Bartholdus Simonis | Page 4

ja tuo miekka teid?t muutti soturiksi! -- Vaan p??t?ksenne?
Bartholdus Simonis (vakaasti).
Olen p??tt?nyt est?? sinua, Anna, menem?st? kadotuksen kitaan, suureen onnettomuuteen joutumasta.
Anna.
Teill? on vallan armelias mieli, herra Simonis, ja p??t?ksenne on hyvin kaunis, mutta, surkuteltavasti kyll?, aivan tarpeeton!
Bartholdus Simonis.
Se ei ole tarpeeton! S??litt? en voi n?hd?, ett?s umpisilmin k?yt jonkun kunnottoman hylki?n toimia!
Anna.
K?yn kunnottoman hylki?n toimia! -- Pyyd?n ett? j?t?tte tuollaiset soimaukset, herra sotilas, sill? ne koskevat kunniaani!
Bartholdus Simonis.
Min?k? soimaan sinun kunniatas Anna! Oi! ett? se olisikin vaan ollut soimausta! (Matalammalla ??nell?) -- Laskeeko se nuori nainen arvoa kunniaansa, joka y?kaudet hiipii kaupungin katuja pitkin taikka -- sit? pahempi -- juoksentelee vallien ja muurien ulkopuolella?
Anna.
Ah! (Itsekseen) -- Olisiko h?n todella vakonut minua?
Bartholdus Simonis.
Sano, Anna, kuka on se h?vyt?in mies, joka sinua on pyyt?nyt varastamaan avaimet kaupungin porteista?
Anna.
Avaimet? Mitk? avaimet? (Itsekseen). -- Olisiko h?n senkin havainnut?
Bartholdus Simonis.
Sen avaimen, jonka ?sken otit portista ja k?tkit huivisi alle. Mik? on tarkoituksesi sill??
Anna.
Vaikk'en ole teille, herra v?nrikki, vastauksen velassa, niin tahdon kuitenkin sanoa, ett? is?ni k?ski minun sen tuomaan h?nelle.
Bartholdus Simonis.
Nyt et puhu totta, Anna! Is?s on ylen kunniallinen mies antamaan nuorelle tytt?rellens? niin kelvottomia k?skyj?!
Anna (harmissaan).
Olisko teill? jotakuta oikeutta vaatia minulta totuutta? Eik? ole se luonnollista ja kohtuullista, ett? lasken v?h?sen pilkkaa sellaisen narrin kanssa, kuin te! -- (Heitt?? avaimen porttia vastaan). -- Tuon avaimen otin, ei kenenk??n k?skyst?, vaan omaksi huvikseni satunnaisen mielikuvittelun johdosta!
(H?n aikoo menn?).
Bartholdus Simonis.
?l? mene! Min? est?n sinua! Kuuleppas Anna: sit? miest?, joka pyysi sinulta kaupungin portin avainta, et tunne, vaikkas h?nt? rakastat.
Anna (katsoo maahan).
Bartholdus Simonis.
Jos on h?n petturi taikka mik? lieneek??n -- sit'et tied?! -- ?l? luule, ett? pyyd?n soimata sinua -- min? vaan tahdon sinua pelastaa. Suo minun se tehd?! -- Anna! -- sin? olet kovin onneton! -- Joku syv? murhe kalvaa syd?nt?s... Matkustuksesi y?ll? ... ep?vakainen katsantosi ... vaalea muotos ... kaikki osoittavat sit?... Eik? kyynel t?t? kertoessani tahtoasikin vastaan nouse silmiisi? Kerro salaiset kohtalosi minulle! Min? toimitan niihin selvon taikka, jos tarvis on, hankin sinulle koston!
Anna (ep?vakaisella ??nell?).
En tarvitse kenenk??n apua ... enk? kerro...
Bartholdus Simonis.
Kerro kuitenkin, kerro pian Anna, ennenkuin tuo vene, joka kiert?? niemuksen ymp?ri, ehtii t?nne!
Anna.
Vene?
Bartholdus Simonis.
Vastaa Anna kiireesti! Sill? on silminn?ht?v?sti aikomus laskea rantaan t?ss?...
Anna (h?mm?styksell? katsoen ulos merelle).
Jumala armahtakoon! -- Se on h?n!
Bartholdus Simonis.
Siis on h?n tuossa veneess? sinun onnettomuutes syy ja alku! -- Haa! --
Anna (ottaa valkoisen nen?huivinsa ja alkaa viitata sill?).
Bartholdus Simonis (tarttuu Annan k?teen ja est?? h?nt? viittaamasta).
-- Sin? et saa viitata!
Anna.
Miks'en saisi... P??st? minut irti vallaton!
Bartholdus Simonis.
Sin? et saa viitata, sanon min?! -- Haa! Sin? pelk??t, ett? n?kisin tuon sinun rakastajasi Oletko kuullut Tarpeijasta kerrottavan, Anna?
Anna.
Mit? tarkoitat?
Bartholdus Simonis.
Tuo Tarpeija oli nainen niinkuin sin? -- ja h?n petti Roomin kaupungin sen vihollisille! -- Joko ymm?rr?t?
Anna.
En... Vaan laske minut!...
Bartholdus Simonis.
Niin kuule enemm?n. Tuo sinun rakastajas, joka vaatii sinulta kaupungin portin avainta -- ei voi olla muu kuin maamme vihollinen! _(Ty?nt?? Annan pois tyk??ns?)._ -- Viittaa nyt jos t?m?n kuultuasi viel? mielit!
Anna (raivoissaan).
Herra v?nrikki! -- Te olette kehno vakoja, mutta viel? kehnompi parjaaja! (Juoksee portista sis??n).
Bartholdus Simonis.
Voi h?nt? onnetonta!
Anna (on noussut yl?s muurille ja viittaa sielt?).
Bartholdus Simonis.
H?n petti minut! H?n on mielipuoli! -- Alas muurilta houru! _(Kiiruhtaa portista sis??n)._
Anna (yh? viitaten).
H?n ei huomaa! Jumala saattakoon h?nt? huomaamaan! Ah! -- Nyt k??nt?? vene! -- Voitto! Voitto! _(Hy?kk?? alas muurilta vasemmalle samassa kuin Bartholdus oikealta ehtii yl?s)._
Bartholdus Simonis (katsellen Annan j?lkeen).
Tuolla h?n nyt juoksee hapset hajallansa! T?ss? on joku suuri petos ja kavaluus toimessa, mutta min? tahdon olla varoillani!
(H?n istuu miettien muurille. Kaarle Olavi tulee portista).
NELJ?S KOHTAUS.
Bartholdus Simonis ja Kaarle Olavi. My?hemmin muutamia Sotureita.
Kaarle Olavi (katsottuansa ymp?rillens?).
Hoi! Bartholdus! Oletko t??ll? jossakin?
Bartholdus Simonis.
T??ll? olen!
Kaarle Olavi.
Niin tule alas t?nne luokseni! Saatpa kuulla oivallisia uutisia! Kun l?ksit niin kiireesti linnasta, j?it niit? kuulematta. _(Bartholdon tultua)._ -- No, hyv?? huomenta, kunnon veikkoni! -- Hiisi viek??n, kuinka mun on l?mmin! Olen juossut kuin kasakki-hevonen kaikkialla sinua hakemassa! Vihdoin tapasin tuon porvari-heitti?n Barruksen ja h?n sanoi kohdanneensa sinun t??ll?. -- Bartholdus veikkoni! Eik? ollut komea kesti tuo Burmeisterin meille laittama? Hyv?? olutta ja hyv?? viini? todellakin! Olisi noita kemuja vaan kest?nyt viikonkin p?iv?t per?tysten! -- Milt? tuntuu sinusta Bartholdus ollaksesi upsieri? -- Min? olen kuin toinen ihminen! Oi! pater omnipotens! kuinka iloitsen p??sty?ni vapaaksi ihmiseksi! -- Tiekk?s veikkoni -- sivunmennen juoksin pikim?lt?ns? kotia ja paiskasin kirjahyllyni kumoon. Hih! mik? h?lin? siell? nousi, kuin is? Cicero ja muut patres Latinorum et Graecorum ihmetellen pudota putpottelivat pitkin lattiaa! -- Mutta tanssitaanpas!
(H?n tarttuu Bartholdoon ja kiert?? h?nen muutaman kerran ymp?ri).
Bartholdus Simonis.
Annappas mun olla rauhassa puoleton! ja kerro kerrottavat uutiset. Ovatko ne t?rke?t?kin laatua?
Kaarle Olavi.
Mit? t?rkeint?! oikein t?rke?t? in superlativo gradu... Me p??semme tuleen, p??semme luultavasti jo t?n??n. (Heiluttaa hattuansa). El?k??n Burmeister, joka kaikki meille hyvin toimittaa! -- Mutta saakeli soikoon eik? minun ole jano! K?mpel? olin, kun en linnasta l?hteiss?ni ottanut haarikallista olutta my?t?ni!
Bartholdus Simonis.
Mutta uutiset -- selit? selvemmin!
Kaarle Olavi.
Kuule siis paksup??, asinus et asinarius, niinkuin tuon siunatun maisteri Alcmannuksen kaunis tapa oli puhutella minua. Kuule ja iloitse! Kohta sinun menty?si linnasta