Ensitaistelujen ajoilta | Page 5

Joka toisena sunnuntaina p??si h?n vaan muutamiksi tunniksi ulos vapauteensa, nyt k?yden kolmatta kertaa tansseissa Palokunnan talolla.
-- Huvittaako siell? k?yd?? kysyi nyt Aarnio.
-- No en tied?! -- Se on nyt ollut semmoista, mit? lieneek??n. Kun ei ole ollut muuallekaan ment?v??! Kunhan saa jossain kulumaan senkin v?h?n ajan mit? voi palvelustyt?ll? olla!
-- Niinh?n se on! -- vastasi Aarnio ajatuksiinsa vaipuneena. ??nett?min? he nyt loppumatkan astuivat, lopulta seisattuen Julian kotiportille.
Siin? hyv?stelless??n yhtyiv?t taas katseensa syv?llisen?. Ja kun tuntemattoman voiman pakoittamana, jota ei itsek??n lopulta k?sitt?nyt, painaltui Julia yht?kki? huudahtaen Aarnion rinnoille, jolloin heid?n huulensa yhtyiv?t hurmaavan sielukkaaseen suudelmaan. Ne olivat pitki? ja tunteikkaan tulisia suudelmia, jotka yhdist?v?t heid?t toisiansa tapaamaan vastaisuudessakin.

IV.
Aarnio oli k?ynyt Kovasen asunnossa esitt?en kuukausikokouksen yhteydess? ilmoitettavaksi yleisen rautaty?ntekij?in kokouksen, jossa keskusteltaisi ja p??tett?isi toimenpiteist? kymmentuntisen ty?p?iv?n ja alimman tuntipalkan saamiseksi.
Keskustelu t?st? heid?n v?lill??n oli ollut kiivasta ja lopulta personallisuuteen menev?, sill? Kovanen oli kynsinhampain vastustanut nyt ainakin viel? koko puuhaa. Syyn? vastustamiseensa oli h?n my?skin tuonut esille, ett? se johtaisi ehk? lakkopuuhiin, jota h?n suuresti kammosi. H?n kun oli yleens? siin? uskossa, ett? ty?nantajat kyll? joskus antaisivat suosiollakin ty?p?iv?n lyhennyksen, sek? korottaisivat palkkoja vointinsa mukaan, silloinkun n?kev?t sen mahdolliseksi.
Olipa h?nen vastustukseensa viel? toisiakin syit?. H?nell? oli vakituinen paikka ollut jo viisitoista vuotta Aaltio & Sarvisen liikkeess?, jossa vanhimpana miehen? sai p?iv?lt? viisi markkaa ja urakkat?iss? enempikin, jonka piti itselleen nykyoloissa riitt?v?n?. Jos nyt h?nenkin ty?paikkansa tulisi lakkotilaan, voisi h?n ehk? pian menett?? paikkansa. Kun h?n ei ollut vuosikausiin pienemmiss? liikkeiss? ty?ss?, pelk?si h?n tottumattomana niitten ty?tapoihin ei voivansa tulla niiss? liioin en?? toimeen.
N?in ottaen huomioon kaikki itseens? kohdistuvat mahdollisuudet, t?ytyi pakostakin vastustaa nytkin.
Aarnio pois l?hteiss??n oli uhannut tekev?ns? valituksen johtokunnassa, jos ei puheenjohtaja kutsuisi asian johdosta kokousta.
Kiivain askelin, hermostuneena, k?veli nyt Kovanen asuntonsa lattialla tuumien ja tuskaillen mit? t?ss? oikeastaan olisi teht?v?. H?n tiesi Aarnion viev?n asian perille, kuukausikokoukselle, keinolla mill? hyv?ns? ja kun enemmist?, kaikki nuorimmat, suosivat Aarniota edell?k?vij?n??n, tulisi kysymys keskustelunalaiseksi v?kisinkin. N?in ollen joutuisi h?n lopullisesti kuitenkin h?vi?lle, joka merkitsisi samaa, kuin kokonaan luottamuksensa h?vi?minen yhdistyksess?.
Thja-ah! Kovanen repi kiukuissaan tukkaansa. Mik? neuvoksi, mik? nyt todellakin neuvoksi?!
Lopulta voi h?n jo niin paljon asettua, ett? istahti tuolille levollisemmin asiata miettim??n. L?ytyisik?h?n viel? jotain v?limahdollisuuksia, joista voisi pujahtaa ulos kunnialla, vaikkakin per??n antamalla? Kun h?n nyt oikein kaikilta puolin mietti ja punnitsi luuli h?n lopultakin aukon l?yt?neens?. Helpotuksen huokaus p??si nyt h?nelt?, samalla kuin kasvonsa kirkastuivat n?ht?v?sti. N?in se tulee k?yd?. H?n k?skee kokouksen, mutta tulee siell? tarmonsa takaa vastustamaan lakkopuuhiin ryhtymiseksi kaikkialla, mutta jos ei se auttaisi ... ainakin tehdasliikkeiss?. Niiss?kun ovat palkat suhteellisesti korkeammat ja ty?aika kymmenen ja puoli tuntinen. Pieniss? ?nyrkkiverstaissa? olivat palkat paljoa onnettomammat ja ty?aikakin enimm?kseen kaksitoistatuntinen. Ja kun niiss? tehtiin t?it? kappalekaupalla, venyi ty?aika melkeinp? aina pari kolme tuntia pitemm?ksikin. N?in h?n pelastaisi asemansa ty?paikassaan ja saavuttaisi samalla kaikkien toveriensa yksimielisen kannatuksen. Sanottu ja tehty. H?n heitti turkin hartioillensa kiiruhtaen ty?v?en ??nenkannattajan ?Nousevanp?iv?n? konttoriin.
Aarnio, poistuessaan Kovasen asunnosta tunsi my?skin tavallista enempi kiihtyneens? tuossa keskustelussa. Onpa se sittenkin aika visap?? tuo mies, ajatteli h?n harmistuneena. Viitsiikin yh? vaan jankata vastaan, vaikkapa tiet??kin enemmist?n yhdistyksess? jo olevankin samaa mielt? kanssani. Mutta samapa tuo. Jospa ei se k?skisik??n kokousta, tulisi h?n esitt?m??n asian ensim?isess? kuukausikokouksessa ja sitteh?n olisi ihmett?, jos ei se menisi my?skin semmoisenaan yleisess? kokouksessa l?vitse. Siksi hermostunut oli h?n kuitenkin t?st? kohtauksesta ettei voinut pysytell? kotona, vaan meni Juliata tapaamaan, jospa sen onnistuisi p??st? ulos edes hetkeksi k?velylle.
T?m? jo heti Aarnion n?hty?ns? huomasi, ett? jotain erinomaisempaa oli tapahtunut. Tuo h?nen mielest??n sielukas mies, jonka silm?t s?ihkyiv?t aina niin ihmeen kirkkaina ja onnekkaina, omasi nyt katseessaan jotain pist?v?mp??, samalla kuin k?yt?ksens? oli levoton. Eik? tuo tahtonut p??st? edes puheen alkuunkaan.
-- Kuules Kaarlo, yst?v?ni, kysyi nyt Julia, -- mik? sinulla on? Onko jotain erinomaisempaa tapahtunut?
-- Eih?n mit??n! vastasi Aarnio umpimielisen?, samalla kun kuitenkin ??nens? omituisesti v?r?hteli.
-- Kyll? sinulla jotain on syd?mell?si, vaikkakin koetat sit? salata, jatkoi Julia. -- Voinethan tuon sanoakin.
-- Niin voinhan tuon nyt sanoakin mieliksesi, vastasi jo Aarnio rauhoittuneemmin. -- Se on niit? ijankaikkisia yhdistyksen asioita, josta taaskin olen levoton.
-- Yhdistyksen, toisti Julia. -- Mutta sanoppas nyt minulle yst?v?ni, mit? siell? ty?v?enyhdistyksess? oikein puuhataan! Min? olen sen toimintaa niin v?h?n seurannut enk? sen vuoksi tied? siit? tuon taivaallista!
-- Hm! Aarnio hym?hti. Se on nyt semmoista ett? k?visi siit? pitk?ksi sinulle selitteleminen! -- Muuten Aarnio naisseurassa ollessaan tunsi aina kuin jonkunlaista ep?r?iv?? kainoutta yhdistyspuuhista puhuessaan. Niin aatteen mies kuin h?n olikin, k?sitt?en samalla ett? siit?, niin naisille kuin miehillekin olisi eroituksetta ja joka k??nteess? puhuttava, tunsi h?n kuitenkin melkeinp? vastenmielisyytt? ryhty? siit? naistuttavilleen kertoilemaan. Tavallisesti h?n aina etsikin naisseuraa piireist?, jotka eiv?t kuuluneet yhdistyksiin.
-- Mutta sittenkin on sinun minulle nyt edes hiukan teht?v? selvyytt?, vaati vaatimalla Julia. -- Teetk?s sen yst?v?ni?
Samalla painaltui Julia yh? lujemmin Aarnion kylkeen katsoen samalla mit? herttaisemmin h?nt? silmiin:
-- Miten hennotkaan sit? minulta kielt???!
-- Siell? ajetaan paljon hyvi? asioita, vastasi nyt Aarnio. -- Meill? rautaty?ntekij?in yhdistyksess? otetaan nyt esille kymmentuntisen