Elämän hawainnoita I: Uudistalo; Halla=aamuna; Mökin Maiju; Noidan rangaistus | Page 8

Pietari Päivärinta
mieless?ni: jos heill? olisi ollut nuoruudesta pit?en hy?dyllist? lukemista, olisikohan heid?n asemansa juuri t?mm?inen? Matti oli sattumalta saanut hy?dyllist? lukemista, se oli waikuttanut; siemen oli sirahtanut hyw??n maahan ja siell? it?nyt ja orastanut, mutta toinen kysymys oli se: kohtaako tuotakin kaunista orasta turmelushalla? Pit??k? h?nen her?nneen lukuhalunsa waipua ja nujertua--kuihtua ja kuolla sen niukan el?m?n tarpeitten alle, jonka hallalle tawallista arempi talonsa heille tarjosi? Jos nyt taas tulee halla ja korjaa yhdell? iskulla pois kaikki nuo moniwuotisten waiwain ja ponnistusten hedelm?t, joita niin halulla oli toiwottu, huolimatta waiwoista, wastoink?ymisist? ja alati nurkuwasta n?l?st?; woi, woi! Mattikaan ei saisi silloin "awiisejansa", h?nen kaipaawa henkens? j?isi kitumaan ja koko perheen n?lk? tulisi silloin yh? ankarammaksi welkojaksi; kukatiesi yht? h?t?iseksi kuin Linkil?n Erkki; kukatiesi he waipuisiwat ep?toiwoon.
Jos heill? kumminkin olisi ollut aikanansa enemm?n oppia ja tietoa, olisiwathan woineet saada lainaa, raiwatakseen niin likell? wiljelyksi? olewan suon, joka niin usein tuotti hallan ja tyhj?ksi teki heid?n parhaatkin toiwonsa ja ponnistuksensa. Jos he tuntisiwat kylw?hein?in wiljelyksen, eiw?tk?h?n he olisi k??nt?neet maanwiljelyst??n siihen suuntaan, niin ep?warmalla kannalla kuin heid?n oli, ja olisikohan heid?n kohtalonsa silloin niinkuin se nyt on? Jos, jos ja kukatiesi, oliwat kaikkein ajatusteni johtona, ja noiden johtamat ajatukset ja kuwittelemiset py?riw?t alati p??ss?ni, ja unta ei tullut; niin raskaasti painoi mielt?ni kansalaisteni sek? henkinen ett? aineellinen toimeentulo. Eip? ainoastaan sen talonw?en, waan koko kansamme tila astui t?ydess? haamussaan, yksin y?ll? walwoessani, silm?in eteen. Olin talonw?ess? huomaawinani koko kansamme kuwan, sen k?rsimiset ja taistelut. Olin huomaawinani ukon pojissa koko suomalaisen sitkeyden ja kest?wyyden, kun he oliwat niin uskomattomia, ettei halla suinkaan nyt tule, ja n?yttiw?t niin lewollisilta ja yht?kaikkisilta koko asian suhteen, niinkuin se olisi wain tawallista. Ainoastaan ukko n?kyi osaawan pahaa pel?t?, sill? h?nt? ajan koulu jo oli kyll?kseen saanut pehmitt??. Tuntuipa mielest?ni, ett? hallan olisi pit?nyt helty? s??liw?mm?ksi kansaamme ja tuota nukkuwaa ukkoa kohtaan, jotka jo niin paljon oliwat saaneet k?rsi? h?nen liika tiheist? wieraisilla k?ynneist?ns?. Noita kaikkia mietin niin kauan kunnes ajatukseni k?wiw?t sekawiksi ja hajanaisiksi, ja wiimeinkin waiwuin unen helmaan.
Kun unet ihmisell? tahtoiwat olla aina semmoisia, mink?laisia ajatukset owat walwoessa olleet, niin minunkin uneni tuliwat ajatusteni kaltaisiksi. Min? olin olewinani k?welem?ss? ulkona elokuun puoliw?liss?. Taiwas oli niin kirkas ja selke?. Rehew?t kaswut seisoiwat suorina ja hiljaisina, ik??nkuin odottaen jotakin tulewaksi, ja suuret kyynelpisarat tippuiwat niiden korsia my?ten maahan; ne oliwat niin hiljaa, etteiw?t tohtineet hengitt??k??n, ja n?yttiw?t pelk??w?n jotakin. Silloin kaukaa Pohjoisesta, tunturien takaa rupesi n?kym??n kuun lempe?, t?ysin?inen muoto; loin katseeni sinne p?in. Silloin huomasin min?, ett? kuun kanssa yht? matkaa matkusti korpikuusen pituinen ?ij?, niin walkea luin lumipurku. H?nen p??ll?ns? oli j?inen takki, jonka hihat ja palteet oliwat koristetut j??kynttil?ill?. H?nell? oli kauhean paksu parta ja niin pitk?, ett? ne ulottui polwiin asti; parta ja silm?=ripset oliwat kaunistetut monenkaltaisilla j??helmill? ja puikuloilla, jotka kuun walossa n?yttiw?t monen w?risilt?; samoin oli koristettu h?nen melkein maatawet?w? tukkansa. H?nen k?siss?ns? oli kauhean suuret hyiset kintaat ja jaloissansa j?iset keng?t; p??ss? oli h?nell? j??st? tehty lakki, niin suuri kuin muuripata. Kun he kulkiwat yht? matkaa, kuulin min? heid?n keskustelewan kesken?ns?: "?l? l?hde minun kanssani matkaamaan", sanoi kuu kumppanilleen, "teet nyt paljon pahaa k?ynnill?si minun kanssani ihmislapsille tuolla maan p??ll?; he eiw?t soisi sinun nyt tulewan; he tuntewat sinut entisist? k?ynneist?si; he sanowat sinua hallaksi."
--"Tuo hyinen ukko on siis halla; min?p? kahon h?nt? oikein tarkkaan", ajattelin min? ja kylm? w?re k?wi koko ruumiini l?witse.
--"W?h?n min? heid?n wahingoistaan huolin, min? teen mit? on teht?w?, huolimatta kenenk??n neuwoista ja waroituksista. Min? olen pohjatuulen nuorin poika, ja nyt on juuri ne aika, jolloin min? kuljen; el?? min?kin tarwitsen", lausui halla ynse?sti.
--"Hae elatukseni pohjan=nawalta, j??merest?, tunturien harjoilta, mutta ?l? ihmisasunnoista, joissa sin? tuotat niin paljon turmiota, ja heit? matkasi t?nne sopiwampaan aikaan, jolloin ei ole wieraisilla olostani niin paljon haittaa. Silloin saat kyll?ksesi ty?t?, saat sulkea lainehtiwat meret ja j?rwet sylihisi, kouristaa wirtojen ja koskien kowat kuohut liikkumattomiksi ja j??t?? newat ja suot, maat ja puut yksiksi j??kynttil?iksi; j??p? ty?t?: heit? t?m? retkesi tekem?tt?", pyysi taas tuo lempe? kuu.
--"Kaikki ne edut ja ty?t, joita olet luetellut, owat wanhimman weljeni ty?t? ja siis kuuluwat h?nen waikutusalaansa; h?nen nimens? on pakkanen ja h?n kyll? tiet?? mit? h?nell? on teht?w?n?, kun h?nen aikansa tulee. Min? kulen edell?, h?n tulee per?ss?, ja aina minun k?yntini tarwitaan ensin, ennenkuin h?nen ty?ns? woiwat menesty?, ja nyt min? olen ensim?isell? matkallani t?n? syksyn? ja sit? ei est? mik??n", sanoi halla uhkamielisesti ja pudisteli ja huuhtoi hyist? lewe?t? takkiansa niin rajusti, ett? suuri parwi kuuraa leyh?hti siit? ilmaan ja laskeusi maanpinnalle, josta kylm? huhahdus tuntui minuunkin. Minun teki mieleni huutaa hallalle: ?l? tule t?nne saattamaan kurjuutta meille, mutta samassa huomasin, ett? h?n on niin itsek?st? laatua, ettei h?nt? k?y esteleminen. Nyt halla juuri tuli sen talon tiluksille, jossa ma y?t? olin.--"?l? tule turmelemaan t?m?n talon kylw?j?", karjasin min? h?nelle. "Matti ei saa awiiseja ja wanhan, sokean, waiwan n?hneen ukon t?ytyy sy?d? wiel? pet?j?leip??, kruunu ja

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.