Ennen ja nykyään 1 | Page 3

Hanna Ongelin
kuulivat.
Mahtavan Helgen linnassa vietettiin suuret pidot. Satam??r? uroita istui suuressa pylv?ssalissa. Kallis juoma vaahtosi kultaisissa maljoissa, ja harppujen ??ni kaikui avaroissa saleissa. Ilomielin istui uros per?rahilla, ja h?nen rinnallaan kaunis Brynhild lumivalkeassa pukimessa. Mutta morsiamen posket olivat vaaleat kuin palttina, synk?t kuin y? h?nen silm?ns?. H?n ei hymyillyt eik? sanaakaan p??ssyt h?nen huuliltaan.
Kuin pidot olivat lopetetut, valkeat sammutetut, maljat tyhjennetyt, s?veleet lakanneet hel?htelem?st?, ja uroot uneksuivat pehmeill? petojen taljoilla ihanista nummista ja kaukaisista lehdoista, viinik?ynn?ksineen ja lemuavine kukkineen, vei Helge morsiamensa kauniisen makuukammioon, hyv?nhajuisesta puusta tehtyyn vuoteesen, joka oli koristettu hopealla ja kullalla ja peitetty etel?maalaisella purppurapeitteell?.
-- Kaunoinen impeni! T??ll? saat sin? lev?t? luonani, sanoi h?n.
-- En koskaan lep?? min? sinun luonasi, kuului neidon vastaus. Et ole sin? minulta kysynyt, rakastanko min? sinua. V?kivallalla olet sin? minut vienyt is?ni talosta ja verell? ja murhalla olet sin? minut anastanut, vaan rakkauttani et ole voittanut.
-- Mist? murhasta sin? puhut? Eik? is?si antanut sinua minulle vapaatahtoisesti ja yst?v?llisell? mielell?, ja eiv?tk? veljesi terveht?neet minua rauhalla, niin tullessani kuin l?hteiss?ni?
-- Eik? tuossa ole viel? verta ihan tuoretta miekassasi? Katso!
Brynhild paljasti Helgen miekan, joka riippui h?nen kupeellaan. --
-- Min, kehnoa orjan verta! Huomenna asemieheni kirkastaa miekkani j?lleen v?lkkyv?ksi.
-- Ei koskaan kirkasteta sit? miekkaa en??. Min? kostan sinulle, miehentappaja, orjan hengen, sill? h?n oli syd?mmelleni rakkaampi kuin is?, veljet, koti ja el?m?. Sulhoni olet sin? surmannut, ja sent?hden pit?? sinun kuolla.
H?n kohotti miekan ja ty?nsi sen Helgen syd?mmeen. Veriss??n kaatui h?n morsiusvuoteelle. Brynhild heitti miekan h?nen viereens? ja l?hti ulos salista, pois merenrannalla olevalle korkealle kalliolle. Meri pauhasi ankarasti. Suurten valkoisten lintujen lailla lenteli vaahto yli aaltojen. Mustien, hajonneitten pilvien lomasta kumotti t?ysikuu, niin ett? ne n?yttiv?t hopeapatsaisilta porteilta suuren vuoren onkaloissa. Brynhild lausui:
Lempe? Freja, Vaunuissa kulta Veriss? et saa N?hd? mua. Nyt Tuonelaan k?yn Pilviporteista. Ja sankarylj?n Kun surmasin Miekallaan, jossa Veri viaton Ol' nuorukaisen, Ma kostin vaan. Ja kostoll' orjan Ma vapaaks' ostin: Nyt, sankararvon H?n saatuaan, Juo mett? kanssain Jumalissa ja Miekoin soittavi Kanneltaan.
Niin lausui Brynhild. H?n ojensi k?tens? taivaankantta kohden ja sy?ksyi kallion huipulta mereen. Pilvinen hopeaportti sulkeutui ja aallot soittelivat harpuns?veli? morsiusmatkalla.

Nyky??n.
-- Hm! sanoi kapteeni Ivarsson. Pojan kasvatus tulee kuitenkin aina hyvin kalliiksi. Toivoisin, ett? minulla olisi vaan kaksi tytt??, eik? poikaa ollenkaan.
H?n loi yst?v?llisen is?nsilm?yksen nuoreen tytt??n, joka istui keinutuolissa per?huoneen pimeimm?ss? nurkassa, mutta nyt nousi yl?s ja j?tti huoneen hiljaisin askelin.
-- Mink?t?hden Gerda meni ulos? kysyi kapteeni rouvaltaan, joka istui lampun ??ress? kutomassa sukkaa. Rouva oli hyvin miellytt?v?n n?k?inen, keski-ik?inen ihminen, kasvonpiirteens? olivat hienot, ja h?nen ruskeista silmist??n loisti mielen eloisuus.
-- Vai niin, menik? h?n?
Rouva katsahti oveen, josta tyt?r oli hiipinyt.
-- Ehk? h?n tuli pahoilleen siit?, ett? min? sanoin poikien kasvatuksen tulevan kovin kalliiksi ja haluavani pit?? vaan kaksi tytt??. Tied?th?n, ett? Gerda on aina kadehtinut Rudolfia siit?, ett? h?n on poika ja saa opiskella. Mutta kyll? siin? on yhdess?kin, ilman ett? viel? tytt? olisi yliopistossa.
-- Mutta jos tyt?ll? olisi parempi p?? kuin pojalla, niinkuin luulen olevan juuri meid?n lasten laidan?
--- Hm, jaha! Vaikka niinkin olisi, niin t?ytyyh?n pojan kuitenkin aina saada varsin toisenlaisen kasvatuksen kuin tyt?n. H?nest? pit?? tulla jotain, olkoon h?nen p??ns? sitte huonompi tahi parempi. Tyt?ll? sit? vastoin on kotinsa, joka h?nest? huolen pit??, tahi my?skin joutuu h?n naimisiin ja saa menonsa miehelt??n. H?nen ei tarvitse yritell? hankkia itselleen toimintaa yhteiskunnassa. Sent?hden on h?nen kasvatuksensakin paljoa yksinkertaisempi ja halvempi kuin pojan.
Rouva Ivarsson laski kutimensa ja nojautui tuoliin. H?n n?ytti vaipuvan syviin mietteisin.
-- Niin, sitenh?n sen laita on, sanoi h?n v?h?isell? huokauksella. Mutta mink?t?hden niin on? Sit? min? olen tuumaillut koko el?m?n ik?ni. Katsoppas vaan Gerdaa! H?n on niin lahjakas, ja niin tietohalukas sitten! Jos h?n saisi opiskella, niinkuin Rudolf, niin p??sisi h?n kauas tieteiss?, ja ihan varmaan tulisi h?nest? jotain erinomaista. Sen sijaan istuu h?n nyt tuolla mietiskelem?ss? kirjojaan ja lukee v?list? koko y?t l?peens?, kuin h?nen p?iv?ll? on t?ytynyt auttaa minua k?sit?iss? ja taloudellisissa askareissa. Min? n?en kyll?, ett?, h?n suree, vaikka h?n ei tahdo sit? osoittaa. Minun tytt?parkaani!
-- Gerda istuu liian paljon huoneilmassa mietiskelem?ss?, senh?n olen sinulle jo ennen sanonut. H?n ei tahdo olla ulkona muitten ihmisten seurassa, eik? h?nen tee mieli huvituksiin, niinkuin muun nuorison. Eik?h?n mahda tulla viimein kirjatoukka koko tyt?st?? Min? juuri haluaisin l?hett?? h?net suveksi veljeni luokse maalle. Se tulisi h?nt? virkist?m??n, kuin h?n saa peuhata niitten nuorten kanssa siell?. -- Maikki, h?nen serkkunsa, on juuri h?nen kanssaan saman ik?inen, ja pojatkin ovat kotona kes?ll?. Min? kirjoitan ihan varmaan Fredrikille asiasta. Jos Rudolf matkustaa ulkomaille terveytt?ns? hoitamaan, josta juuri on kysymys, -- l??k?ri sanoo sen olevan ihan v?ltt?m?t?nt?. -- Ivarsson-ukolta p??si salainen huokaus, sill? h?n ajatteli, ett? h?nen t?ytyisi kiinnitt?? talonsa, saadakseen matkarahaa pojalle, -- jos Rudolf matkustaa, niin voit sin? ehk? jonkun aikaa olla ilman Gerdaa t??ll? kotona. Niin, ja onhan sinulla aina palvelustytt?.
-- Jos Fredrik ja Anna-Maria tahtovat ottaa h?net vastaan pariksi viikoksi suvella, niin tulee h?nelle varmaankin hauskaksi saada menn? maalle v?h?sen virkist?ym??n. H?n ei saa matkustaa
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 45
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.