Daniel Hjort | Page 6

Josef Julius Wecksell
n?ky Sen hiukan arvon, jonka annan viel? Ma Flemingille.
KATRI (tointuen j?lleen).
Flemingille, sanot! Sen syntikirjaa viel' en loppuun p??snyt. Se muista: sukus h?vitti h?n tyyni Kun Pohjanmaa nous' yksin voimin h?nen Ijest??n sortamahan. Pentti Pouttu, Sun enos, set?s Matti Ilkka ovat T?n p?lkyn p??ll? mestatut, tai n?lk??n Tapetut linnan synkkiin vankiluoliin. Ei j?ljell' ole koko Pohjanmaalla Ei ainoaa sun is?s' yst?v??. Nyt sotketulla pelloll' aura ruostuu, Verist? rantaa vastaan aalto huokaa, Takassa tuli kylm' on, hiilus musta, Ja pyhyyten? autiona kirkko. Jos minne silm??t Suomeen, rehoittaa Vaan linnapihat sek? kirkkopihat, Ja kukkasetkin haudoilla ne kuiskaa: Kostoa Flemingille viime polveen! Se huuto taas mun j?rjilleni toi, Teroittui silm?, muisto her?si, Ja sinut muistin, muistin kuinka hiivin Ma luotas pois, niin ett'et kuulis, kuinka Syliss? Flemingin sun sitten n?in Tien polvekkeessa tomuun katoavan. Ma sinut etsin, n?in sun, tunsin sun, Mut koskaan ?idin helmahan en sulje Ma poikaa, jot' on Fleming kasvattanut, Ennenkuin oikeutensa h?n n?ytt??.
DANIEL HJORT (lankee polvilleen ja paljastaa rintansa).
Kas k??rmeenkielt? rinnassain ja helmaas Mua sulje!
KATRI.
Linnaan takaisin!
DANIEL HJORT.
Oi ?iti! Enemm?n vihaat s? kuin rakastat.
KATRI.
Ma rakkaudesta vihaan. Poikan', ota Tuo sormus. Kaarlo herttua, kun oli Nuor' ruhtinas h?n, is?lles sen antoi, Kun t?m? herrain p?ivill' uljaast' ajoi Ja voittosasti kansan asiaa. Se sormus h?nt? seuras kuolinhetkeen, Sun perint?s se on.
DANIEL HJORT (koeteltuaan sit?).
Se rinnoillani On lep??v?, uutt' elinvoimaa tuova. Nyt ?itiseni! (avaa h?nelle sylins?).
KATRI.
Kun s? ensin n?yt?t Ett' olet kansan laps. Siks hyv?sti!
DANIEL HJORT.
Niin, kiell? multa helmas', ?iti, kiell?, Niin kauan kuin t?? nimi mull' on viel?, Niin kauan kuin mull' on t?? pukukin, Mi silkist? on tehty Flemingin, Niin kauan kuin sen vallan virkaa teen, Mi kansan sy?ksi n?lk??n, orjuuteen, -- Niin, ?iti poikaas' ?l? katsokaan, Niin kauan kuin h?n pilkkaa sukuaan, Siks' kun kaikk' entis-olot riist?vi H?n muististaan, siks hyv?st', hyv?sti! (l?htee).
Nelj?s kohtaus.
KATRI (yksin).
H?n l?htee! Mit? sanoin? tein? Mun voiman', Voimani raukee.
(Hapuilee hirsipuuta ja syleilee sit? vainoksen tavalla).
Tuolla k?y h?n, poikan' oi! Kas, kiharoihin mustiin loistaa t?hdet, Ja muoto kasvaa korkeaks kuin y?, Oi armas, el?m?ni, aurinkoni, Syliini palaa!...... H?n ei kuule en??!
(Vaipuu tainnoksiin mestauslavalle).
V?LIKUVAUS.
(PIISPA EERIKKI SOROLAISEN lukuhuone).
Viides kohtaus.
EERIKKI EERIKINPOIKA (istuu ja kirjoittaa. Raamattu ja muutamia muita kirjoja p?yd?ll?).
ARVID ST?LARM (astuu sis??n).
ST?LARM.
Hyv' iltaa, herra piispa! H?iritsenk??
PIISPA.
Ei, ette ensink??n. T?? ty?t' on, jota Ma jatkaa saatan milloin tahansa. Suloista taivaan oppia ma t?ss? Selit?n kansalle; ja kunhan vaan Mun syd?mess?n' asuu Herran rauha, Ei mailman riidat h?irit? mua voi.
ST?LARM.
Ty?t' oivaa, hy?dyllist?! Minusta Tok' ette oikein tee, kun vet?ytte Pois valtakunnan asioista, joissa On ?lyt, voimat tarpeen nyt, jos koskaan.
PIISPA.
Jok' ihmisell' on toimens' el?m?ss?. Niin mullakin, ja siit? Luojaa kiit?n. Jos sallitte, niin lopetan sen lauseen, Jok' ?sken, tullessanne, kesken j?i.
ST?LARM (piispan kirjoittaessa).
Te vasta kenraal' ootte, herra piispa. Valkoinen p?rm? tuo on sotakentt?, Joss' esiin teid?n k?skyst?nne marssii Pien', uhkahurskas, musta sotajoukko. On l?kkipullo leirin?, ja sielu Se rahapaja, josta runsaan palkan Saa kullass' uskollinen miehist?nne. Niin leikitten kuin lapset leluillaan, Ja ette lainkaan kysy kuink' on laita H?vinneen suuren valtatalouden. Mut sanokaapa, kenraali, ken on Tuo vihamies, jok' antaa huolta teille, Min ett? mit??n muuta ette huomaa?
PIISPA (asettaen syrj??n p?rm?paperin).
Pimeys, pahuus, itsekk?isyys on se, Joss' ihmislapset haparoi; ja nuo Kun kerran sortuu, silloin, sodanp??mies, On enemm?n nuo mustetilkat tehneet, Kuin miekkain vuodattamat verivirrat.
ST?LARM.
Te vanha houkko! Aian ohi lent?? N?in tahdotten te, kunnes koston siipi Sivaltaa teid?t arvaamatta maahan.
PIISPA.
Mit' aattelette? Mit? vaaraa mulla?
ST?LARM.
Olette hurskas, jalo mies. Te ette, Kuin moni papeist', ole koittaneet Yllytt?? kansaa kuningasta vastaan, P?in vastoin rauhaan sit? kehoittaneet, Kun vaan sen voitte. Teid?n toimestanne On kaikiss' aian vaiheiss' Suomen kirkko Niin tyynn?, arvokkaana ollut. Ket??n Siis valtakunnan papistost' ei pid? Niin kunniassa kuningas, ja ket??n Niin herttua ei vihaa kuin juur teit?.
PIISPA.
Niin, paha kyll?! J?lkim?isen tied?n.
ST?LARM.
No, kuulleet olette kai my?s sen huhun, Mi laumannekin s?ikytt?nyt on, Ja kadut, torit niill? t?ytt?nyt?
PIISPA.
Tuon huhunko, mi taasen k?y, ett' tuloss' On t?nne herttua? No, mit? sitten?
ST?LARM.
Vai niin! -- Ma tulin teille turvapaikkaa Tarjoomaan linnassa.
PIISPA.
M? kiit?n, mutta Sit' en kai tarvitse. Mun linnan' on T?? huone, turvattomuus aseeni.
ST?LARM.
Siis yksin j??d? tahdotte?
PIISPA.
En yksin; Mull' uskon' on ja seurakuntani. Min' olen kirkon mies. En riitojanne M? ymm?rr?. Mun teht?v?ni on Vaan kirkostamme torjua niin hyvin Ne vaarat, joilla harha-oppineen Sit' uhkaa Sigismund, kuin nekin keinot, Joill' aikoo vallan-ahnas herttuamme Sit' astinlaudaksensa k?ytt?? Ruotsin Kuningas-istuimelle. N??tten siis, Ma herttuata pelj?t? en huoli, Jos h?n mua pelk??kin, kun v??rin tekee. Ma Sigismundin suosiot' en etsi, Jos h?n sen tarjookin, kun oikein teen. "?l' usko valtoihin" on lauseeni, S? Herran ??nt? tunnossasi seuraa!
ST?LARM (nousten seisaalle).
Kuin sitten sanoopi se tunnon ??ni?
PIISPA.
Te, St?larm, ette sit? kuulla sied?.
ST?LARM.
Tok' anna kuulla, hyv?ll' olen p??ll?.
PIISPA.
No, jos niin tahdotte! Kuin veljen veri Maan alta Kainille huus kostoa, Niin kansan veri huutaa teille my?s. Min' olen itse halvan kansan laps, Sen kanssa k?rsin, lohdutin, kun taisin; Mut jos vois linnan vankiluolat haastaa, Maan sadat hirsipuut jos kielin lausuis, Niin kauheita ne kertois siit?, kuinka Te herrat t??ll? harjoitatte valtaa; -- Viel' onko halu kuulla
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 19
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.