Ennen ja nykyään 1 | Page 4

ulkomaille, h?n, pienokaisraukka! Min? tied?n kyll?, ett? se olisi suurin onni, mik? h?nt? voisi kohdata, jos h?n saisi tulla tuonne suureen maailmaan ja n?hd? kaikki sen ihanuudet. Min? olen kuullut sen h?nen puheestaan, kuin joku on kertonut ulkomaista tahi kuin h?n itse on lukenut kirjoituksia niist?. Mutta, Jumala n?hk??n, kuin ollaan k?yh?t, niin t?ytyy kielt?yty? monesta hyv?st?.
-- Kiit? onnea, rakas Hanna, ettei molempien lastemme tarvitse hakea terveytt? vierailla mailla, vaan ett? tytt?mme on terve ja rivakka. -- Rudolf-raukka! hauskempi tietysti olisi h?nelle, jos h?n saisi terveen? ja voimissaan el?? ihmisten ilmoilla. Silloin voisi h?n saada jotain hy?ty? siit? hengen kehitykselleen.
-- Tahtoisitko sin? lainata rahoja talon kiinteimist?? vastaan Rudolfin ulkomaan matkan t?hden, vaikkei se olisikaan tarpeellinen h?nen terveydelleen?
-- Ihan varmaan! Se on selv??, -- siin? tapauksessa, jos sellainen matka olisi hy?dyllinen h?nen kasvatukselleen. Enk? tekisi mit? uhrauksia tahansa lapseni vastaisen menestyksen t?hden? Kunnotonhan is? olisin muuten.
-- Nyt tulemme taas kasvatuskysymykseen. En voi auttaa, ett? minun mielest?ni tyt?t k?rsiv?t suurta v??ryytt?. Sill? aikaa kuin vanhemmat ponnistelevat viimeisiin saakka, hankkiakseen pojilleen t?ydellisen sivistyksen, niin saavat tyt?t tyyty? muutamiin v?h?p?t?isiin tieteen muruihin, olkoon heill? sitte kuinka hyv? p?? tahansa. Se on v??rin, ja siin? ajatuksessa min? pysyn.
-- Sin? olet kummallinen, Hanna! Min? en ymm?rr?, hitto viek??n, yht??n mit? sin? tarkoitat nurinallasi ja noilla "tieteenmuruillasi". Olemmeko tosiaankin laiminly?neet Gerdan kasvatuksen? Eik? h?n ole k?ynyt tytt?koulua alusta loppuun saakka, ja lis?ksi kiitoksella ja kunnialla? Sitte on h?n p??lle p??tteeksi saanut tuntia kieliss? ja soitannossa ja kaikessa mahdollisessa -- kumminkin -- niin, v?hint?in tuhannen markan arvosta. Min? olen kustantanut tytt?relleni hienomman kasvatuksen kuin moni rikkaampi is? tytt?rilleen, tahdon sinulle sanoa, eik? kukaan voi tulla sanomaan, ett? min? olisin ollut h?nest? huolimaton taikka v??rin tehnyt kummallekaan lapsistani.
Kapteeni nousi, k?vi kiivaasti muutamaan kertaan lattian ja seisattui akkunan eteen, katsella tuijottaen ulos pime?lle kadulle. Hetkisen aikaa oli hiljaista. Rouva oli j?lleen tarttunut kutimeensa. -- Ei kukaan voi sanoa, ett? sin? olet v??rin tehnyt tytt?rellesi, rakas Otto! k?vi h?n vihdoin tyynesti puheesen. Gerda on todellakin, kuten sanoit, saanut paremman kasvatuksen kuin monen rikkaamman tytt?ret, enk? min? puhukkaan eritt?in h?nest?, mutta minun ajatukseni on, ett? tytt?jen sivistys ylip??ns? on hyvin niukka poikiin verraten.
-- Niukka!
Kapteeni k??ntyi akkunasta ja l?hestyi vaimonsa eteen.
-- Niukka! Mit? tahdot sin? sitte minun tekem??n? Pit??k? minun hankkia opettaja-joukko antamaan heille tuntia ja ty?nt?? heille suuria raham??ri?? Jos min? olisin rikas, voisi se juuri tapahtua, jos se huvittaisi h?nt?, mutta sin? tied?t, ett? minun t?ytyy lainata rahaa Rudolfin ulkomaanmatkaa varten. Mist? min? ottaisin sitte varoja h?nen lukutuntiinsa? Ja sitten? Mit? hy?ty? siit? sitten olisi? Ottaisiko h?n ylioppilastutkinnon, vai mit?? Ja mit? se sitten pyhitt?isi? Gerda on, jumalan kiitos, kaunis tytt?. Onni voi olla suotuisa meille, niin ett? h?n p??see hyviin naimisiin. Mit? h?n tekisi sitten ylioppilastutkinnolla? Ei, jos min? olisin rikas, niin l?hett?isin h?net johonkin talouskouluun ulkomaille. Se olisi oikeen terveellist? h?nelle, sill? h?n on liian v?h?n taloudellinen.
-- Sit? et saa sanoa, Otto! Silloin teet Gerdalle v??rin. Kuinka hyv? h?n on auttaessaan minua kaikella mahdollisella tavalla, sek? k?sit?iss? ett? vaatteitten silityksess? ja kaikessa.
-- Niin, niin, ymm?rret??n! Mutta kaiken tuon h?n tekee vaan uskollisuudesta sinuun ja huojentaakseen sinun vaivojasi. H?n tekee sit? ilman mit??n intoa, sen n?kee kyll? selv?sti, sill? h?nell? ei ole ollenkaan taloudellista luonnetta, mik? kuitenkin on kaikkein t?rkein tyt?lle, -- varsinkin k?yh?lle tyt?lle.
-- Luuletko sin? sitten, ett? h?n talouskoulussa, vieraalla maalla, innostuisi enemm?n talousaskareihin, kuin kotonaan, omaa ?iti?ns? auttaessaan?
-- Niin, arvellaan kyll?, ettei parempaa koulua sill? alalla voisi l?yty?, kuin oma koti ja ty?skenteleminen ?idin valvonnan alla, mutta sin? et teekk??n t?ytt? totta h?nen ja h?nen toimiensa kanssa, vaan sin? huhdot ja ty?skentelet itse vaan, ett? h?n saisi istua aikasin aamusta my?h??n iltaan saakka nen? noissa siunatuissa kirjoissaan. Talouskoulussa saavat sit? vastoin oppilaat luvan m??r?tyill? tunneilla tehd? kaikki ne askareet, jotka kuuluvat oppijaksoon. Siell? opitaan j?rjestykseen, ja se ei voi vahingoittaa Gerdaa.
-- En min? usko sittenk??n, ett? ty?intoa voidaan opettaa, jos se puuttuu ihmisen luonnosta.
-- Ah, loruja, rakas Hanna! Tytt? on vaan pilaantunut tuosta kirotusta lukemisesta ja mietiskelemisest?, joka kest?? p?iv?t ja y?t l?peens?. H?n tarvitsee raikasta ilmaa. Siin? kaikki. Saat n?hd?, ett? kuin h?n on oleskellut maalla muutaman viikon ja k?ynyt maitokamarissa ja karjapihassa Anna-Marian kanssa ja ottaa osaa h?nen k?yt?nn?llisiin toimiinsa, niin on h?n unhoittanut kaikki kirjarepaleensa, vanhat filosofinsa ja mit? sojua se lieneekk??n, kuin h?n uneksuu koko pitk?isen aikansa, ja tulee kotiin reippaana, talouden hoitoon ihastuneena tytt?n?.
-- No, sittenh?n ei tarvita ollenkaan talouskoulua, naurahti rouva Ivarsson.
-- Ei, sit? min? toivon, sill? kuten tied?t, niin minulla ei ole varaa l?hett?? h?nt? kauemmaksi pois.
Puolisoiden puhe keskeytyi hetkiseksi. Rouva kutoi sukkaa, ja kapteeni k?veli edestakaisin.
-- Hyvin kummallista on sittenkin, ryhtyi edellinen viimein puheesen, etteiv?t tyt?t voi saada samaa sivistyst? kuin pojat, tulla ylioppilaiksi niinkuin hekin ja lukea ja opiskella niin paljon, kuin heill? on siihen halua ja kyky?, koska Herramme on varustanut heid?t samalla ymm?rryksen lahjalla ja yht? hyv?ll? kyvyll? kuin pojatkin. Juuri sit? asiaa olen min? hyvin