Aliina | Page 8

Kauppis-Heikki
Jos sinulla ei ole sen suurempia syit? ja esteit?, niin min? enon puolesta sanon Aliinalle, ett? kyll? saat menn?.
Auvinen laski nauruksi ja sanoi:
--Menk??n sitten, jos vain ?itins? laskee.
--Kyll? minun puolestani, sanoi em?nt?,--jos vain itse ilke?? noin isona menn?.
--On siell? niin isoja, puolusti Aliina.--Onhan tuokin Markkalan lampuodin Ristjaan melkein aikamies ja viel? kuuluu menev?n.
--Siit?p? kuuluvatkin tekev?n herran, tiesi em?nt?.
--Mik? herra siell? kansakoulussa valmistuu? sanoi H?linen naurahtaen.
--Semmoinen kuuluu olevan Ristjaanin is?ll? homma, ett? poika pit?? saada virkaan, jos ei muuhun, niin tukkiherraksi, selitti em?nt?.
--Mahtaa tulla niit? herrojaan, kun vanhemmat semmoisia hassutuksia istuttavat, arveli H?linen.
Hyvill? mielin poistuivat tyt?t omaan seuraansa. Heill? oli vain en?? muutamia tunteja yhdess?olon aikaa, sill? aamiaisen j?lkeen aikoivat vieraat l?hte? kotiinsa.
--Sin?h?n tied?t, mitenk? siell? koulussa oikein ollaan, neuvo sin? minullekin, kyseli Aliina.
--Ei sit? osaa toinen neuvoa, sanoi Hilja.--Ja kyll? ne siell? neuvovat.
--Niinh?n se taitaa olla, my?nnytti Aliina.--Mutta eik?h?n minun kumminkin olisi parempi menn? suntioon kortteeria? Siin? Salinissa on niin herrasmaista, ja se vanhempi tytt? n?ytt?? v?h?n ylpe?lt?.
--El? joutavata pelk??, neuvoi Hilja.--Taitaahan se Liina-neiti olla v?h?n ylpe?mpi, kun se on vanhempi ja oppineempi ja kuuluu olevan kihloissakin er??n puotipalvelijan kanssa. Mutta asusta sin? enemm?n Iidan seurassa ja puhuttele sit? Liina-neiti? aina neidiksi.
Aliina punastui ja k?vi ??nett?m?ksi, sill? h?n ymm?rsi Hiljan vakavista sanoista, ett? t?m? viimeinen neuvo oli t?rke?. Samassa syntyi se vaivaava ajatus, ett? jos h?n lienee jo sattunut nimitt?m??n niinkuin vertaistaan ja puhunut typer?sti, koska Hilja arvasi huomauttaa. Olisi tehnyt mieli kysy?, oliko Hilja sellaista huomannut, mutta alkoi arveluttaa, ett? jos h?n siten n?ytt?? yh? typer?mm?lt?. Tuli olla varovaisempi vasta ja koettaa arvata, miten on miss?kin oltava.

VII.
Auvinen l?hti heti vierasten menty? viem??n kauroja Salinille ja oli p??ssyt siell? mit? oivallisimmalle tuulelle. Siell? oli sy?tetty ja juotettu kuin parhaissa pidoissa ja tehty sopimus, ett? Aliina on kouluaikansa talon ruuassa. H?n ei v?h??k??n antanut per??n Aliinan esitykseen suntioon menosta. Mit? varten, kun on kerran tarjona niin mainio kortteeri! H?neen oli t?ll? tiell? tarttunut kunnianhimoinen ajatus saada tytt?rens? oppineeksi. Ei se saanut mielt? muutetuksi eritt?in yst?v?lliseksi omaa koulua kohtaan, mutta saihan tuo olla olemassa paremman puutteessa. Enemm?n ihaili h?n kortteeripaikan hyvyytt?, vilahtelipa jo ajatuksia korkeammista kaupungin tytt?kouluistakin, joissa leipurinkin vanhin tyt?r oli k?ynyt ja joissa oppii kieli? ja kaikkia. Leipuri itse oli kehuen kertonut tytt?rest??n, kun oli v?h?n ryyppinyt Auvisen kanssa, ja sanonut ett? jos se koulutus tuleekin maksamaan, niin on se sitten jotain. Siit? oli innostus tarttunut Auviseenkin, mutta t?m? oli kuitenkin malttanut pit?? ajatuksensa salassa ja noin vain sivumennen kysellyt, miten paljon oppia sinne tytt?kouluun pyrkij?ll? pit?isi olla. Ja kyll?h?n sinne kuului pit?v?n olla. T?ytyi siis heitt?? tuo ajatus oman mielens? hyvikkeeksi.
Lukukauden alkaessa kyyditsi Auvinen tytt?rens? kansakouluun. Aliina p??si toiselle osastolle, kun osasi selv??n lukea sis?st? ja muisti katekismuksen ja raamatunhistorian ulkoa, sek? oli v?h?n kirjoituksenkin alulla. Iida tarjoutui viel? loma-ajoilla opastamaan laskennossa.
Heti ensimm?isest? p?iv?st? alkaen ryhtyi Aliina ahkerasti lukemaan. H?nt? peloitti kovasti, kun monesta ennen tuntemattomasta kirjasta m??r?ttiin l?ksyj?. Nyt ei uskaltanut olla jouten tuntien v?liaikaakaan. Ennen olleet liikkuivat kuin kotonaan, eik? niill? n?kynyt olevan mit??n kiirett?. Varsinkin pojat haastelivat ja heitteliv?t p?ytiens? kansia, niin ett? Aliinan oli melko vaikea kuulla omaa supattavaa ??nt?ns?. Muutamat niist? n?kyiv?t naurahdellen katselevan tuon vasta tulleen tavatonta ahkeruutta, ja joku jo ohikulkiessaan pilkallisesti kysyi:
--Hammassuolojakos t?m? tytt? loihtii?
Aliina ei vastannut mit??n, koetti olla kuin ei olisi kysymyst? kuullutkaan. Pilkanteko koski ik?v?sti mieleen. Hyv?h?n niiden on olla lukematta, kun ovat ennen olleet. H?n ajatteli pojista aivan samaa, mit? oli kuullut is?ns?kin sanovan, ettei niit? tarvitsisi olla samalla luokalla. Vastaisuudessa h?n v?ltti luokalla lukemista, harjoitteli ennemmin laskentoa ja luki y?n seutuna sit? ahkerammin. Ja kyll? olivatkin aina iltamy?h?ll? kieli ja leukasaranat raukeina, kun h?n kotona opittuun tapaansa ammensi ??neen kymmeni? kertoja kaikki l?ksyt p??st? p??h?n. Ja kun l?ksyist? oli joka sana muistissa, niin sitten lukemaan yht? kirjaa kerrallaan kannesta kanteen.
Hiljan neuvoa seuraten karttoi Aliina aikaisempien seuraa ja vet?ytyi aina Iidalle ja h?nelle m??r?ttyyn pieneen kamariin lukemaan. Siell? oli aina niin rauhallista. Iidakin viipyi usein pitk?t ajat poissa, ja kun Aliina ik?v?iden toveriaan meni h?nt? etsim??n, oli h?n monasti toisessa huoneessa lukemassa. T?t? ei Aliina ymm?rt?nyt. Olisi tehnyt mieli luulla, ett? se tapahtuu tylyydest?, mutta sit? ei voinut uskoa. H?n jo kerran kysyi: ?Miksik? sin? erilleen menet?, johon Iida vastasi: ?Tuossa kun sattui olemaan valkea?. Aliina uskoi selityksen sill? kertaa, mutta kun h?n yh? edelleen huomasi, ett? Iida vet?ytyi salaisesti erilleen, alkoi se vaivata niin, ettei voinut olla ottamatta siit? selkoa.
--Min? vaan luulen, sanoi h?n kahden ollessa,--ett? sin? minun takiani et lue t??ll? omassa kamarissasi.
--El? siit? huolehdi, rauhoitteli Iida.--Se on aivan oma syyni, kun min? en osaa ??neen lukea l?ksyj?ni.
Aliina punastui ja k?vi aivan ??nett?m?ksi, niin kovasti h?vetti h?nt? oma typeryytens?. Nyt h?nelle vasta selvisi, ettei Iidan huulet edes liikkuneetkaan lukiessa ja miten h?n itse supatti ja parpatti.
--Min?p? opettelen my?s sill? lailla lukemaan, sanoi Aliina peitt?en nolostumistaan.
--Vaan jos et opi? arveli Iida.
--Kyll? min? opin, p??tti Aliina.--Ja miksik? sin? et jo ennen sit? sanonut?
--Pelk?sin ett? jos sinulle on
Continue reading on your phone by scaning this QR Code

 / 27
Tip: The current page has been bookmarked automatically. If you wish to continue reading later, just open the Dertz Homepage, and click on the 'continue reading' link at the bottom of the page.