Fredrika Runeberg | Page 6

Aleksandra Gripenberg
vierailevat innokkaasti kesken??n, mutta heid?n ja naisten v?lille "on suuri juopa kiinnitetty". Kyll? minusta olisi mieluista muuttaa takaisin Helsinkiin." --
Kes?isin perhe oleskeli Kroksn?s'iss?, joka paikka pian tuli rouva Runebergille rakkaaksi. Suuresti h?nen mielt?ns? my?skin n?kyy virkist?neen matka, jonka h?n teki vuotta j?lkeen Porvooseen muuttamisen. K?ytiin Punkaharjulla, Imatralla, Savonlinnassa, Sortavalassa y. m. paikoissa. H?n kirjoittaa t?st?:
-- -- "Monet paikkakunnat, joiden kautta matkustimme, saattoivat meit? ajattelemaan, ett? ulkomaalaiset eiv?t ole aivan v??r?ss? kuvatessaan Suomea autioksi ja sivistyksen puutteessa olevaksi maaksi. N?ki ik?vi? seutuja, jotka eiv?t olleet samallaisia kuin H?meen ja Pohjanmaan viljelem?tt?m?t maisemat ja viel? v?hemmin ne muistuttivat viljeltyj? ja siisti? rannikkoseutujamme. Ei maanviljelyst?, siell? t??ll? vain joku viheli?inen kaski; asujamet ovat siin? m??rin kaskenpoltolla raastaneet ja h?vitt?neet maan, ett'ei silm?nkantamalla useinkaan n?e muuta kuin jonkun kitukasvuisen puunvesan, joka on vaivoin p??ssyt maasta nousemaan, mutta ei enn?t? puolta kyyn?r?? korkeammaksi, ennenkuin se uudelleen poltetaan poroksi. Imatran n?imme, mutta se ei varmaankaan esiintynyt loistossaan; siin? sanottiin olevan tavattoman v?h?n vett?. Mutta tuskinpa se koskaan voinee kauneudessa kilpailla Kyr?skosken kanssa, ei ainakaan nyt. Runebergin mielest? se oli kuin myllynr?nni, j?ttil?isten rakentama tosin, mutta sittenkin myllynr?nni. -- -- Luonnon ihmeen, v?h?n huomatun, mutta verrattoman ihanan olemme n?hneet; se on tuo niin sanottu Punkaharju l?hell? Savonlinnaa. Anna anteeksi, Hebe kulta, mutta sit? t?ytyy H?meen harjujen sanoa "sed?ksi"!
H?nen sis?llisen ja ulkonaisen el?m?ns? vaiheita l?hinn? seuraavina vuosina kuvaavat parhaiten Augusta Lundahlille kirjoitetut kirjeet. Siit? syyst? painatamme t?h?n niist? muutamia otteita:
Ilman p?iv?m??r??.
-- ?Taaskin vuosi kulunut loppuun. -- -- Olkoon alkava vuosi sinulle runsaan ilon vuosi, joka kuljettaa kintereill??n pitk?n rivin iloisia tovereita, eli oikeastaan j?lkel?isi?, sill? saattaahan melkein sanoa, ett? jokainen uusi vuosi syntyy edellisen sylist?. Toivotan sinulle tyyneytt?, iloa ja rauhaa, johon sekaantukoon huolia niin v?h?n kuin mahdollista, mutta en min? ymm?rr? "rauhan valkoisia kyyhkynsiipi?" tahi muuta tuollaista kiiltokorua, jommoista vast'ik??n luin er??ss? kirjeess?. Sinun t?ytyy pit?? hyv?n?si -- minun arkipuheluni paperille pantuna.
Syysk. 20 p. --37.
-- -- Sin? et voi kuvitella, kuinka min? t??ll? el?n erill?ni muusta maailmasta, sin? k?sit?t, ett? min? tarkoitan kirjallista maailmaa, sill? tieteellinen ja valtiollinen maailma minua huvittaa niin v?h?n, ett? min? en edes luo silm?yst? sanomalehtiink??n, jotka kuitenkin n?iss? asioissa voisivat auttaa minua p??sem??n tuosta minun t?ydellisest? tiet?m?tt?myydest?ni ajan tapausten suhteen. -- -- T?m?n paikkakunnan el?m?? en viel? voi sanottavasti arvostella -- -- mutta tuota viihtymyksen tunnetta, joka syntyy siit?, ett'ei tarvitse valita sanojaan, koska tiet?? olevansa varma siit?, etteiv?t toiset ymm?rr? v??rin -- sit? min? suuresti kaipaan, kun viel? lis?ksi kuulun niihin ihmisiin, joiden aina on ollut vaikea seurustella vierasten kanssa. -- --
Viihtyyk? Runeberg vai ei, sit? minun on vaikea sanoa. Luonnollista on, ett? h?n kaipaa paljon, ja k?sitt??kseen kuinka paljon kaivattavaa h?nell? on, t?ytyy tuntea kuinka sielustaan ja syd?mmest??n h?n oli kiintynyt siihen todellakin harvinaisen sivistytt?v??n ja sivistyneeseen henkeen, joka vallitsi niiss? nuorissa miehiss?, joiden kanssa h?n Helsingiss? seurusteli. Mutta samalla h?n on siin? kohden onnellinen, ett? kaikki ihmiset ja kaikki harrastukset her?tt?v?t h?ness? mielenkiintoa. H?n sanoi kerran minulle: -- -- "Minusta tuntuu kuin voisin kirjoittaa t??ll? paljon, minulla on mieless?ni niin paljon valmista, jota tahtoisin kirjoittaa ja sin? tied?t, etten min? koskaan kirjoita kes?ll? vaan ainoastaan talvella -- ja el?m? t??ll?, onhan sekin tavallaan talvea." En kuitenkaan luule, ett? me kumpainenkaan olemme oikeastaan k?rsineet siit?, mit? ik?v?ksi sanotaan. Kotini on hauska, lapset ovat yleens? olleet terveit? ja kilttej?, minulla puolestani on ollut niin tyyni ja iloinen aika, ett? se ep?ilem?tt? on el?m?ni valokohtia.
Toukok. 15 p. --38.
-- -- Siell? oli t?n? iltana mamseli ***, tuo kaunis, Runebergin "Hannan" ilmeinen kaksoissisar. Ihana kuin enkeli, suloinen, hieman vallaton, sanomattoman sulava liikkeiss??n. Joka ainoa liike ilmaisee: "oi, kuinka hauska on olla kaunis", -- mutta niin suloisella ja lapsellisen luontevalla tavalla, ettei se v?h??k??n loukkaa. H?n on, kuten sanottu, Hannan ilmeinen kuva. Min? pid?n niin paljon h?nest?, tahtoisin pit?? h?net luonani saadakseni hyv?ill? h?nt?. H?n muistuttaa v?h?n Azourasta, mutta enemm?n Hannaa."
Marrask. 11 p:n? --38 p?iv?tty kirje p??ttyy sanoihin: -- "Runeberg istuu omassa huoneessaan valvomassa muutamia koulupoikia, jotka -- kuten tavallista sunnuntaisin -- ovat suorittamassa j?lkeenistuntoaan." --
Tammik. 24 p:n? --39 h?n kertoo pienen pojan syntym?st?.
-- --- "Runeberg olisi ollut taipuvainen antamaan h?nelle Jonaksen nimen Almqvistin mukaan." -- Asia kun ratkaistiin arvalla, joutui "Jonas" tappiolle.
H?nen terveytens? oli yh? edelleen heikko. Tammik. 4 p:n? --41 h?n kirjoittaa:
-- -- "Koko minun sis?llinen olemukseni on niin lamassa, ett'ei mik??n voi oikein innostuttaa minua. Usein tahtoisin itke? tiet?m?tt? mist? syyst?. Se on kiitt?m?tt?myytt? ihmisess?, joka el?? niin onnellisissa oloissa kuin min?, mutta nelj?n kuukauden vankeus vuoteessa, se jo yksin?ns? lamauttaa mielt?, etenkin kun sen lis?n? viel? on tuo suunnaton raukeus ja voimien v?hyys, joka minua vaivaa. Musiikkia en ensink??n jaksa kuulla, se rasittaa minua niin, ett? muutaman minuutin kuluttua olen aivan sairas."
Tammik. 11 p:n? --41.
-- "Kesken kaiken -- -- mit? sin? ajattelet "Murgronan"-nimisest? julkaisusta? Naiskirjailijat n?kyv?t olevan samaa laatua kuin laulajattaret: ne, jotka johonkin kelpaavat, antavat ihmisten pyyt?? itse??n loppumattomiin asti ja pysyv?t sittenkin ??neti ja ne, jotka ovat kaikkein kehnoimpia,
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 19
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.