Enoni | Page 7

kuin minusta kaikki olisi ollut niin kuin olla pitikin ja aivan kuin olisin ajatellut vain omia tarpeitani v?litt?m?tt? kaikesta muusta.
Heti ensi silm?yksell? majan sis?inen puoli todisti, mit? mielest?ni oli ilmaissut jo ulkopuoli, ett? t?m? maja ei ollut mik??n asuntopaikka, vaan ett? t?m? mies oli t??ll? vain yhtymist? varten. Rappaus oli seinist? lohkeillut suurina telein?, ja siell? t??ll? oli paksu home. T?ss? suuressa huoneessa ei ollut muita huonekaluja kuin pahanp?iv?inen p?yt?, kolme puulaatikkoa, joita voi k?ytt?? istuimina ja kasa verkkoresuja muutamassa loukossa. Muuan laatikko oli palasina, ja kirves vieress?, niin ett? siit? n?ki, mist? oli puita saatu nuotioon. Vaan huomioni k??ntyi eritt?inkin p?yt??n, sill? siin? lampun ja kirjan vieress? oli avonainen koppa, josta n?kyi savustetun paistin konkkaluuta, leipi? ja musta pullon kaula.
Jos is?nt?ni oli ollut ep?ilev? ja tyly alussa, niin korvasi h?n nyt sen ylenm??r?isell? syd?mellisyydell?, josta yh? enemm?n jouduin ymm?lle. H?n surkutteli minua, kun olin niin m?rk? ja loassa, ja veti muutaman puulaatikon nuotion luo, ja leikkasi viipaleen paistista ja antoi palan leip??. Vaan min? huomasin, ett? vaikka h?n hymyili, niin h?nen silmiss??n n?kyi kuitenkin ihmettelev? ja tarkastava katse aivan kuin h?n olisi tutkinut, mik? olen miehi?ni.
"Te kyll? ymm?rr?tte", sanoi h?n teeskennellyll? luonnollisuudella, "ett? kauppiaan meid?n p?ivin?mme, niin kuin minunkin, t?ytyy tehd?, mink? h?n voi, saadakseen tavarat luotettavasti k?siins?, ja jos keisari, Jumala h?nt? suojelkoon, viisaudessaan n?kee hyv?ksi lopettaa vapaakaupan, niin t?ytyy menn? sellaisille paikoille kuin t?m?kin on, p??st?kseen niiden kanssa yhteyteen, jotka tuovat maahan tupakkaa ja kahvia. Saatte olla varma, ett? itse Tuilerioissa ei ole ollenkaan vaikea saada tavaraa mit? hyv?ns?, ja keisari juo kymmenen kuppia oikeaa mokkaa p?iv?ss?, kysym?tt? mist? se on, vaikka h?n tiet??, ett? sit? ei Ranskassa kasva. Kasvivaltakunta on viel? muuan niist? harvoista valloista, joita Napoleon ei ole viel? saanut valloitetuksi, ja ellei olisi kauppiaita, jotka antautuvat vaaraan ja vaivoihin, niin mist?h?n saisimme elintarpeemme. Min? otaksun hyv? herra, ett? kunhan tekin ette vain liene merenkulkija tai kauppamies?"
Min? vastasin vain, ett? en ole, vaan min? n?in, ett? vaiteliaisuuteni vain kiihotti h?nen uteliaisuuttaan. Silmist??n n?in koko ajan, kun h?n puhui, ett? h?n valehteli kaikki. Kun nyt h?nt? tarkastelin lampun ja nuotion t?ydess? valossa, niin huomasin, ett? h?n oli viel? kauniimpi kuin ensi silm?yksell?, vaan tuollainen kauneusmuoto ei ollut koskaan ollut minun aistini mukaista. H?nen piirteens? olivat niin hienot, ett? ne olivat melkein naiselliset, ja niin s??nn?lliset, ett? ne olisivat olleet aivan t?ydelliset, jos vain ei alahuuli olisi ollut ulkoneva ja riippuva. Kasvonsa n?yttiv?t viekkailta, vaan niiss? ilmeni heikkoutta ja herkk?? kiihkoa. Minusta tuntui, ett? kuta l?hemmin opin h?nt? tuntemaan sen v?hemmin minulla oli syyt? mielisty? h?neen tai pel?t? h?nt?.
"Te varmaankin annatte anteeksi, kun alussa olin niin tympe?", sanoi h?n. "Keisarin tultua t?nne rannikolle t??ll? vilisee poliisivirkamiehi?, niin ett? kauppiaan t?ytyy olla varoillaan. T?ytyyh?n teid?n my?nt??, ett? min? en suotta pel?nnyt, kun teid?n pukunne ja muotonne ovat sellaiset, ett? niit? h?mm?styy n?in my?h?isell? ajalla ja t?llaisella paikalla tavatessaan".
Minulla oli ihan kielell? tulossa samat sanat h?nest?, vaan kuitenkin hillitsin.
"Min? vakuutan teille, ett? min? olen vain eksynyt matkailija. Nyt kun olen saanut v?h?n lev?ht?? ja sy?d?, niin en en??n tahdo olla rasitukseksenne."
"Ette ole v?himm?ll?k??n tavoin rasitukseksi ... parasta on, ett? j??tte t?nne, sill? myrsky kiihtyy my?t??ns?."
Ja saatuaan sen sanotuksi, alkoikin savupiippu ulvoa ja jymist?, ett? olisi luullut koko h?kkelin luhistuvan siin? silm?nr?p?yksess?. H?n meni akkunaan ja katseli varovasti ulos, aivan samalla tavalla kun h?n teki minunkin l?hestyess?ni majaa.
"Asia on n?hk??s niin, herra Laval", sanoi h?n k??ntyess??n takaisin ja tekeytyen toverilliseksi, "ett? te minulle tekisitte hyv?n ty?n j??dess?nne t?nne puoleksi tunniksi."
"Miten niin?" kysyin uteliaana ja ep?ilev?n?.
"Niin n?hk??s, totta puhuen, odotan t?nne muutamia henkil?it?, joiden kanssa olen asioissa, vaan syyst? tai toisesta he eiv?t viel? ole saapuneet, ja min? haluaisin menn? katselemaan suolle, olisivatko he eksyneet. Mutta jos he sill? aikaa sattuisivat tulemaan, ja maja olisi tyhj?, niin luulisivat, ett? min? olen mennyt tieheni, ja se olisi hyvin ik?v??. Min? olisin hyvin kiitollinen, jos te j?isitte t?nne puoleksi tunniksi ja selitt?isitte asian heille, jos en sattuisi tapaamaan heit? matkalla."
Pyynt? tuntui hyvin luonnolliselta, ja kuitenkin h?nen silmiss??n oli sama ilme, joka minulle vakuutti, ett? se oli valetta. Mutta mielest?ni minulle ei ollut mit??n vahinkoa siit?, jos noudatinkin h?nen pyynt???n enk? mill??n muulla tavoin olisi p??ssyt paremmin tilaisuuteen tyydytt?m??n uteliaisuuttani. Mit? oli tuossa suuressa takassa, ja mink? vuoksi h?n oli kiivennyt sinne yl?s n?hdess??n minut? Seikkailullani ei olisi ollut mit??n merkityst?, jos en olisi saanut t?t? seikkaa selville, ennen kuin l?hdin matkaani jatkamaan.
"Niin", sanoi h?n siepatessaan mustan leve?lierisen hattunsa ja kiiruhtaessaan ovelle, "min? olen varma, ett? te ette kielt?ydy, min? en voi viipy? kauan, muuten voi koko kauppani menn? myttyyn." H?n sulki joutuisasti oven j?lkeens?, ja kuulin v?h?n aikaa porskuvia askeleita, jotka sitte sekausivat myrskyn tohinaan.
T?m? salaper?inen maja oli nyt hallussani, min? nyt voin sit? tutkia ja kaivaa esiin sen salaisuuksia. Otin kirjan, jonka h?n oli pannut p?yd?lle. Se oli Rousseaun "Contrat social" -- oivallista lukemista, vaan sellaista ei juuri luulisi kauppiaan kulettavan mukanaan,