Antonius ja Cleopatra | Page 4

mik' on oikein kunniallista.?Mut ajukiihko mull' on; kuvittelen,?Mit' oli Venukselle Mars.
CLEOPATRA.
Charmiana!?Miss' ollee nyt h?n? Seisooko vai istuu??Jalanko on vai ratsain? Onnen hepo,?Joll' ompi kantamuksenaan Antonius!?Ylpeile, hepo! Tied?, ket? kannat:?Maan toista Atlast'. ihmiskunnan turvaa?Ja kyp?r??. H?n haastaa nyt tai kuiskaa:??Miss' olet, vanhan Niilin k??rmehyinen???Mua siksi kutsuu h?n. Nyt ravintoni?On myrkky suloisin. -- Mua muisteletko,?Mua, Phoibon lemmenliekin paahtamaa?Ja syv??n ajan uurtamaa? Kun sin?,?Leve?otsa Caesar, t??ll? liikuit.?Min' olin valtain herkku; Pompejuskin?Pys?htyi, silm?ns' otsahani juotti?Ja siihen katseens' ankkuroi, ja kuoli?N?in el?m?ns? katsomiseen.
(Alexas tulee.)
ALEXAS.
Terve,?Egyptin hallitsija!
CLEOPATRA
Kovin olet?Antoniost' erilainen. H?nen luotaan?Sa toki tulet, ja se tenholiuos?Sun kiillollaan on kullannut. -- Kuin voipi?Mun uljas Antonioni?
ALEXAS.
Kuningatar,?H?n viime ty?kseen painoi viimeisimm?n?Monista suuteloista t?h?n helmeen. --?Sanansa juuttui syd?mmeeni.
CLEOPATRA.
Sielt??Mun korvani ne nyht??.
ALEXAS.
N?in h?n k?ski?Mun sanoa: ?Egyptin mahdikolle?L?hett?? uskollinen roomalainen?T??n simpsun kalleuden, ja halpaa lahjaa?Korottaakseen, h?n aikoo valtikoilla?Sirottaa h?nen ylv?st' istuintaan;?Kaikk' it?maa, niin sano, valtiaanaan?Kumartava on h?nt??. P??t??n ny?kk?s?Ja tyynn? nousi hurjan ratsun selk??n.?Jok' irjuin hirnui, ett? suussan' aivan?Mykistyi puhe.
CLEOPATRA.
Iloinenko oli?Vai suruinenko?
ALEXAS.
Niinkuin vuoden aika?On l?mpim?n ja kylm?n taittehessa:?Ei iloinen, ei suruinen.
CLEOPATRA.
Se vasta?Tasainen mieli! N?etk?s, Charmiana,?N?etk?s: siin? mies! Ei suruinen.?N?in valostaakseen niit?, jotka h?lt??Katseensa lainaavat; ei iloinenkaan.?N?in osoittaen, ett' Egyptin riemuss'?Elelee muistoineen; vain sill? v?lin!?Ihana seos! -- Ilo taikka suru --?Kummankin liiallisuus sopii sulle,?Jos kellek??n. -- L?hetti?ni n?itk??
ALEXAS.?N?in niit? pariin kymmeneen. Mut miksi?Niin monta, rouva?
CLEOPATRA.
Kerj??j?n? kuolee?Sen p?iv?n saalas, jolloin ei Antonius?Saa sanaa multa. -- Kirjoittimeni! --?Alexas, tervetullut! -- Charmiana,?N?in rakas minullenko Caesar koskaan?
CHARMIANA.?Se jalo Caesar!
CLEOPATRA.
Tukehtukoon henkes,?Jos toiste kuulen moisen huudahduksen!?Jalo Antonius! sano.
CHARMIANA.
Ylv?s Caesar!
CLEOPATRA.?Kautt' Isiksen! Ly?n, ett? hampaas vertyy,?Jos t?t? miesten miest? Caesariin?Sa viel? vertaat.
CHARMIANA.
Teid?n luvallanne?Vain teit? s?istin.
CLEOPATRA.
Kev?taikaan, milloin??lyni taimell' oli. -- Kylm? syd?n,?Jok' ajattelet niin kuin min? silloin! --?No, t?nne mustetta ja paperia!?H?n joka p?iv? terveiset on saapa,?Vaikk' asukkaist' Egypti tyhjentyisi.
(Menev?t.)
TOINEN N?YT?S.
Ensimm?inen kohtaus.
Messina. Huone Pompejon asunnossa.?(Pompejus, Menecrates ja Menas tulevat.)
POMPEJUS.?Jos hurskaat ovat jumalat, min ty?ss??He hurskait' auttakoot.
MENECRATES.
Pompejus hyv?;?Vaikk' aikailevat, eiv?t silt? kiell?.
POMPEJUS.?Mit' anomme, se halpenee sill' aikaa,?Kun heilt? ry?mien sit' anelemme.
MENECRATES.?Sokeudest' anelemme usein tyhm??;?Sen silloin meilt? kielt?? viisaat vallat;?N?in voitoks on, jos rukoust' ei kuulla.
POMPEJUS.?Sen t?ytyy onnistaa! Mua kansa lempii.?Meri mun on, valtani kuin ehta kasvaa,?Toivossa n?en jo t?yttyv?n sen keh?n.?Antonius Egyptiss? juo ja m?ss??.?Ei ulkosotia k?y en??; Caesar?Syd?nunia menett?? ja kultaa voittaa;?Lepidus mairittuna n?it? mairii,?Ei lemmi kumpaakaan, ja kukaan h?nest'?Ei liioin huoli.
MENECRATES.
Lepidus ja Caesar?Upeat joukkonsa jo sotaan viev?t.
POMPEJUS.?Valetta! Ken sen sanoo?
MENECRATES.
Silvius.
POMPEJUS.
Hourii.?Ma tied?n, ett? Roomass' Antoniota?He vartovat. Mut kaiken lemmen hurma?Nyt meht?k??n sun kuihtunehet huules,?Hauras Cleopatra! Sulohon tenho?Ja n?ihin irstaus liittyk??n! Tuon rentun?Kemujen huuma nielk??n, aivot h?lt??Sumentain! Epikuurolaiset kokit?Lakea muikein liemin kiillotelkoot,?Ett' ahmien ja maaten kunniansa?H?n hautaa Lethen y?h?n!
(Varrius tulee.)
Varrius! Mit??
VARRIUS.?Mit' ilmoitan, on varmaa: joka hetki?Antoniota Roomaan varrotaan.?Pitemm?llekin enn?tt?nyt oisi?Egyptin j?tetty??n.
POMPEJUS.
Mieluump' oisi?Turhempi tieto. -- Menas, enp? luullut?Tuon lemmenahman pukeuvan rautaan?N?in turhan kinan vuoksi. Soturina?H?n suurempi on noita kahta. Nouskoon?Siis meiss? uskallus, kun melullamme?Tuon kyll?ym?tt?m?nkin riist?? voimme?Egyptin lesken syleilyst?.
MENECRATES.
Tuskin?Antonion kanssa sovuss' yhtyy Caesar.?Tuon vaimo-vainaa h?nt' on loukannut?Ja veli k?ynyt sotaa h?nt? vastaan,?Vaikk' ei lie syy Antonion.
POMPEJUS.
Ei tied?.?V?hempi viha suurempaansa v?ist??.?Jos emme nousisi nyt heit? vastaan,?Niin joutuisivat kiistaan kesken??n;?Syyt' ylt?kyllin miekanmittaan heill??On kullakin. Vaan tokko pelko meist??Rikonnan kiinni sitkustaa ja umpeen?Tuon rikkariidan sitoo, sit' en tied?.?Jumalten olkoon tahto! El?m?mme?On siin?, miten miekkaa h?ilyt?mme.?Tule, Menas.
(Menev?t.)
Toinen kohtaus.
Rooma. Huone Lepidon asunnossa.?(Enobarbus ja Lepidus tulevat.)
LEPIDUS.?Enobarbus hyv?, jalon tekisit?Ja kunnon ty?n, jos kehoittaisit herraas?S?vyis??n haasteloon.
ENOBARBUS.
H?n haastaa niinkuin?Tapansa on. Jos Caesar h?nt? h?rn??,?P??n yli katsokoon Antonius h?nt??Ja pauhatkoon kuin Mars. Antonion parta?Jos mulla ois, Zeus olkoon, eip? sit??T?n?p? leikattais!
LEPIDUS.
Nyt yksityiseen?Ei kinastukseen aikaa.
ENOBARBUS.
Joka aika?Sopiva omille on siitt?milleen.
LEPIDUS.?Suurempaa tulee pienen v?ist??.
ENOBARBUS.
Eik?,?Jos pieni tulee ensin.
LEPIDUS.
Intos nousee;?Mut, pyyd?n, tuhkaa ?l? s?yri. Tuossa?Jalo Antonius.
(Antonius ja Ventidius tulevat.)
ENOBARBUS.
Ja tuossa Caesar.
(Caesar, Maecenas ja Agrippa tulevat.)
ANTONIUS.?Siis Parthiaan, jos sovinto nyt syntyy;?Ventidius, kuule!
CAESAR.
Maecenas, en tied?;?Kysy Agrippalta.
LEPIDUS.
Jalot yst?v?t,?Suur' asia meit' yhdisti; nyt turha?Meit' ?lk??n erottako. Ep?kohdat?Sovussa ilmi tuotakoon. Jos ??nt??Pid?mme tyhj?st?, niin haavan l??ke?On kuolemaksi. Jalot liittoveljet,?Vakaasti sit? pyyd?n: kosketelkaa?Kipeimpiin kohtiin mit? lievimm?sti!?Pois viha, kiukku!
ANTONIUS.
Hyvin puhuttu!?Vastakkain vaikka k?yt?is asevoimin,?Tekisin n?in ma.
CAESAR.
Tervetullut!
ANTONIUS.
Kiitos!
CAESAR.?Istukaa!
ANTONIUS.
Tehk?? hyvin, herra!
CAESAR.
No, siis --
ANTONIUS.?Te k??nn?tte, ma huomaan, pahimmaksi,?Mik' ei sit' ole, ja, vaikk' olisikin,?Ei teit? koske.
CAESAR.
Naurettava oisin.?Jos tyhj?n joutavasta loukkaantuisin.?Etenkin teihin; enin naurettava,?Jos halpaa teist? lausunut ma oisin,?Nimenne lausuminen kun ei lainkaan?Mua koskenut.
ANTONIUS.
Mut mit? teit? koski?Egyptiss' oloni?
CAESAR.
Sen verran kuin?Mun t??ll' oloni teit? Egyptiss?.?Mut jos mua vastaan siell? vehkeilitte,?Egyptiss' olonne mua kenties koskee.
ANTONIUS.?Vehkeilin? Kuinka? Mit? tarkoitatte?
CAESAR.?Suvaitkaa muistaa, mit? t??ll? mulle?On tehty. Veljenne ja puolisonne?Mua vastaan sotaan nousivat, ja teit??Se sota koski, te sen tunnussana.
ANTONIUS.?Petytte. Veljeni ei ole koskaan?Viitannut minuun. Olen kuulustellut;?Taholta varmalt' ovat tietoni,?Omilta yst?vilt?nne. H?n eik??Samassa mua loukannut kuin teit??Ja sotaan k?ynyt vastoin tahtoani,?Mun, teid?n liittolaisen? Kirjeeni?Sen n?ytt?v?t. Tikusta riidan teette?Paremman puutteessa, kun moiseen turhaan?Noin iskette.
CAESAR.
Kehuksi itsellenne?N?in ?ly?ni halvennatte; te vain?Haette verukkeita.
ANTONIUS.
Enk?, enk?!?K?sitt?? voinette, siit' olen varma,?Kuin mahdoton on aatos, ett? min?,?Osakas asiassa, jota vastaan?H?n taisteli, voin lempein silmin n?hd?,?Ett' omaa rauhaani h?n sodall' uhkas.?Ja mit? tulee vaimooni, niin soisin,?Ett' olis teill? yht? tuima eukko.?Maailmaa teill' on kolmannes, mut sit??On suistaa helpompi kuin moista naista.
ENOBARBUS.?Jospa olisi kaikilla meill? sellaiset eukot,?niin ett? miehet saisivat k?yd? sotaa naisten kanssa!
ANTONIUS.?Tuon hillitt?m?n vehkeet, tuiman luonteen?Ja viekkaan valtataidon kutomat, --?Surulla tunnustan sen -- teit? paljon?On vaivanneet; mut sit' en auttaa voinut,?Se my?nt?k??.
CAESAR.
Ma teille kirjoitin,?Kun Egyptiss? m?ss?sitte; te?Panitte syrj??n kirjeeni ja ivall'?Ajoitte luotanne mun airueni.
ANTONIUS.?H?n sis??n tunki