Cymbeline | Page 7

William Shakespeare
V?hent?? kuudeksi. Prinsessa raukka, Ihana Imogen, oi, mit? k?rsit! Tuoss' is?, jota ?itipuoli ohjaa; Tuoss' ?iti, joll' on aina h?ijyt juonet; Kosija inhempi, kuin mit' on miehes Maanpakokaan ja kuin se eron kauhu, Mill' uhkaa h?n! Sun kunniasi muurit Tuetkoon taivas, kauniin sielus templin Lujaksi varatkoon, niin ett? taaskin Saat ylk?si ja t?m?n kauniin maaskin!
(Menee.)
Toinen kohtaus.
Makuuhuone; nurkassa kirstu.
(Imogen, vuoteessa, lukien; kamarineitsyt.)
IMOGEN. Ken siell?? Helenako?
KAMARINEITSYT. T?ss?, rouva.
IMOGEN. Mit? on kello?
KAMARINEITSYT. Puoliy? on kohta.
IMOGEN. Siis kolme tiimaa lu'in. Silm? raukee. J?in tuohon; taita lehti. Nukkumaan! Pois ?l? tulta vie, sen anna palaa. Jos her??t ennen nelj??, ole hyv? Ja mua huuda. Uni minut valtaa. -- (Kamarineitsyt poistuu.) Jumalat, turvihinne antaun? Y?n kiusahengilt? ja keijusilta Mua varjelkaa ja kaitkaa!
(Nukkuu. Jachimo nousee esiin kirstusta.)
JACHIMO. Sirkka laulaa, Ja ty?st? vaivaantunut ihmishenki Unessa virkist?ytyy. N?in Tarqvinius Kaislalla hiipi, kunnes havahdutti Puhtauden, jonka raiskas. -- Cytherea, Kuink' olet kaunis tuossa! Raikas lilja, Y?liinaa valkeampi! Tohtisinko? Yks muisku vain! -- Rubiinit verrattomat, Somasti viettelev?t! -- Hengell??n h?n Lemustaa koko huoneen! Tulen liekki P?in h?nt? k??ntyy, silm?lautain alta T?hyst?in valoja, joit' uudinpari Nyt peitt?? sinivalkoinen ja reunass' Ihana taivaan v?ri. -- Mutta toimeen! Huonetta tarkkaan, kaikki panen kirjaan: -- Nuo taulut tuossa, -- tuossa ikkuna, -- Tuo vuoteen koristus, -- tapetit, kuvat, -- Kas noin, kas noin, -- ja kuvausten aine. -- Ah! Nyt vaan t?ytteheksi ruumiin luomi; Se todistaisi enemm?n kuin kaikki Tuhannet pikkuseikat nuo. Oi, uni, Sa kuolon apina, h?nt' uuvuta! Ja tuntos' olkoon niinkuin hautakuorin Kuvapatsaan![4] -- Irti! Irti! -- (Ottaa h?nelt? rannerenkaan.) Yht? h?ll? Kuin gordilainen solmu oli luja! -- Mun on se! Todistus t?? ulkonainen -- Yht' ankara kuin tunnon sis?llinen -- Se saanee h?nen puolisonsa raivoon. -- Nis?ss? vasemmassa tuoss' on luomi, Viist?plik?s kuin rusepisarat Esikon kuvussa! Kas, siin? n?yte Lakia lujempi! Tuo salamerkki Saa miehen luuloon, ett? lukon s?rjin Ja vaimoltaan vein kunniansa aarteen. Nyt riitt??! Miksi t?t? kirjaan panna, Mik' uutattu ja niitattu on muistoon? H?n luki Tereuksen tarinaa;[5] Ja lehti tuoss' on taitettu, miss' alttiiks Antautuu Philomela. -- T?ss? kyllin! Takaisin kirstuun nyt, ja salpa kiinni! Y?n lohik??rmeet, joutuun, joutuun! Koitar, Jo korpin avaa silm?t! Tuska kaivaa: Tuoss' enkel' taivaan, t??ll? hornan vaivaa! (Kello ly?.) Yks, kaks, kolme. -- Nyt on aika!
(Menee takaisin kirstuun.)
Kolmas kohtaus.
Etuhuone Imogenin huoneiston kyljess?.
(Cloten ja ylimykset tulevat.)
1 YLIMYS. Teid?n ylh?isyytenne, te olette mit? maltillisin, vaikka h?vi?ttekin, kylm?verisin mies, mik? koskaan on noppaa heitt?nyt.
CLOTEN. Tuleehan sit? joka mies kylm?ksi, kun h?vi??.
1 YLIMYS. Mutta ei joka miehell? ole teid?n ylh?isyytenne jaloa mielenmalttia. Te olette kuumin ja tulisin silloin, kuin voitatte.
CLOTEN. Voitto tekee joka miehen uljaaksi. Jos vain saisin tuon hupsun Imogenin omakseni, niin olisi sit? rahaa yllinkyllin. On kai kohta aamu, vai mit??
1 YLIMYS. P?iv?, teid?n ylh?isyytenne.
CLOTEN. Kun ei se soittokunta jo tule! On neuvottu minua tarjoamaan h?nelle soittoa aamuisin; sanotaan, ett? se tepsii.
(Soittajia tulee.)
Kas niin, kaiuttakaapas nyt! Jos saatte sormenne h?neen tepsim??n, niin hyv? on; me koetamme sitten viel? kielell?mme; jos ei kumpikaan auta, niin j??k??n sikseen; mutta min? vain en h?nt? p??st?. Ensiksi komea, jaloaatteinen kappale; sitten ihmeen ihana aaria, mainion kaunis sanoiltaan, -- ja sitten h?n j??k??n miettim??n asiaa.
Laulu.
Jo leivo laulaa taivaalla Ja Phoiboskin jo havaa; Kukista juovat varsansa Jo kastett' ouruavaa; Jo leinikk?kin vaivaantuu Ja kultasilm?ns' avaa; Kun kaikki kaunis havaantuu, Sa, kultani, my?s havaa! Havaa! Havaa!
CLOTEN. Kas niin, nyt saatte menn?. Jos t?m? tepsii, pid?n sit? enemm?n mieless?ni soittoanne; jos ei se tepsi, niin on vika h?nen korvissaan, joita ei hevosen jouhet eik? vasikan suolet eik? edes leikatun salvikon ??ni voi parantaa.
(Soittajat menev?t.)
2 YLIMYS. Tuossa tulee kuningas.
CLOTEN. Olipa hyv?, ett? olin niin my?h??n jalkeilla, sill? siit? syyst? olen nyt n?in varhain jalkeilla. H?n ei muuta voi, kuin is?llisesti hyv?ksy? t?t? kohteliaisuuttani.
(Cymbeline ja kuningatar tulevat.)
Hyv?? huomenta, teid?n majesteettinne, ja armollinen ?iti!
CYMBELINE. Ovella tylyn tytt?reni varrot? H?n eik? mieli ulos tulla sielt??
CLOTEN. Olen h?nt? ahdistellut soitolla, mutta h?n ei suvaitse siit? v?litt??.
CYMBELINE. Tuo kullan maanpako on viel? uutta; H?nt' ei h?n viel? unhota; mut aika Sen muiston j?ljet kyll? umpeen huhtoo; Sun on h?n silloin.
KUNINGATAR. Kuningasta kiit?; H?n kaikin keinoin koittaa taivutella Tyt?rt??n sinuun. Tee nyt parastasi Ja kosi s??llisesti; yst?v?kses Sopiva aika hanki. Jos saat kiellon, Niin kiihtyk??n vain intos; n?yt?, ett? Sua henki ajaa palvelustas h?lle N?in tarjoomaan, ja aina mielt??n nouda, Pait jos h?n k?skee sua matkoihisi, Niin silloin paadu vain.
CLOTEN. En paadu, en.
(Sanansaattaja tulee.)
SANANSAATTAJA. Anteeksi! L?hetyst? Roomasta; Yks heist' on Cajus Lucius.
CYMBELINE. Kelpo mies Vaikk' aikeet h?ll? tosin nyt lie huonot. Vaan syy ei h?nen; h?nt? kohdelkaamme L?hett?j?ns? arvon mukaisesti, Ja muistakaamme my?skin, mit' on meille H?n ennen tehnyt hyv??. -- Rakas poika, Kun olet lemmityist?s huomennellut, Niin kuningatarta ja meit? seuraa; Tuon roomalaisen pateill' on sua tarvis. -- No, tulkaa, puoliso!
(Kaikki menev?t, paitse Cloten.)
CLOTEN. Jos jalkeill' on h?n, Niin puhuttelen h?nt?; mut jos ei, Niin maatkoon vain ja uinailkoon. -- (Kolkuttaa.) Hoi, auki! -- Kamarineitsyet on h?nen luonaan. Mit?, jos heit? lahjoisin? Tuo kulta Se p??syn hankkii, useinkin, ja vieht??
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 29
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.