Ennen ja nykyään 1 | Page 5

Hanna Ongelin
usein mietiskellyt. Min? tied?n itsest?ni, millainen halu minulla oli lukemiseen nuorena, kuinka min? valvoin monta valoisaa kes?y?t? lukemalla veljeini kirjoja ja kuinka min? kadehdin niit?, jotka saivat tulla ylioppilaiksi ja valita, mink? tien vaan halusivat.
-- Mutta silloin tapasimme toisemme vanhimman sisaresi h?iss?, ja sin? rakastuit minuun ja tulit pieneksi siev?ksi vaimokseni ja silloin sin? heitit koko tieteilemisen siksens? ja sinua huvitti paljon enemm?n puuhata kodissasi, huolitella ukkoasi ja kasvattaa lapsiasi, etk? kertaakaan ole sen j?lkeen kaipaillut korkeaoppisuutta. Eik? minulla ole oikein, Hannaseni?
Kapteeni taputti vaimoansa hartioille ja katsahti hell?sti h?nen silmiins?, mutta h?nen katseessaan kuvautui samalla suurta itserakkautta ja itseens? tyytyv?isyytt?. T?m? vastasi tuohon lemmekk??sen silm?ykseen, mutta salaisesti p??si huokaus h?nen rinnastansa.
-- Tosin olen ollut onnellinen kanssasi, Otto! paljon onnellisempi kuin ansaitsen, mutta en ole koskaan voinut tukehuttaa haluani enemp??n tietoon, kuin minulla, paha kyll?, nyt on, ja niinkuin min? ennen surin itseni t?hden, suren min? nyt tytt?reni t?hden.
-- Mit? tahdot sin? sitten, rakas Hanna, ja Gerda ja te kaikki, jotka istutte suremassa onnetonta asemaanne? Tahdotteko te tulla ylioppilaiksi, vai kuinka? Ja mit? sitten? Jos vaimo vaan istuu kiinni kirjoissaan eik? v?hint?k??n pid? lukua, kuinka askareet ja lapset hoidetaan, kuinka hupaisen sin? tosiaankin luulet miehelle olevan sellaisen kodin?
Rouva Ivarsson naurahti surumielisesti. H?nen syd?mmess??n kaikui kysymys: onko sitten naisen korkein tarkoitus, laiminly?m?ll? oman henkens? vaatimukset, ainoastaan koettaa hankkia miehelle hupaisuutta? mutta h?n ei lausunut sit? suotta ?rsytt??ksens? tuittup?ist? herraansa ja puolisoansa, joka ei kuitenkaan koskaan my?nt?isi sen oikeutta.
H?n sanoi:
-- Mutta min? en ymm?rr?, mink?t?hden nainen ei voi tulla kelvolliseksi perheen?idiksi, vaikka h?nell? onkin perinpohjainen sivistys. Eih?n tiedot koskaan vahingoksi ole. Miehest? voi tulla kunnon maanviljelij? tahi h?n voi ryhty? mihin k?yt?nn?lliseen toimeen hyv?ns?, vaikka h?n onkin oppinut. Se lis?? p?invastoin h?nen arvoansa. Mutta ett? naisen t?ytyy olla taitamattoman, tullaksensa kelvolliseksi perheenem?nn?ksi, se on todellakin hyvin kummallista!
-- Kuka sitte sanoo, ett? h?nen pit?? oleman taitamattoman? Min? en suinkaan tahdo kielt?? tyt?lt? kelvollista koulusivistyst?, sovitettu h?nen sukupuolensa mukaan, enk? hienoa kasvatusta, jos h?n kuuluu s??tyluokkaan, jossa se on tarpeellista. Ja minun mielest?ni nais-sivistys on todellakin nyky??n niin oivallinen, kuin vaan toivoa sopii. Se ei juuri voi olla parempi. Toisin oli ennen maailmassa. Silloin olivat, naisten tiedot kurjalla kannalla. Moni ylh?isenk??n perheen tyt?r ei saanut edes opetella kirjoittamaan. -- Se oli todellakin surkeata!
-- Kyll? niin, mutta siihen aikaan pidettiin se riitt?v?n? naisille. Ja jos joku silloin rupesi puhumaan sellaisesta kasvatuksesta, kuin tyt?t nyt saavat, niin olisi se katsottu suurimmaksi tuhmuudeksi, aivan samalla tavalla kuin nyky??n, jos on kysymys niiden tieteilemisest?.
-- Rakas Hanna! ?l? vertaile j?rke? ja kiihoittuneita mielikuvituksia, mahdollista ja mahdotonta toisiinsa. Kukin asia erikseen! -- Sin? olet imenyt Gerdan aatteita, vaikka sinun pit?isi ymm?rt?v?isen? ?itin? vastustaman niit?. -- Kelvollinen, perheenem?nt?, joka on ollut ylioppilas! Ha, ha, ha! Niin, sit? ihmett? tahtoisin n?hd?! -- Miehen laita on vallan toinen. H?n voi olla kuinka oppinut tahansa ja kuitenkin hoitaa velvollisuutensa. Mutta jos nainen, joka on ollut ylioppilas, joutuu naimisiin, niin ylenkatsoo h?n kaikki taloudelliset velvollisuudet ja hy?dylliset toimitukset. Ne ovat liian yksinkertaisia h?nen korkeaoppisuudelleen. Nainen on liian heikko, rakas Hanna! antautuakseen monelle haaralle yht? haavaa. Sent?hden pysyk??n h?n kutsumuksessaan, ?lk??nk? ruvetko yritt?m??n mieheksi p??st?, sill? ei se kuitenkaan onnistu koskaan.
Rouva Ivarsson naurahti.
-- Niin tyhm?n en luule kenenk??n naisen olevan, sanoi h?n. Mutta puhuaksemme vakaasti, ajattelen min?, ett? todellisesti sivistyneen miehen pit?isi olla paljoa onnellisemman naisen rinnalla, joka on samalla sivistysasteella kuin h?n itsekin, kuin jos h?n sen sijaan olisi yhdistetty alhaisemmalla kannalla olevan henkil?n kanssa, joka ei ymm?rt?isi h?nt? eik? voisi vaihettaa ajatuksia h?nen kanssansa.
-- Sit? ei vaadi kukaan ymm?rt?v?inen mies vaimoltaan, olkoon h?n kuinka sivistynyt tahansa. H?n tiet??, ett? t?ll? on maailmansa h?ness?, ja mies rakastaa ja kunnioittaa h?nt? yht? paljon jo siit? syyst?, jos h?n muutoin on rakastettava ja uskollinen vaimo. -- Ei, rakas eukko! koko tuo naiskysymys, jota min? puolestani sieluni ja syd?meni pohjasta kammoksun, on paljasta mielett?myytt?, joka ensiksi on p?ll?ht?nyt muutamien vanhojen neitosten aivoihin. -- -- --
-- Eip?s niink??n, kyll? niit? on miehi?kin, jotka puolustavat naisen oikeuksia.
-- Miehi?, jaa! Uh! Ilvehtij?it?, jotka pilkkaavat naisten herkk?uskoisuutta ja nauravat heid?n selk?ns? takana. Ei, rakas yst?v?! On olemassa ikivanha s??nt?, jonka luonto itse on m??r?nnyt ja jota me ihmiset emme voi kumota, se s??nt? kuuluu: naisen maailma on kodin maailma. Mit? siihen lis?t??n, se on pahasta.
Kapteenin ??ness? oli jonkunlainen iloinen, p??tt?v? mahti, ik??nkuin h?n olisi arvellut lausuneensa ratkaisevan tuomion koko jutusta.
-- Mutta ne naiset sitten, jotka eiv?t koskaan joudu naimisiin?
-- Niin, se on heid?n oma syyns?!
Kapteeni py?r?hti korollaan.
-- Kuinka sin? taidat sanoa niin, Otto! Tied?th?n sin?, ett? l?ytyy paljon enempi naisia maailmassa kuin miehi?.
-- No ent? sitten! He voivat antautua johonkin naiselle, sopivaan toimeen, esim. tulla opettajattariksi, sill? siihen nainen kielt?m?tt? on hyvin sopiva. Ja ylip??ns? on: t?h?n aikaan koko joukko toimia, kirjoitust?it? virkalaitoksissa, s?hk?sanoma-palvelusta ja muita sellaisia, jotka ovat avoimet naisille.
-- Mutta jotka miehet muutama vuosi sitten pitiv?t yht? sopimattomina naisille, kuin he nyt hylkiv?t heid?n pitemm?lle edistymist?ns? sivistyksen ja itsen?isyyden tiell?, vastasi
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 45
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.