, meid?n pit?? menn? katsomaan, se on minun kallis, uusi em?sikani, joka tuotiin Northumberlannista. Jaakko, vie sana my?s voudille ja vanhalle Vapulle, heid?n pit?? tulla mukaan. Muutamia porsaita t?ytyy toimittaa pois, muuten em? sy?pi ne suuhunsa.
Koko talo l?ksi liikkeelle. Vapaaherra heitti ylleen lyhyen turkin ja pisti jalkaansa suuret kalossit. Provasti sai vanhanaikaisen viitan, jossa oli senkin seitsem?n kaulusta, neiti Hanna heitti olkap?illeen saalin, ja pitk?ss? jonossa, etup??ss? nyt juuri ulos tullut vouti sek? vanha Vappu, marssittiin alas muhkean, tiilist? rakennetun sikol?tin luo, joka oli aivan puutarhurin asunnon vieress?. Is?karju makasi eri osastossaan yksikseen ja nukkui kaikessa rauhassa, pit?m?tt? v?h??k??n lukua perhehuolista.
-- N?yt?s, Vappu, tulta t?nne l?hemm?. Katsos, miten suloisia elukoita, sanoi neiti Hanna, ja h?nen kasvonsa loistivat tyytyv?isyydest?.
Suuri englantilainen ei ollut hyvill??n lapsivuodetervehdyksest?, vaan r?hki ?k?isesti ja n?ytti huolissaan lukevan suurta laumaansa.
-- Kuinka ruusupunainen se on tuo nuori em?, sanoi provasti.
-- Niin, eik? sill? ole my?sk??n mit??n harjaa, se on sile? kuin sipuli, lis?si Vappu.
Vapaaherra vanhus antoi heti kaikkein tarkimpia, k?yt?lliseen kokemukseen perustuvia neuvoja, kuinka suurta englantilaista tuli hoitaa, ett'ei se eksyisi toimittamaan betlehemil?ist? verisaunaa.
-- Kaikki te tied?ttekin, herra parooni, ihmetteli vanha Vappu is?nt?ns? monitietoisuutta.
-- Jahaa, nyt palaamme j?lleen yl?s ja tyhjenn?mme lasin suuren englantilaisen menestykseksi, ja kuukauden kuluttua sin?, Maunu Jaakko, saat porsaista pari kappaletta.
Provasti kiitti, ja niin l?hdettiin taas liikkeelle kev?tillan viile?ss?. Taivas oli id?n puolelta valoisa; kevyt, ilmainen, sinipunerva sumu verhosi laaksoa, ruisr??kk? narskutti oraspelloilla ja koski kohisi tuolla alhaalla.
-- Mik? ihana kev?tilta, t?m? tekee vanhoille hyv??, tuntee itsens? kymment? vuotta nuoremmaksi, eik? totta, veli?
-- Niin, kyll? se on varma tosi, mutta nyt menemme sis??n, toti j??htyy.
Vapaaherra ja h?nen vieraansa astuivat j?lleen vanhanaikaiseen huoneesen, k?viv?t istumaan suureen, nahalla p??llystettyyn sohvaan, tupruttivat piippujansa ja jatkoivat keskusteluaan siit?, johon se ?sken p??ttyi.
-- Poikasi kirje, niin, saammeko kuulla sen?
-- Tietysti. Hanna kulta, k?yp?s tuomassa t?nne Erikin kirje.
-- Kuulepas, kuinka teid?n v?linne, Erikin ja sinun, on nyt t?h?n aikaan? H?nh?n n?ytt?? kirjoittavan sinulle, sanoi provasti.
Vapaaherra huokasi. -- Hm, enimm?kseen h?n tietysti kirjoittaa sisarelleen. Min? saan kuulla h?nt? koskevat asiat kiertoteit?. Nyt on h?n kuitenkin kunnioittanut minuakin kirjeell?.
Provasti huokasi vuorostaan. -- Sin? olit liian ankara h?nt? kohtaan. H?n oli aina luonteeltaan hento, siin? h?n on ?itins? kaltainen. Min? sanoin sinulle moneen kertaan: pitele varovasti sit? poikaa. Sellaisia uneksijoita ja haaveksijoita kuin h?n pit?? kohdella eritt?in varovasti.
Vapaaherra katsoa tuijotti synk?sti eteens?. Se oli h?nen el?m?ns? katkerin muisto, h?nen suurin surunsa. H?nen ainoa poikansa oli niin kauan, kuin h?n voi muistaa, ollut kylm?, umpimielinen ja salaper?inen h?nt? kohtaan, vaikka h?n kaikille muille oli aivan avomielinen ja suora.
Vapaaherra vanhus oli asettanut itse??n kohtaan suuret vaatimukset, mutta samaa h?n vaati muiltakin, jotka olivat h?nen l?hell?ns?. Sit? paitsi h?n kaikkia muita, paitsi tyt?rt?ns? Hannaa, kohtaan menetteli jotenkin jyrk?sti sek? julkisessa el?m?ss? ett? kodissaan. N?in ollen eiv?t vaatimukset poikaa kohtaan suinkaan j??neet v?h?isiksi, eik? se tapa, jota h?n k?ytti niit? toteuttaessaan, ollut lempeimpi?. H?n oli pelj?stytt?nyt poikansa jo h?nen pienen? ollessaan, ja nuorukaisena tunsi poika is??ns? kohtaan kunnioitusta, joka melkein vivahti pelkoon. Paraastaan p??st?kseen vapaaksi ja riippumattomaksi n?ist? is?ns? ankaroista vaatimuksista oli Erik pyrkinyt kadettikouluun, mutta ennen kuin h?n sai luvan, oli monta ja kiihke?t? kiistaa tapahtunut is?n ja pojan v?lill?. Ja niiden vaikeiden aikojen muisto se nyt teki senaattori vanhuksen mielen raskaaksi.
-- No no, ero pehmitt?? paljon, hyv? veli. Aika parantaa kaikki haavat, ja Erik nyt kyll? k?sitt?nee, ett? sin? kaikissa tapauksissa tarkoitit hyv??. Mutta tuossapa jo onkin h?nen kirjeens?.
Zaritzin toukokuu 18--
Hyv? is?. Kuten n?et p?iv?yksest?, olen jo poissa Keski-Aasiasta ja silloin, kuin t?m?n kirjeen saat, j?lleen Europassa, oltuani nelj? vuotta taistelemassa Ural-j?rven seuduilla, Afganistanin rajoilla ja Syr Darjan varsilla. Min? olen saanut pataljoonan Moskovassa.
-- ?verstik?! Ja provasti tempasi piipun suustaan. Mit? sin? sanot! H?nh?n on vasta kolmen kymmenen ij?ss?, olipa sill? veitikalla onni!
Vapaaherra hymyili. -- Minun isois?ni is? komensi kolmen kymmenen ij?ss? jo armeijanosastoa. Mutta kuulehan edelleen:
... Kun meid?n sanomalehtemme harvoin v?litt?v?t t?k?l?isist? oloista, kerron kaikkein lyhyk?isimm?sti, mit? on tapahtunut siit? asti, kuin sinulle viimeksi kirjoitin. Marraskuun 26 p?iv?n? marssimme Skobelevin johdolla Dengil Tepe? vastaan er??st? kurjanp?iv?isest?, pienest? rajalinnasta Bamista, jossa olimme ik?vystytt?neet itsemme melkein kuoliaaksi asti niin? parina kuukautena, jotka siell? viivyimme. Meit? oli yhteens? 4,770 miest? ja 67 tykki?. Teketurkmeenien p??llik?ll? oli pitk? nimi: Evars Murad Tykma, ja